Tietoa aiheesta löytyy seuraavista teoksista:
Suomen maatalouden historia 2: Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle (2004)
Sata Sarkaa: Varsinaissuomalainen maaseutu ja maatalous 1904 – 2004 (2004)
Niemelä: Talonpoika toimessaan (2008)
Ranta: Naisten työt (2012)
Raija Kourin artikkeli Työssäoppiminen maalaistalossa: maatilalla riitti työtä ja touhua artikkeli on julkaistu Saviseudun Joulussa nro 23 (2011). Artikkelissa kuvataan maatalon elämää Loimaalla 1930-50-luvuilla.
Teppo Korhosen artikkeli Satakuntalaisen maatilan perinteinen työvuosi, yhteisö luonnon reaaliajassa sisältyy Laari 2012 –teokseen. Artikkeli käsittelee laajasti maatilan töitä 1800-luvulla.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Loimaan pääkirjaston...
Saat lainattua kirjat omalle kortillesi ilmaisen Taskukirjastosovelluksen avulla. Teillä molemmilla täytyy olla se ladattuna puhelimeen ja sinne täytyy kirjautua kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Ohjeet lainaukseen:
Kirjautukaa Taskukirjastoon ja menkää osioon Kaverilaina.
Avautuvaan kenttään lainaaja skannaa tai kirjoittaa kaverilla lainassa olevan kirjan kirjastoviivakoodin (ei kustantajan koodia) ja painaa enter.
Sovellus ottaa yhteyttä lainan antajaan (voi kestää hetken) ja pyytää hyväksyntää lainalle. Jos aikaraja ylittyy, kirjoita viivakoodi uudelleen.
Hyväksynnän jälkeen sovellus päivittää lainan kaverin kortille ja lainaan tulee uusi eräpäivä. Luetun kirjan voi palauttaa normaalisti kirjaston palautusautomaattiin...
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei ammattikorkeakouluissa ole kirjastoalan YAMK-opintoja tarjolla. Turun amk on tainnut olla viime vuosina ainoa oppilaitos, jossa kyseisiä opintoja on voinut opiskella. Tilanne voi kuitenkin muuttua, joten kannattaa seurailla oppilaitosten sivuja.
Voit toki suorittaa esim. liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon mutta kirjastoalan työpaikoissa usein vaaditaan 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Ne voi suorittaa esim. Tampereen yliopistossa.
Olisikohan etsimäsi kirja Lucinda Rileyn Enkelipuu (The Angel tree, suom. Hilkka Pekkanen, Bazar, 2018).
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Käännösrunojen tietokannan "Linkki maailman runouteen" mukaan runoa ei ole ilmestynyt suomeksi. Tarkastin asian myös Fono.fi - äänitetietokannasta, jos se olisi suomennettu laulumuodossa. Suomen tiede- ja kulttuuriaineistojen hakupalvelu Finna ei myöskään tunnistanut Kaalundsin runoa.
Asian selvittämisessä käytetyt hakupalvelut:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.fono.fi/
https://www.finna.fi/
Eero Ojasen ja Sirkku Linnean Suomalaiset taruolennot -kirjassa esitellään mm. menninkäiset (s. 30-35) Kirjan mukaan menninkäiset ovat pienikokoisia ja jollakin tavoin myös ihmisen kaltaisia olentoja. Ne ovat myös tarinoissa sekoittuneet monien muiden pikkuolentojen, esim. maahisten, kanssa. Alkujaan ne illmeisesti liittyivät kuolleiden henkiin eli vainajiin, ja olivat melko pelottavia olioita. Vähitellen niistä tuli osa metsän väkeä. Ne myös lakkasivat olemasta pelottavia, ja olivat sen sijaan jöröjä mutta ystävällisiä. Lisää menninkäisistä voi lukea myös esim. Sami J. Anteroisen kirjasta Menninkäiset.
