Eufemia tarkoitaa kreikan kielellä hyvämaineista. Nimi on Suomessa esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1488 Turun tuomiokirkon Mustankirjan kalenterissa. Nimi on 16.9. sekä ortodoksisen että katolisen kirkon kalenterissa. Nimestä on peräisin esim. nimi Miia. Eufemia-nimeä on annettu 1900-luvulla 340 henkilölle, eniten se on ollut käytössä 1900-luvun alkupuolella.
Tiedot löytyvät kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1990, Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet, 2006.
Hei,
Helsingin väkilukutieto löytyy vuodelta 1850 ja se on
20745. Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 1972, Taulu 13 Kaupunkien ja kauppalain väkiluku vuosien 1815-1970 lopussa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen kirjastossa on saatavana Helsingin henkikirjoitetun (12 -vuotta täyttäneen) väestön tilasto alkaen vuodesta 1635.
Tilastoarkistossa (Työpajankatu 13 B, 2krs) ovat saatavana väkilukutaulukot vuodesta 1749 alkaen.
Arkistoaineiston tietosisältöön voi tutustua Tilastoarkiston verkkosivuilla osoitteessa => http://tilastokeskus.fi/tup/tilastoarkisto/vakilukutaulut_kuvaus.html
Eero Kiviniemen kirjassa Suomalaisten etunimet vuodelta 2006 on kerrottu Suomessa annettujen nimien määrät. Emilia-nimeä on 1900-luvulla annettu 40310 kpl, niistä 11 % on ollut ensimmäisenä nimenä.
Mikkelin kaupunginkirjaston Web-Origo-tietokannasta http://mikkeli.kirjas.to/ löytyy kysymistäsi aiheista runsaasti viitteitä.
Mene Tiedonhaku > Tarkennettu haku ja kirjoita hakusanat hakuruudun Asiasanat/aihe -riville.
Työnohjauksesta on yksinkertaisinta hakea sanalla työnohjaus, jolloin tuloksena on 44 viitettä.
Työssä jaksamisesta saat 39 viitettä, kun kirjoitat hakulausekkeen muodossa jaksaminen ja työelämä.
Terveydenhuollon sosiaalityöstä voit hakea sanoilla terveydenhuolto ja sosiaalityö, jolloin saat 21 viitettä.
Frank monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot on maakuntakirjastojen aineistotietokanta. Frankista voit tehdä haun samalla tavalla kuin Web-Origosta kirjoittamalla hakusanat asiasana-riville. Jos...
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevän Sanojen aika –tietokannan kautta löytyy paljon tietoa kirjailija Ilkka Remeksestä. Tietokannan mukaan arvosteluja löytyy mm. näistä lehdistä: Keskipohjanmaa.net (voi lukea suoraan tästä: http://www.keskipohjanmaa.net/gen/414961.asp), Ruumiin kulttuuri 4/2006, s. 70-71, 4/2005, s. 70-72, Etelä-Suomen Sanomat 8.10.2005. Kirjailijan haastattelun voi lukea ainakin Kodin kuvalehdestä vuodelta 1999 (n:o 17, s. 14-16). Lisää viitteitä löydät Sanojen ajasta valitsemalla kirjailijan ja kohdan lähteitä tietokannasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/kirjailija.aspx?PersonId=42
Saappaanheittoa harrastetaan Suomessa ja myös ulkomailla.
Miehet heittävät numeron 43 ja naiset numeron 38 saapasta.
Suomen Saappaanheittoliitto on perustettu 1992.
Liitolla on kotisivut
http://www.saappaanheitto.com
Lisätietoa saappaanheitosta löytyy Wikipedia tietosanakirjasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saappaanheitto
Aiheesta kertovat esim. seuraavat teokset:
Ang, Tom: Digivideo - kuvaajan käsikirja (Kustannus-Mäkelä 2006)
Jones, Frederic H.: Digivideoijan käsikirja (IT-press, 2003)
Välikylä, Jaakko: Digivideokoulu (Docendo 2005)
Lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voitte hakea verkkokirjastomme kautta, osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2, laittamalla hakulomakkeelle asiasanoiksi "digitaalitekniikka" ja "videokuvaus".
