En osaa pysyä yhdessä lehdessä kieliryhmää kohden, sen verran laajasta valikoimasta on kyse. Naapurimaassamme on kaksi päälehteä, joista Dagens Nyheter on sitoutumaton liberaalilehti, kun taas Svenska Dagbladet on sitoutumaton oikeistolehti. Isossa-Britanniassa laatulehdistä The Guardian on keskusta-vasemmistolehti, kun taas The Times nojaa enemmän oikealle. Yhdysvalloissa suurimmat lehdet ovat vasemmisto-oikeistoakselilla The New York Times, The Washington Post ja The Washington Times. Saksan kohdalla suosittelisin Süddeutsche Zeitung-lehteä. Toivottavast löydät näistä itsellesi sopivat lehdet.
Meriveden suolapitoisuus on keskimäärin 3,5 prosenttia, ja lähes 97 % maapallon vesivaroista on tätä väkevämpää laatua.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/05/yle-tieteen-kesakalenteri-miks…
Tästä päätellen suolapitoisuus ei ole liiallisesti alenemassa.
Ohessa vielä toinen vastaus tässä palvelussa suolapitoisuutta koskevaan kysymykseen.
"Kysymys: Merivesi on suolaista, mutta järvivesi makeaa. Miksi näin? Mistä meriveden suolaisuus johtuu?
Vastaus: Veden kiertokulku luonnossa on periaatteessa hyvin yksinkertainen. Vesi haihtuu merestä, kulkee vesihöyrynä tuulen mukana, tiivistyy pilveksi ja sataa maahan. Sieltä se valuu jokia ja järviä pitkin takaisin mereen.
Maapallo on niin vanha, että vesi on ehtinyt kiertää tämän lenkin...
Esittämäsi kysymys on monimutkainen oikeudellinen kysymys. Eduskunnan kirjastossa emme anna oikeudellista neuvontaa, emmekä tulkitse lakia yksittäisessä tapauksessa. Yleisellä tasolla aiheesta voi todeta seuraavaa:
Sopimukset, joissa sopimusehdot hyväksytään verkossa ovat hyvin yleisesti käytössä tänä päivänä. Sopimuksiin sovelletaan sopimusoikeudellista lainsäädäntöä. Jos sopimuksen osapuolena on kuluttaja, sovellettavaksi tulee myös kuluttajansuojalainsäädäntö. Sopimusehdot eivät voi olla lainvastaisia eivätkä kohtuuttomia.
Kun sovelluksen avulla käsitellään henkilötietoja, käsittelyyn sovelletaan tietosuojalainsäädäntöä. Henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan henkilötietojen keräämistä, säilyttämistä, käyttöä, siirtämistä ja...
Tässä joitakin vinkkejä. Kaikki kirjat ovat kohtuullisen uusia ja niiden pitäisi olla saatavilla kirjakauppojen kautta.
Luontoa ja ilmastonmuutosta käsitteleviä romaaneja:
Anni Kytömäki: Margarita (Gummerus, 2020)
Finlandia-palkittu romaani sijoittuu Suomen lähihistoriaan, mutta käsittelee ajankohtaisia teemoja ihmisen luontoyhteydestä aina naisten keholliseen itsemääräämisoikeuteen asti.
Piia Heikkinen: Ekotrippi (Basam Books, 2021)
Perheestään esimerkillistä ekopesuetta leipovasta naisesta kertova romaani tarjoaa huumorin kautta huojennusta ympäristöahdistukseen.
Richard Powers: Ikipuut (Gummerus, 2021)
Romaani koostuu yhdeksästä toisiinsa nivoutuvasta tarinasta, jotka käsittelevät niin puiden kuin ihmistenkin elämää....
Kirjastoihin on tullut lainattavaksi mm. erilaisia urheiluvälineitä ja mittareita. Nämä löytyvät verkkokirjastosta esineitä. Urheiluvälineet kuten kahvakuulat ym. ovat meillä Jyväskylässä lainattavissa ainoastaan niiden "kotikirjastosta" eli niitä ei voi varata eikä niitä kuljeteta eri kirjastoihin.
Valitettavasti telttoja ei kokoelmissamme ole enkä osaa sanoa että lainattavia ja varattavia telttoja olisi muissakaan kirjastoissa.
Tässä on muutama aiheeseen liittyvä romaani. Kaikki ovat saatavilla ja varattavissa Helmetistä. Lisää löytyy hakusanoilla "intiaanit" ja "intiaanikulttuurit".