Kirjasammon kautta on kätevä etsiä kaunokirjallisuutta erilaisista aiheista. Lähes kaikista teoksista on luettavissa lyhyt kuvailu, mikä helpottaa valintaa. Hakutuloksissa näkyy aina ensin 10 teosta, mutta saat lisää näkyviin painikkeesta "Lataa lisää tuloksia".
Tässä joitakin kirjoja, joissa käsitellään sotaa ja tramoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/traumat%20sota
Tässä vielä lisää:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/traumat%20sodat
Oikea eräpäivä on se, joka nyt näkyy Helmetissä omissa tiedoissasi. Koska kirjastoissa on käytössä vain rajoitetut palvelut 30.11-20.12, niin lainat eivät eräänny tällä välin vaan niiden eräpäiviä on siirretty automaattisesti eteenpäin.
Varattu kirja saattaa hyvinkin olla matkalla-tilassa viikon. Kirjat kulkevat lähtökirjastostaan keskuslajittelijan kautta asiakkaan ilmoittamaan noutokirjastoon. Asiakkaalle lähtee ilmoitus varatun kirjan saapumisesta noutokirjastoon.
1. Suorasanaisia Kalevala-versioita on vuosikymmenten saatossa julkaistu melko paljon. Tässä lista löytämistäni.
Haavio, Martti: Kalevalan tarinat (1. painos 1966, 3. painos WSOY 2010)
Härkönen, Iivo: Kalevala : kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1915)
Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala (Otava, 1992)
Kuusi, Sakari: Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937)
Nieminen, Kai: Kalevala 1999 (SKS, 1999), uudistettu painos Kalevala. Nyt (SKS, 2011)
Moltesen, Eva: Kalevalan tarinat (Otava, 1910)
Rajala, Pertti: Kalevala (selkokielinen mukautus) (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Lisäksi on ilmestynyt Inkeri Mikkosen laatima Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009), jossa runomitta on säilytetty, mutta nykylukijalle hankala sanasto...
Kasviemäkset eli alkaloidit ovat kasveissa esiintyviä typpipitoisia, emäksisiä (usein kitkeränmakuisia), tavallisesti elimistön toimintoihin voimakkaasti vaikuttavia yhdisteitä ks. Lääketieteen sanasto, Terveyskirjasto Duodecim osoitteessa https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt0…
Kirjallisuutta tästä aihepiiristä voi hakea tietokannasta www.finna.fi hakusanalla alkaloidit
On hyvä kysyä henkilöltä itsetään, mitä termiä hän toivoisi itsestään käytettävän. Kaikkia muunsukupuolisia ei määrittely siskoksi tai veljeksi.haittaa.
Mikäli kysyminen ei ole mahdollista tai muusta syystä, voi käyttää sukupuoletonta sanaa.'sisarus'.
https://kehraaja.com/millaista-on-binaarin-ulkopuolella-kysymyksia-ja-v…
- Saviyhdistyksen sivuilla on tietoa kirjallisuudesta ja artikkeleista savirakentamiseen liittyen:
http://www.saviry.fi/ohjeet.html
- Karin Blentin Stöphus, lerhus och hus av slagg - byggnadstekniska experiment under 1700- och 1800-talen -artikkelista löytyy tietoa mm. valutalojen historiasta Ruotsissa:
https://aarsbokenuppland.se/arsbocker/1990_tal/1998%20%28007-034%29%20S…
- Hampakalk - Tilläggsisolering på reveterade trähus och saltskadat tegelmurverk -tutkimusprojektin loppuraportissa käsitellään mm. valutaloja:
http://eprints.sparaochbevara.se/902/1/Antologi%20hampakalk%202019.pdf
- Helena Lundgrenin artikkeli Kulturmiljövård-sivustolta löytyy tietoa:
https://www.kulturmiljo-vard.se/byggnadsvard/stomme-och-fasad/...
