Farkuissa ja t-paidoissa materiaali on tavallisesti puuvillaa johon on lisätty erilaisia keinokuituja. Pesuissa musta väri ajan kuluessa tapaa vääjäämättä jonkin verran haalistua. Vaatevalmistajat tuskin uskaltavat luvata täydellistä värinpitävyyttä tuotteilleen.
Mustien vaatteiden pesussa voi ainakin noudattaa hyviksi koettuja käytäntöjä: farkut käännetään nurinpäin, valitaan oikea pesuaine ja pesulämpötila, vältetään kuivausrummun käyttöä pesun jälkeen. Markkinoilla on myös mustille ja tummille vaatteille tarkoitettuja pesuaineita.
https://www.lily.fi/blogit/ma-material-girl/nain-pidat-mustat-farkut-mu…
https://www.is.fi/asuminen/art-2000000828467.html
QR-koodeja käyttäen tällaisen valokuvakirjan tekeminen pitäisi hyvinkin onnistua. Koodin lukeminen puhelimella voisi viedä esimerkiksi YouTuben musiikkivideoon, josta kappale toistetaan. QR-koodeja voi luoda ilmaisilla QR-generaattoreilla ja sijoittaa kirjan tekstien lomaan. Verkosta löydät näitä QR-generaattoreita käyttöösi ja runsaasti ohjeistusta QR-koodien tekemiseen.
https://kotimikro.fi/yhteiskunta/uusi-tekniikka/qr-koodit-mita-niista-p…
https://www.qr-koodi.net/selainpohjaiset-online-generaattorit.html
QR koodin luominen https://www.youtube.com/watch?v=xwAVH7pFO6o
Kun Twix-suklaapatukka tuli markkinoille Isossa-Britanniassa vuonna 1967, sen alkuperäinen nimi oli Raider. Twix-nimi tuli ensimmäisen kerran käyttöön, kun tuote lanseerattiin Amerikan markkinoille 1979. Euroopassa patukka tunnettiin edelleen Raiderina, mutta vuosien 1991 ja 2000 välillä sen nimi muutettiin Twixiksi kaikkialla maailmassa. Suomessa muutos tehtiin viimeisten joukossa vuonna 2000.
https://www.snackhistory.com/twix
https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000001000683.html
Kekkosen kuvalla varustettuja juhlarahoja julkaistiin vuonna 1975 (Presidentti Kekkonen 75 vuotta, 10 markkaa) ja 1981 (Urho Kekkosen presidenttikauden 25-vuotisjuhlaraha, 50 markkaa). Vuonna 1967 Kekkosen kuva oli Säästöpankkiviikon "presidenttisarjan" kolikon kokoisessa mitalissa (3,2 cm). Tämä ei kuitenkaan ollut hopeinen, vaan kullanvärinen, eikä sen toinen puoli ollut tyhjä, vaan siinä oli Säästöpankin liikemerkki ja teksti "Säästöpankkiviikko 1967". 1967 Kekkonen oli aiheena myös Aimo Tukiaisen muotoilemassa pronssisessa presidenttimitalissa (7,2 cm). Sen kääntöpuoli esitti noitarumpua, jossa oli erilaisia symboleja.
Ainoa varsinainen vuonna 1967 julkaistu juhlaraha oli itsenäisyyden 50-vuotisjuhlaraha (10 markkaa)....
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Tyhjin käsin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja Aaro Hellaakoski: Runot (1947, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Tommy Tabermannin runo, joka alkaa rivillä "Keskelle autiota maata...", on hänen runokokoelmastaan Oodeja kahdelle iholle (2000, s. 16).
https://finna.fi/
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa, joka alkaa rivillä "After great pain, a formal feeling comes - " (R. W. Franklinin numeroinnilla 372), ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kyseinen juhlaraha on arvoltaan neljä euroa.
Lähde: Juhlarahojen ostohinnat
Rahojen osto- ja myyntihinnoista saa tietoa Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta.
Valitettavasti emme tunnistaneet kuvan ötökkää. Näistä sivuista ja kirjoista voisi olla apua:
https://www.otokkatieto.fi/
https://sisatilojentuholaiset.fi/
https://laji.fi/taxon/MX.37613/images
Pikkuötökät talossa ja puutarhassa / Lars-Henrik Olsen https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1897910?lang=fin
Pieni ötökkäkirja / Tore Fonstad
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1764386?lang=fin
Kappale on nimeltään "Vie terveiset Ollille" ja sen ovat levyttäneet suomeksi Eila ja Tuulikki Pienimäki yhdessä vuonna 1963. Laulu alkaa: "Jos näät Ollin". Suomenkielinen teksti on Reino Helismaan. Suomenkielinen versio pohjautuu ruotsinkieliseen versioon "Hälsa Mikael från mej" (joskus myös "Hälsa Mikael från mig"). Ruotsinkielisen version sanoittaja on Lasse Green eli Peter Himmelstrand.