- Veren perintö / Danielle Steel
- Musta Hirvi puhuu / John G. Neihardt
- Pyöreä talo / Louise Erdrich
- Sydämeni Inés / Isabel Allende
- Lumen ja tuhkan maa / Diana Gabaldon
- Tanssii susien kanssa / Michael Blake
- Äitini tuuli : intiaanitietäjän elämä ja opetukset
- Kaksi vanhaa naista / Velma Wallis
- Virran kummitus / Edward S. Ellis
- Ei enää mitään / Tommy Orange
- Firekeeper's daughter / Angeline Boulley
Kyseessä on Antero Viirren säveltämä ja Yrjö Hormian (aiemmin Häyrynen) sanoittama hengellinen laulu, joka alkaa sanoin "Suo mulle uskallus, mi säilyy aina".
Laulu sisältyy esimerkiksi teoksiin Hengellisiä lauluja (toim. Markku Kilpiö, 2001) ja Hengellisiä lauluja ja virsiä : Nuottipainos (toim. Tauno Pylkkänen, 1979).
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voitte tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Finna-hakupalvelussa voit etsiä aineistoa baltiansaksalaisista tai Baltiasta hakusanoilla baltiansaksalaiset tai Baltia. Voit sitten rajata hakutulosta aineiston mukaan kirjoihin, kielen mukaan saksankieliseen aineistoon ja organisaation mukaan.Voit myös lisätä hakuun hakusanan historia, henkilöhistoria tai elämäkerrat.
Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Deutsche Bibliothekin, Helka-kirjastoihin kuuluvan Tuglas-seuran Baltia-kirjaston sekä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on runsaasti saksankielistä aineistoa Baltiasta ja baltiansaksalaisista. Jonkin verran teoksia löytyy toki myös Helmet-kirjastojen kokoelmista näillä samoilla hakusanoilla.
https://finna.fi/
https://www.tuglas.fi/baltia-kirjasto
https://www.deutsche-...
Löysin pari ehdokasta. Karttojen laadusta en pysty sanomaan muuta kuin että toivotaan parasta.
Ensimmäinen ja kenties helpoiten saavutettava löytyi Finna.fi haulla Merimuseon arkistomateriaaleista. "fyysinen kuvaus: Sundan salmen kartta. Kartan yläreunassa teksti: Sunda strait. Julkaisija James Imray & son. Kartan numero 169." Hakutulos
WorldCat-haulla löytyi vielä muutama osuma, joista ensimmäinen vaikuttaa lupaavalta. "Manuscript trace of self-recording tide gauges in Algoa Bay and Port Alfred, Cape Colony showing the waves caused by the earthquake at Krakatoa, Straits of Sunda, August 1883." Se näyttäisi olevan Scotlandin kansalliskirjastossa. Hakutulos
Apua voisi löytyä kirjallisuudesta. Helmet-haku antaa aiheesta muutaman teoksen, jotka voisivat asiaa käsitellä:
Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus / Suomen Kiinteistöliitto ry, Isännöintiliitto ry, Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry & oikeusministeriö
Isännöinnin käsikirja 2022 / toimittanut : Maria Kangasluoma
Näin toimii asunto-osakeyhtiö / Helena Viiala, Roy Rantanen
Isännöintiliitossa voisi asiasta olla käsitys. Palvelut tosin vaativat jäsenyyden.
Lukuvinkkejä Helmet-lukuhaasteen eri haastekohtiin, kuten tähän kyseiseen haastekohtaan, voi löytää esimerkiksi kirjallisuusaiheisista blogeista.
Monet bloginpitäjät osallistuvat lukuhaasteeseen ja antavat vinkkejä eri haastekohtiin. Vielä tosin ei välttämättä löydy juuri tähän kohtaan vinkkejä mutta blogit päivittyvät suht tiheään.
Hyviä ja kiinnostavia kirjablogeja löytyy useita mutta esimerkiksi blogit Hemulin kirjahylly, Sivumerkkejä, ja Kirjoihin kadonnut osallistuvat tämän vuoden lukuhaasteeseen.
Kirjoissa ei ole ikärajoja samaan tapaan kuin esimerkiksi elokuvissa, joten varsinaista ikärajaa Kiekkokaupungille en pysty sanomaan. On paljolti lukijasta kiinni, millaista sisältöä hän haluaa ja pystyy lukemaan. Jo jotkut alakouluikäiset saattavat pitää esimerkiksi jännityskirjallisuudesta, vaikka osa aikuisistakin pitää sitä liian ahdistavana tai jännittävänä. Myös lasten ja aikuisten erilaiset kokemusmaailmat vaikuttavat lukukokemukseen. Ajatellaan, ettei lapsi pysty päässään kuvittelemaan pahempaa kuin mitä hänen kokemusmaailmansa käsittää. Siten luettu teksti ei välttämättä tunnu lapsesta tai nuoresta samalta kuin aikuisesta.
Kirjojen ikärajoista on aiemmin kysytty kirjastonhoitajalta: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kirjoissa-...
