Pekka Antinpoika Vesaisesta tai Juho Vesaisesta on kirjoitettu monissa tietoteoksissa. Lisäksi hän esiintyy kaunokirjallisuudessa. Näitä julkaisuja voi etsiä Finna.fi-palvelusta hauilla Pekka Vesainen ja Juho Vesainen.
Omena on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Sanan alkuperä on epäselvä. Appelsiini on tullut käyttöön suomalaisena sanana vasta 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Se on lainattu varhaisruotsin sanasta ap(p)elsin, joka puolestaan on lainaa alasaksasta tai hollannista. Näissä kielissä appelsina on alkuaan yhdyssana, joka sisältää omenaa merkitsevän sanan appel ja Kiinaan viittaavan sanan sina. Sananmukaisesti appelsiini on siis "Kiinan omena". Appelsiineja alettiin tuoda Kiinasta Eurooppaan 1400-luvulla, ja tärkeiksi tuontisatamiksi muodostuivat Amsterdam ja Hampuri.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Elokuvien suoratoistopalveluista, tai sen puutteesta, kysytään meiltä aika ajoin.
Keski-kirjastoille piti tulla elokuvien suoratoistopalvelu jo tämän vuoden alusta. Elokuvapalvelut kilpailutettiin valtakunnallisesti yleisiä kirjastoja varten, mutta valintapäätöksestä valitettiin, joten joudumme vielä jonkun kuukauden odottelemaan valituksen käsittelyä. Toivottavasti kuitenkin saamme palvelun pian käyttöön!
Vastaus kopioitu palvelun vastausarkistosta:
Minulla tuli netissä vastaan UKK:n Kirjastokino, jossa on laaja valikoima elokuvia ja ohjelmia katsottavissa ilmaiseksi. Miksi Keski-kirjastot eivät ole mukana… | Kysy kirjastonhoitajalta
Eli nyt emme voi muuta kuin odottaa.
Kirjasammon kirjahyllyhaulla löytyy lista Jalkapalloa lastenkirjoissa, joka aukeaa alla olevasta linkistä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7355
Jalkapallosta kertovia lastenkirjasarjoja ovat esimerkiksi
Måns Gahrtonin Meidän oma futisjengi, ruotsiksi Mållösa United
Kalle Veirton Meidän omat –sarja
Tuija Lehtisen Pultti-sarja
Bengt-Åke Crasin PK Pantterit –sarja, ruotsiksi BK Pantern –sarja
Vähän vanhemmille suunnatusta listasta Jalkapalloa nuortenkirjoissa saattaisi myös löytyä sopivaa luettavaa. Lista aukeaa alla olevasta linkistä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7361
Mikäli näiden vinkkien avulla ei löytynyt mieleistä luettavaa, voit ottaa yhteyttä Lukuvalmentaja Junioriin:
https://www.helmet....
Viljo Raudan trilogia Kultainen leijona, Vaasain sormus ja Herttuan miekkamiehet vaikuttaa sangen tyypilliseltä historialliselta seikkailuromaanilta, joka todellisten historiallisten tapahtumien kehykseen sijoittaa fiktiivisiä henkilöitä ja näiden edesottamuksia enimmäkseen historian sallimissa rajoissa.
Arvostelevassa kirjaluettelossa vuonna 1943 trilogian Eero Salola kommentoi trilogian avausosaa seuraavasti: "Tapaukset liittyvät Kustaa Vaasan poikien aikoihin. Taustana ovat tutut historialliset tapaukset, joiden puitteissa tekijä pakinanomaisesti piirtelee henkilökuviansa. Tälläkin kertaa Raudan onnistuu vetää sattuvia ja mieleenpainuvia yksityispiirteitä. Mutta viimeistelyn puute nyt kuten usein ennenkin jättää loppuvaikutelman...
Muistelemasi kirja lienee Claas Triebelin ja Lino von Gartzenin Pikku prinssin viimeinen lento : mitä tapahtui Antoine de Saint-Exupérylle 31.7.1944 (Minerva, 2010).
Perkele voi olla erisnimi tai yleisnimi riippuen siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Jos sanalla tarkoitetaan kristillisessä perinteessä Jumalan vastustajana toimivaa pahan henkilöitymää, Luciferia, sana on erisnimi. Jos sanalla tarkoitetaan mitä tahansa pirua tai paholaista, se on yleisnimi.