Joissakin julkaisuissa Lasse Green on nimetty myös laulun säveltäjäksi, mutta laulun sävelmä on kuitenkin hyvin lähellä suosittua amerikkalaista hengellistä laulua "Just a closer walk with Thee", joka esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan on kansansävelmä, mutta "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15 (s. 31) sen...
Vanha ruotsalainen ammattinimitys skinnare "karvari" on tavallinen talonnimenä ja lisänimenä jo keskiajalta alkaen sekä Länsi- että Itä-Suomessa. Asukkaan lisänimen perusteella on taloa voitu kutsua Skinnariksi tai Kinnariksi, ja talonnimestä on myöhemmin tullut sukunimi. Talonnimipohjaisia ovat myös Skinnarla sekä ruotsinkieliset Skinnar ja Skinnars.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Netistä löytyvässä Terveyskirjastossa (terveyskirjasto.fi) kerrotaan että esim. matkaripulin oireita ovat eriasteinen ripuli, vatsakouristukset ja pahoinvointi. Nuo ovat siis matkaripulin - ja ehkä muunkinlaisten ripulien - tyypillisiä oireita. Lievän ripulin hoidoksi riittävät lepo ja runsas nesteiden nauttiminen.
Helmet-kirjastossa on aiheeseen liittyvää tietokirjallisuutta, toivottavasti oheisen linkin kautta löytyvistä teoksista on hyötyä aihetta koskevassa tiedonhaussa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sripuli__Ff%3Afacetmediatyp…
Kysymykseen vaikeudesta pidättää löysää ulostetta emme osanneet maallikkoina itse vastata. Ehkä vastauksia myös tuohon kysymykseen löytyy tarjoamastamme...
Näyttää siltä, että Savojärvivalssia (säv. Hilja Harinen, san. Antti Maanpää) ei ole julkaistu nuottina.
Kauneimmat kiitokset (säv. Ilpo Mäkelä, san. Jorma Ylismäki) on julkaistu nuottikokoelmassa 40 kotimaista (Scandia, 1981) sekä Mäkelän omakustanteessa (julk. I. Mäkelä, 1982). Ensin mainittua on saatavissa ainakin kansallisesta varastokirjastosta ja Lieksan kirjastosta. Mäkelän omaa julkaisu on puolestaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Saatavuus: Varastokirjasto Lieksa Tampere
Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston välityksellä.
Kyseessä on toinen säkeistö vanhasta ruotsalaisesta virrestä Minä vaivainen vain, mato matkamies maan vuodelta 1656. Virren sanat on kirjoittanut tuntematon ruotsalainen runoilija. Suomalaiseen virsikirjaan virsi otettiin vuonna 1701. Nykyisessä virsikirjassa se on numerolla 622.
Virren tarinan voit lukea tästä linkistä:
https://virsikirja.fi/virsi-622-mina-vaivainen-vain-mato-matkamies-maan/
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1735815?term=lie&te…
Pahoittelemme sarjakuvien katoamista. Mitään yksittäistä syytä on vaikea sanoa. Toisinaan sarjakuvat ovat huonossa kunnossa lainauksen jäljiltä, jolloin ne on poistettava, mutta kysyjän kuvailun perusteella, tästä ei ole kyse. Kirjastonhoitaja välittää tiedon kadonneista niteistä sarjakuvista vastaavalle henkilölle. Hankintaehdotuksia voi jättää esim. www.helmet.fi -sivun alalaidan linkin kautta, ja näin päästään ehkä asiassa eteenpäin. Kadonneiden sarjakuvien kohdalla kyseessä voi olla myös järjestelmävirhe, joten tutkitaan asia ja paljon kiitoksia tiedosta!
Kaivattu kohta löytyy kolmannen näytöksen kuudennesta kohtauksesta. Otto Mannisen (WSOY 1959) suomennos Célimènen virkkeestä kuuluu näin: "Alceste, mun täytyy pikkuinen kirje piirtää, sitä syyllä ei millään tuonnemmaks sovi siirtää; te neitiä huvittakaa, hän on mielellään epäkohteliaisuuden anteeks antava tään."
