Pussissa lukee että mannasuurimoita. Mitä ihmeen suurimoita! Ei kukaan puhu
sillä tavalla. Pelkkää hienostelua koko suurimot. Ryynejä ne on! Ryynejä! Ei
suurimoita ole olemassakaan. (Pienimöitä on. Pienimöissä on pitkiä puupöytiä,
joiden ääressä esiliinapukuiset naiset pitkillä veitsillä pienivät sieniä
elintarviketeollisuuden tarpeisiin, paitsi ruokatunnilla eivät pieni. Ruokatunti
käytetään joko ruokailuun tai siihen, että mennään katsomaan kun eläkeläiset
kokoontuvat pankkiin). (KTT, 38.)
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/25673/5/URN_NBN_fi_jyu-20…
Missä tuollaisia pienimöitä on? Entä tarkoittaako pienimö vain sientenpienimispaikkaa vai voidaanko pienimöksi kutsua myös esimerkiksi liiteriä, jossa pienitään polttopuita?
Vastaus
Sanaa ”pienimö” ei löydy suomen kielen sanakirjoista, joten voitaneen olettaa, että kyseessä on Markus Kajon keksimä termi. Sanan ”pienimö” on tarkoitus hauskuuttaa lukijaa, koska sitä käsitellään sanan ”suurimo” yhteydessä.
Laittamasi tekstiviittaus on opinnäytetyöstä, joka käsittelee kieltä Markus Kajon teoksessa Kettusen toinen tuleminen. Kettusen toinen tuleminen on fiktiivinen pakinateos, joka sisältää lyhyitä ja humoristisia kertomuksia. Opinnäytetyön keskeinen teema on normipoikkeamat eli kielenkäytön vakiintuneista säännöistä poikkeaminen. Opinnäytetyössä todetaan, että Kajon tekstissä luodaan komiikkaa merkityksillä leikittelyn avulla. Tämä tieto tukee ajatusta, että ”pienimö” on Kajon luoma kielellinen tyylikeino.
Jos pienimöllä viitataan paikkaan, jossa aineksia pienennetään, voitaneen pienimöksi kutsua myös puidenpilkkomisliiteriä.
Kommentoi vastausta