Hannele Klemettilän ja Laura Jaakkolan kirjassa "Mansimarjasta punapuolaan - Marjakasvien kulttuurihistoriaa" kerrotaan marjojen viljelyn historiasta seuraavaa:
puutarhamansikka saapui Suomeen 1800-luvulla, mutta peltoviljelyksi sen kasvattaminen laajeni vasta 1960-luvulla
vadelmia viljeltiin jo keskiajalla, systemaattisemmin niitä alettiin kasvattaa 1500-luvulla
puna- ja mustaherukkaa sekä karviaista on viljelty 1600-luvulta lähtien.
Sinikka Piipon teoksessa "Suomalaiset marjat - Kaikki metsän ja puutarhan lajit" kerrotaan, että marjanviljely yleistyi pappiloissa ja herraskartanoissa 1850-luvulla, tavallisten ihmisten parissa vielä myöhemmin. Viljelyn yleistymisessä oli toki myös paikkakuntakohtaisia eroja, esimerkiksi Turkuun...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vähemmistö on yksinkertaisesti "määrältään pienempi osa jostakin ryhmästä". Vähemmistö määrittyy siis yksinomaan määrällisin kriteerein – laadullisia tai muitakaan lisävaatimuksia sille ei esitetä. Kätisyydestä puhuttaessa vasenkätiset ovat vähemmistö oikeakätisiin verrattuna – heitä on vain noin 10% väestöstä. Rohkenisinpa olla myös jokseenkin varma siitä, että monista vasenkätisistä heidän vasenkätisyytensä vaikuttaa huomattavasti elämään paljolti oikeakätisten ehdoilla muotoutuneessa maailmassa.
Kielitoimiston määritelmä kelpuuttaa myös homoseksuaalit vähemmistöksi: seksuaalisilla vähemmistöillä (tai seksuaalivähemmistöillä) tarkoitetaan "muita kuin heteroseksuaalisia".
https://www....
Muisteltu Piippolan vaari -mukaelma on amerikansuomalaisen Bobby Aron Donald Maki. Englanninkielisen alkuperäisesityksen Old McDonaldista on tullut Donald Maki tekstiä fingelskaksi muokattaessa.
Bobby Aro - Donald Maki Song - YouTube
Bobby Aro – Kapakka In The Kaupunki (1979, Vinyl) - Discogs
Merja Otavan tuotanto (Lähde Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175945962573)
Priska. WSOY 1959
Minä, Annika ÄP. WSOY 1961
Kävelyillat. WSOY 1963
Puzzle. WSOY 1966
Kuuvuosi. WSOY 1969
Fifti-fifti. WSOY 1971
Kirjoittamisen lopettamisen syistä Päivi Heikkilä-Halttunen kirjoittaa (Onnimanni 2015, nro 3, s. 12 - 16)
"Vuonna 1971 ilmestynyt Fifti-fifti jäi Otava viimeiseksi romaaniksi. Siinä näkyy jo viitteitä 1970-luvulla yleistyneestä ja vähitellen maneeriksi kehkeytyneestä ongelmarealistisesta nuoruuden kuvauksesta. Otava ajatteli yhä radikaalisti, mutta sen ajan yhteiskunnallisesti julistava tyyli tuntui vieraalta ja niinpä kirjoittaminen vaihtui kuvien tekoon."
Synnöve Stigmanin...
Olisikohan kyseessä kenties Lars Huldénin alun perin Sommardikter-kokoelmassa 2005 ilmestynyt runo, joka suomeksi tulkittuna alkaa säkeellä "Lyhyt on Pohjanmaan kesä". Siinä kesän yhtenä päivänä tultua kannetaan pöytä ja tuolit ulos nurmikolle ja illalla takaisin vajaan, "koska näytti siltä, että saattaisi tulla sade". Pöytä ja tuolit jäävät sisään odottamaan seuraavaa kesää. Pentti Saaritsan suomennos löytyy Huldén-valikoimasta Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä.