Valitettavasti tähän kysymykseen emme löytäneet vastausta. Asiaa kannattaa tiedustella Espoon kaupungilta. Suomenkielisen perusopetuksen yhteystiedot https://www.espoo.fi/fi/suomenkielisen-perusopetuksen-yhteystiedot
Yksittäisten ravintoloiden asiakasmääristä ei ole julkista tilastoa, joten Suomen suurinta lounasravintolaa en pysty nimeämään. Mikäli ravintola pyrkii palvelemaan mahdollisimman suurta asiakasmäärää, on sillä oltava paljon asiakaspaikkoja ja paikkojen täyttö tehokasta eli lounasaikana saada ravintolan paikat täytettyä useampaan kertaan. Yksi ravintola voi palvella isoakin joukkoa varsinkin oppilaitosten tiloissa, koska esim. opiskelijoiden ruokailutauot ovat yleensä lyhyitä ja siten asiakkaiden vaihtuvuus nopeaa. En kuitenkaan osaa ottaa kantaa, pystyykö yksi ravintola palvelemaan 6100 henkilöä.
Suomennoksia on useita, mutta suomentajan nimeä tai laulun alkusanoja ei aina mainita julkaisuissa tai julkaisujen kuvailutiedoissa. "Pyhiinvaeltajien kuoro" (tai "Pyhiinvaeltajain kuoro") on Richard Wagnerin säveltämästä oopperasta "Tannhäuser, WWV70" osa "Beglückt darf nun dich, o Heimat". Wagner kirjoitti myös oopperan libreton.
"Tannhäuser" esitettiin suomeksi ensimmäisen kerran 17.10.1919. Suomennoksen teki Toivo Muroma. Tämä suomenkielinen libretto on julkaistu nimellä "Tannhäuser ja Wartburgin laulukiista" ja löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta. Suomennoksen on myöhemmin tarkistanyt Tauno Pylkkänen. Finnan viitteen mukaan Muroman sanoitus alkaa "Oi onnea kun taas nään synnyinmaani".
Myös Kalevi Haikara ja...
Huostaanotto. Lastensuojelun vaativin tehtävä näyttää olevan ekirjana käytettävissä vain Laurean ja Metropolian oppilaitoskirjastoissa. Working Ethically in Child Protection ainakinJyväskylän yliopiston kirjastossa sekä Helsingin yliopiston Helka-kirjastosta. . EKirjat ovat oppilaitosten omien opiskelijoiden käytössä.
Kirjamuotoisina teoksia on lainattavissa eri kirjastoissa. Helsingin kirjastoista Huostaanotto. Lastensuojelun vaativin tehtävä. Vastapaino. (ISBN 978-951-768-566-5 löytyy Kaisa-talon kirjastosta ja Työväenliikkeen kirjastosta. Sen voi varata myös Helmetin kautta. Working Ethically in Child Protection. (ISBN 978-0-415-72933-8 sidottu ISBN 978-0-415-72934-5 nidottu) on varattavissa Kaisatalon...
Kansanedustajien luottamustoimia voi selvittää Eduskunnan sivulla olevasta Hae kansanedustajat-hausta. Tiedot voi hakea kansanedustajan nimellä. Kansanedustajista kerrotaan myös kunnalliset luottamustoimet.
Hae kansanedustajaa: https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/peopleresults.aspx?k=
Mielenkiintoinen kysymys. Maailman väestössä punapäitä arvioidaan olevan kaksi prosenttia. Suurin osa lienee sukujuuriltaan skotteja tai irlantilaisia, sillä Skotlannin väestöstä noin 6 - 13 % on punapäitä ja Irlannin väestöstä heitä on noin 10 %.
Lukumäärällisesti eniten punapäitä lienee kuitenkin Yhdysvalloissa, mutta arvio vaihtelee 6 ja 18 miljoonan välillä.
What Percentage of the World Population Has Red Hair? - WorldAtlas
Ginger hair: 13 fascinating facts about redheads (cosmopolitan.com)
Red hair - Wikipedia
Kirja saattaa olla englantilaisen Deborah Moggachin (s. 1948) romaani Tulppaanikuume (WSOY 2000, suom. Irmeli Ruuska). Kirjan pohjalta on filmattu muutama vuosi sitten myös elokuva. Tässä tietoa kirjasta Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8398
EVLI:n sijoitusblogissa on lisätietoa tulppaanimaniasta ja ilmeisestä tositapahtumasta kun merimies söi tulppaanin sipulin ja tuomittiin oikeudessa:
https://www.evli.com/blog/vieläkö-muistat-tulppaanimanian
Kallein tulppaani oli varmaankin Semper Augustus -lajike, jonka raidallisuus johtui ilmeisesti virustaudista.
