Digitaalinen aineisto on määritelty julkaisussa "Kirjastopoliittisen ohjelma 2001-2004: työryhmän muistio", joka on julkaistu myös internetissä osoitteessa
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/linjauksia/kirpol09_3_2001… "Esitys kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004". Julkaisun lopussa on liiteosassa "Käsitteiden ja termien määrittelyä".
Dean Martinin tunnetuksi tekemä, Harry Warrenin säveltämä ja Jack Brooksin sanoittama That's Amore on julkaistu suomeksi nimellä Amore. Suomalaiset sanat on tehnyt Markku Salo.
Amoren on levyttänyt suomeksi ainakin Tuomari Nurmio, jonka levyltä Karaokekuningas ja kokoelmalta 20 hittiä se löytyy.
Kappaleen nuotit ja sekä englannin- että suomenkieliset sanat löytyvät myös teoksesta Suuri toivelaulukirja 15.
Voit etsiä kirjallisuutta esimerkiksi Kuntatiedon keskuksen kautta kuntaliiton kirjaston kirjatietokannasta (PrettyLib) internetosoitteessa
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;1042
Asiasanalistasta löydät asiasanat, joilla voi hakea. Mm. seuraavat kaksi teosta löytyivät asiasanoilla tilankäyttö: Raatikainen, Seppo: Tilojen hallinta, hoito ja käyttö kunnissa, Oulun yliopisto, 1996 ja Viinikka, Jarmo: Kuntien kiinteistötoimi muutoksessa, Suomen kuntaliitto, 1996.
Aivan uutta aineistoa ei löytynyt, mutta voit etsiä aihealueesi liittyvillä muilla asiasanoilla lisää. Myös vapaatekstihaku on mahdollinen.
Asiasanoja, joita voit käyttää ovat esim. kunnat,kunta-ala, tilat, tilankäyttö, kiinteistöhallinto, kiinteistönhoito...
ADD on tarkkaavaisuushäiriö (lyhenne tulee sanoista Attention Deficit Disorder). Web Facta –verkkotietosanakirja sanoo näin: ”lapsen on vaikea keskittyä ja kiinnittää huomio yksityiskohtiin. Häiriö tulee ilmi huolimattomuutena koulussa tai muissa askareissa. Lapsen on myös vaikea keskittyä kuuntelemaan muiden puhetta tai seurata ohjeita ja toimia järjestelmällisesti. Jos oireena on lisäksi ylivilkkautta, puhutaan ADHD-nimisestä tarkkaavaisuushäiriöstä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder). Hoitona käytetään mm. keskittymisharjoituksia ja oppimisterapiaa.
ADD:stä ja muista tarkkaavaisuushäiriöistä on kirjoitettu kirjoja, mm. Itsenäistyvä nuori ja AD/HD ja AD/HD nuorilla ja aikuisilla.
Esim. näiltä internetsivuilta löytyy lisätietoa:...
Tiedustelin asiaa Manga- ja animeyhdistyksen sihteeriltä Anne Laaksolta.
Hän suositteli sopiviksi aloitussarjoiksi Rumiko Takahashin sarjoja, Ranma 1/2 on suomennettukin. Romantiikasta Oh my Goddess -sarja käännetään pian. Enemmän action-puolelta voisi mainita jo suomennetun Dragon Ballin ja pian suomennettavan hieman koomisen One Piece -sarjan. Fluffysta voisi mainita esimerkkinä Fruit Basket –sarjan, jota ei ole saatavilla suomen kielellä.
Kaikkia yllämainittuja on saatavilla kirjastosta. Kysymääsi Pitaten–sarjaa ei vielä saa kirjastoista.
Japanilaisia sarjakuvia ei julkaista värillisinä.
Lisätietoja voit saada http://www.animeunioni.org
Hei,
kyseessä lienee Shakespearen komedia "As you like it", joka on suomennettu nimellä "Kuten haluatte".
Kyseisen otteen voi lukea kokonaisuudessaan esim.
internet-osoitteessa:
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/ktl/appro/persoona/persoona.html
Kirjojen (ja muunkin aineiston) nimet ovat tietokannassa kielellä, jolla teos on kirjoitettu tai käännetyistä kirjoista käännöksen kielellä. Eli suomenkielisiä ovat kirjat, jotka on kirjoitettu tai käännetty suomeksi. Joitakin poikkeuksia on. Joskus esim. elokuvan nimeä ei ole käännetty suomeksi, vaikka se olisikin suomeksi tekstitetty.
Hakua rajaamalla saat halutessasi näkyville vain suomenkieliset kirjat. Hae ensin etsimäsi kirjailijan kaikki teokset. Rajaa/järjestä hakua -painikkeen kautta voi valita kieleksi suomen.
Aleksandrian kirjaston historiasta on teoksissa:
- Casson, Lionel: Libraries in the ancient world
- Durant, Will: Kreikan kulttuuri.
Pelkästään Aleksandrian kirjastoa käsittelevät seuraavat:
- Blum, Rudolf: Kallimachos the Alexandrian library and the origins of bibliography, 1991 sekä
- El-Abbadi, Mostafa: Life and fate of the ancient library of Alexandria, 1990.
Edellämainitut ovat esim. Oulun yliopiston kirjastossa http://finna.fi
Artikkeli Öhrnberg Kaj: Aleksandrian kirjastot ja arabit, Bibliophilos, 2002:4, s. 7-13. Artikkeli on myös netissä http://www.tsv.fi/ttapaht/015/ohrnberg.htm .
Etätietopalvelussa on aiemmin kysytty kirjaston historiasta. Tämä vastaus löytyy arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=9267...
Runon, joka alkaa "Tein lasinkuultavan laulun", on kirjoittanut P. Mustapää. Runo on nimeltään "Laulu" ja se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa "Koiruoho, ruusunkukka" 1947.