Vuoden 2019 jääkiekon maailmanmestaruuskisojen televisiolähetysten maailmanlaajuiseksi kumulatiiviseksi katsojamääräksi ilmoitettiin noin 1,6 miljardia. Tämä tarkoittaa sitä, että näin moni ihminen seurasi ainakin yhtä kisalähetystä niin kauan että tilastoivan tahon (X Media Sports Consulting GmbH) katselun kriteerit täyttyivät. Maapallon väkiluku vuonna 2019 oli noin 7,74 miljardia, eli X Media Sports Consultingin lukujen perusteella kisat tavoittivat peräti 20% maailman väestöstä. Valitettavasti en onnistunut löytämään otteluiden keskimääräistä katsojalukua tai loppuottelun katsojamäärää, jotka olisivat antaneet kisoja seuranneiden määrän arviointiin kumulatiivisen katsojamäärän rinnalle tarvittavaa perspektiiviä.
Vertailun vuoksi...
Voit lukea Orfeuksen ja Eurydiken tarinan Publius Ovidius Nason teoksesta Muodonmuutoksia : libri I-XV = Metamorphoseon (suom. Alpo Rönty, 1997) ja uudemmasta suomennoksesta Metamorphoses selectae = Valikoima metamorfooseja (suom. Päivö ja Teivas Oksala, 2000)
https://finna.fi/Record/piki.320770?sid=2965333530
https://finna.fi/Record/piki.373765?sid=2965335795
Omistat joitakin viimeisen suomenmarkan setelipainoksen seteleitä. Suomen rahaliikenteen sivuilla seteleitä myydään hintaan 9,90-4,90 € https://suomenrahaliike.fi/suomen-viimeinen-1-mk-seteli-1963-suomi
Joillakin sarjanumeroilla on kuitenkin suurempi arvo. Yritys Finntimo.com kertoo niistä sivuillaan. https://finntimo.com/index.php?main_page=index&cPath=113_193_479
Suomen numismaatikkoliitto voisi auttaa arvon määrittelyssä. http://www.numismaatikko.fi/
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Brunow-Ruola, Marjo: Terveisin Neiti ja Clara
Kertomus tyttöjen ystävyydestä 1940-luvulla.
Larmola, Maija: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Arkielämää ja lapsuutta 1920-50-luvuilla.
Levine, Karen: Hanan matkalaukku
Tosipohjainen, lapsille suunnattu tarina lasten kohtaloista holokaustin aikaan.
Moilanen, Paula: Keinuhevonen
1920-luvulla valmistetun keinuhevosen tarina vie vuoden 1945 kautta nykypäivään asti.
Morpurgo, Michael: Sotahevonen (alk. War horse)
Hevosen silmin kerrottu tarina ensimmäisestä maailmasodasta, rohkeudesta ja ystävyydestä.
Raustela, Lasse: Taivaansavut-sarja...
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksia voi löytää Kuvataiteilijamatrikkelista. Linkki sinne
Ulkomaisten taiteilijoiden signeerauksia löytyy sivustolta https://artistssignatures.com/artistsbyname.php?page=0
Monet huutokauppakamarit arvioivat töitä ilmaiseksi ja voivat kertoa lisää tekijän töistä.
Onnistuisiko kuvien siirtäminen pois toistensa päältä vetämällä? Libre officen ohje kertoo, että kuviin(objekteihin ) liityy aina ankkuri, jonka paikkaa siirtämällä siirtyy kuvakin. Linkki Libre offive ohjeeseen.
YouTubesta voi myös löytyä apua. Siellä on liuta Libre officen liittyviä ohjeita. Linkki YouTube
Perimätieto kertoo, että siemenperunan voi hyvin puolittaa tai jakaa vieläkin pienempiin osiin sadon kärsimättä. Näin on menetelty pula-aikoina. Linkki Vauva.fi keskusteluun.
Anne Paalo taas toteaa kirjassaan Peruna s. 30:" Joskus on ollut tapana siemenperunoiden lohkaiseminen 2-4 osaan, mutta tätä tulee käyttää vain poikkeustapauksessa.... Suuret perunat on lohkottu siemenperunoiksi aikoina, kun perunaa on ollut niukasti saatavilla kuten sodan aikana. Lohkotut perunat antavat pienemmän sadon kuin kokonaiset ja ovat alttiimpia taudeille. Paras tulos lohkomisesta on saatu, kun mukula on leikattu pitkittäin kahteen osaan. Tällöin molempiin lohkoihin tulee saman verran latvapuolen silmuja. Lohkotut perunat pitää istuttaa heti, koska...