Tiger Team -sarjan kirjoissa lukija on yksi etsivistä. Jokaisen luvun lopussa on lukijalle kysymys, jossa voi käyttää apuna liitteenä olevia salapoliisitarvikkeita. Jokainen kirja loppuu Tiikereitten tunnuslauseeseen: "Tiger Team selvittää, verraton on joukko tää." (Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta)
Thomas Brezinan Tiger Team -sarja ilmestyi suomeksi vuonna 2001 Kirjaliton kustantamana:
1. Tiger Team ja faraon kirous.
2. Tiger Team ja avaruusolennot.
3. Tiger Team ja kasvoton ratsastaja.
4. Tiger Team ja jalkapallokentän kummajainen.
5. Tiger Team ja lentävät tulipallot.
6. Tiger Team ja pääkallokypärä.
Sarjan muita osia ei ole suomennettu.
Facebookin kaveriehdotukset käyttäjilleen ovat Facebookin oman algoritmin laatimia. Algoritmi on matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä käytetty termi, jolla tarkoitetaan ohjetta tai kuvausta siitä, miten jokin tehtävä suoritetaan. Virallisesti Facebookin algoritmin tehtävänä on tarjota mahdollisimman relevanttia ja kiinnostavaa sisältöä Facebookin käyttäjille. Algoritmi määrittelee esimerkiksi sen, keitä Facebook ehdottaa käyttäjien uusiksi kavereiksi. Facebookin algoritmin tarkasta toiminnasta tiedetään melko vähän, koska Facebook on itse tarjonnut siitä hyvin niukasti tietoa.
Tietokonekulttuuria käsittelevän Wired-lehden mukaan Facebookin kaverisuositusten takana oleva algoritmi on hyvin salainen. Tämä on ymmärrettävästi johtanut...
Ylen TV1-kanavan Puoli seitsemän -ohjelman jaksoja puffataan ennakolta vauhdikkailla pikku mainospätkillä. Viitatussa klipissä näyttelijä Marja Packalén keskeyttää toistuvasti itseään koskevan esittelyn englanninkielisellä fraasilla, joka pehmennettynä suomentuu muotoon "suu kiinni!".
Packalén-jaksoa löydy enää Yle Areenasta eikä sarjaa ole ainakaan vielä Elävässä arkistossa. Toisaalta mainospätkiin ei itse jaksoissa usein edes palata. Mutta onneksi Puoli seitsemän -ohjelmalla on oma palaute- ja kysymyslomake, jolla tätäkin asiaa voi tiedustella suoraan ohjelman tekijöiltä.
Linkki kysymyslomakkeeseen
Tarina on maininnalla kiinalainen kansansatu hiukan erilaisina versioina useammassakin kirjassa.
Juhani Konkan satukirjassa Keltainen kurki (1953) sen nimi on "Minkä takia koirat eivät pidä kissoista." Tässä tarinassa kissa ei tosin kulje kattojen kautta.
Lastenkirjassa Aarteiden kirja 5: Nooan arkki (1957) satu on nimeltään "Miksi kissa ja koira ovat vihollisia : kiinalainen satu" kissa pääsee nopeammin palaamaan, koska ylittää esteet helposti koiran kulkiessa maata pitkin.
Elina Karjalaisen satukirjassa Uppo-Nallen iltasatuja (1997) on versio sadusta nimellä "Kissa ja koira sormusta etsimässä", jossa samoin kissa on aiemmin perillä hyppiessään esteiden yli. Myös tässä kirjassa sadun kerrotaan olevan kiinalainen kansansatu....
Kansalliskirjaston ylläpitämä kansallinen metatietovaranto MELINDA on ratkaisu tähän tarpeeseen. Lukemalla kirjan viivakoodin Melindan hakukenttään saat käyttöösi kaikki kirjaan liittyvät metatiedot, mukaan lukien kirjastoluokituksen. Melindan hakupalvelun löydät täältä: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local…
Vuonna 1972 ilmestyi Eeva Kilven ensimmäinen runokokoelma Laulu rakkaudesta ja muita runoja. Sitä ennen häneltä oli julkaistu novellikokoelmia ja romaaneja. Lähde: Kirjasampo:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917504624
Tässä runokokoelmassa ei ollut jouluaiheista runoa. Olisiko runoilija kuitenkin ollut joku muu?