Aiheesta kannattaa etsiä tietoa Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica), lehtiartikkeliviitteitä tietokannasta Arto ja CD-levyltä Aleksi. Fennicaan ja Artoon on asiakkailla maksuton pääsy kirjastojen internetmikroilta.
Fennicaan pääsee yleisten kirjastojen aloitussivulta www.kirjastot.fi . Sen keskimmäisellä palstalla on toiseksi alimmalla rivillä linkki Fennica. Fennican aloitussivulta valitaan ensin ”haku”, sitten ”yhdistelmähaku”, jolloin näkymässä on kolme vaakalinjaa ikkunoita.
Kirjoita ylimmän linjan ensimmäiseen ikkunaan kaksi hakuehtoa: alkoholi tupakka. Valitse toiseen ikkunaan vaihtoehto ”mikä tahansa” (se vastaa Boolen logiikassa tai-operaattoria, joka laajentaa hakua kattamaan molemmat vaihtoehdot). Kirjoita keskimmäisen...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät ainakin seuraavat kirjat suomeksi Microsoft Outlook 2003:sta: Outlook 2003 / Pekka Malmirae. - Jyväskylä : Docendo, 2004 ja Tietokoneen käyttötaito : Office 2003 -ohjelmille / Arja Sipola. - Jyväskylä : Docendo, 2004. Jos Sinulla on kirjastokortissasi nelinumeroinen tunnusluku, voit tehdä varauksen osoitteessa: www.helmet.fi.
Keravan kaupunginkirjastossa on kirjasarja Kansojen kirjallisuus ja osa 8 näyttäisi tällä hetkellä olevan paikalla ja lainattavissa. Kirjailija Emily Brontesta on kirjastossa kirjoja, mutta ei suomenkielisiä. Englanninkielellä kirjastossa on ainakin Brian Wilksin elämäkerta The Brontes.
Näyttäisi siltä, ettei aiheesta löydy nimenomaisia tutkimuksia kirjastojen tietokannoista.
Väestöliitto ja Tilastokeskus ovat kuitenkin julkaisseet väestötutkimuksia ja -tilastoja. Ehkäpä kannattaisi kysyä lisätietoja sieltä:
http://www.vaestoliitto.fi/index.html
http://www.stat.fi/
Hyvä lähde on kirja:Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1 ( kust.BTJ kirjastopalvelu,Helsinki
2001). R.L.(Robert Lawrence) Stinestä löytyy tietoa myös Googlen-hakukoneella, mutta pääasiassa englannin-
kielistä.
Tommi Aitio on kirjoittanut Pertti "Spede" Pasasesta elämäkerrallisen teoksen Spede : Pertti Pasasen elämä. Tammi, 2002.
Tietoa löytyy myös kirjasta Kansallisgalleria, Suuret suomalaiset, osa 5 Moderni Suomi. WSOY 1997. siv. 148-151.
Lisäksi Spedestä löytyy tietoa Internetistä osoitteista: http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=323
http://www.spede.fi/
Kirjailija Leif Hamresta löytyy tietoja Contemporary authors -nimisestä hakemistosta. Siihen pääsee mm. Lahden kaupunginkirjaston asiakasnettikoneilta.
Kiela, nykymuodossa: giela on giella=(puhuttu) kieli
sanan akkusatiivi/genetiivimuoto
kielain/gielain, kielenä tai kielissä, kieliltä
mutta myös:
giella. ansa, rihma, suopungin sarvikiela ja
giellat. ansoa, pyytää, virittää ansa jne.
esim. Paul Utsin runoteos Giela giela (1974)("Ottaa kieli itselleen/Vangita kieli") ja Giela gielain (1980) (Ottaa kielellä/Vangita kielellä itselleen jotain"). Runokirjoja ei ole suomennettu ja käännökseni ovat raakakäännöksiä, jotka yrittävät "vangita" runokirjojen otsikkoiden merkitykset.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyy joitakin teoksia, joissa saatetaan käsitellä aihetta.
Haun voi tehdä sanahakuna käyttämällä hakusanoina esim. "uskonnot" (voi myös hakea uskontojen nimillä: kristinusko, juutalaisuus, buddhalaisuus jne.)ja "sota" tai "sodat" tai "sodankäynti" ja "moraali" tai "arvot" tai "etiikka".
Hakulauseke voi olla esim. muotoa "s:kristinusko and (s:sota** or s:soda** or s:etiikka or s:moraali or s:arvot)". Tässä haussa s: tarkoittaa, että haetaan vain asiasanoista, jotka kuvailevat teoksen aihetta. Ja ** tarkoittaa sanan katkaisumerkkiä, jolloin huomioidaan mm. sanan taipuminen. Ja ja tai pitää kirjoittaa englanniksi.
Hakutuloksien joukossa olivat mm. seuraavat...
Elokuvan tekemisestä löytyy suomeksi aika vähän, ehkä näistä olisi apua: Liukko & Kangassalo: Mediaa muruille (1998) sis. oman kappaleen elävästä kuvasta, kohteena lapset. Baer& Heikkinen & Isaskainen: Hattiaisten mediakirja (2002) sisältää ohjaajan osion, myös lapsille suunnattu. Elävästi kuvasta: kokemuksia lasten ja nuorten elokuvaopetuksesta (1999). Vanhempia kirjoja: Elokuvakirja (1989) ja Pölönen: Elokuvailmaisun ja ja videokuvauksen perusteita (1990). - Internetistä löytyy elokuvan teemavuoden 2004 Filmihillo-sivuilta monenlaista hyödyllistä ja antoisaa, esim. http://www.filmihillo.net/noin_kymmenen_askelta.pdf