Kirjastot.fi-sivustosta löytyvät kaikkien kaupungin- ja kunnankirjastojen yhteystiedot, osasta Kirjastot, aakkosellinen lista keskipalstalla, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ . Koska joudutte rajaamaan kirjastojen lukumäärää, kannattaisi ehkä valita maakuntakirjastot, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/maakuntakirjastot/ , sekä lisäksi muita vaikkapa suurimpien kaupunkien kirjastoja. Teidän kannattaa ehkä tiedustella kirjastoista ensin, mitkä niistä olisivat halukkaita laittamaan lehden esille asiakkaiden luettavaksi.
Kirjavainen, Sakari
Arno Calstedt : meillä pidetään elokuvaa toisarvoisena edelleen
Lehtiset 2005; (1): 41-62
Kemppinen, Peteri
Eurimagesin aakkoset : eli mitä suomalaistuottajan pitää vähintään tietää eurooppalaisen elokuvan yhteistuotantorahastosta
SES-info 2006; (2): 6-8
tuottajat : Suomi; yhteistyö; rahastot; elokuvateollisuus : Eurooppa; tuottaminen
Tuottajan työ : teema
Avek-lehti 2005; (2): teemanumero
SATU - Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat ry - Association of independent producers in Finland
Helsinki : SATU, 2003
hakemistot : Suomi; verkkojulkaisut; elokuvatuottajat : Suomi
Linkit:
http://www.satu.fi/ (Satu ry ; linkki tark. 10/05)
www.ses.fi Suomen elokuvasäätiön kotisivu
http://www.kopiosto.fi/avek Audiovisuaalisen...
Emme löytäneet sellaista kirjaa, joka sisältäisi aivan kaikki Holmes-tarinat suomeksi, mutta eniten tarinoita on koottu teokseen "Sherlock Holmesin seikkailut 1-2".
Porin kauupungikirjastossaa esim. seuraava teos:
Hyytiä, Riina
Teoksen nimi Ennen kuin kamera käy : ideasta kuvauksiin : tekijät kertovat
Julkaisutiedot [Helsinki] : Taideteollinen korkeakoulu, 2004
http://weborigo.pori.fi/
Suomen elokuva-arkiston kirjastossa esim. seuraavat teokset:
The European film production guide : finance, tax, legislation / Andersen, Arthur
London : Routledge, 1996. - 461 s.
ISBN 0-415-13665-2
Honthaner, Eve Light
The complete film production handbook
3rd ed, Boston, MA : Focal Press, 2001. - xix, 514 p. ; 28 cm + CD
ISBN 0-240-80419-8
Includes indexes.
QUEENAN, Joe
The unkindest cut : how a hatchet-man critic made his own $7,ooo movie and put it all on his credit card / Queenan, Joe
London : Picarion, 1996. -...
Pikaisesti tulee mieleen ainakin kotimainen elokuva Vieraalla maalla. Romanttisessa komediassa mies on ihastunut maahanmuuttajien kielikurssin opettajaan.
Good morning, Vietnam -elokuvaan sisältyy mm. kohtauksia, joissa paikalliset opiskelevat englantia vauhdikkaan tiskijukan opastuksella. Klassikoista ainakin My Fair Lady käsittelee oppimista aikuisena.
Suhmura on paikka Pyhäselän Hammaslahdessa. Se on pieni Haapajärveen, Laivanpäähän ja Salokylään rajoittuva perämaa. Suhmura ei ole kylä vaan Hammaslahden yksi nurkka, joka ulottuu Pyhäselkä-järven rantaan.
Suhmura-nimen alkuperästä ei ole tarkaa tietoa, mutta Terho Könönen, "Suhmuran Santra" -laulun tekijä olettaa paikan nimen juontuvan kahdesta venäjän sanasta: suhoi=kuiva ja smura=nurmi, siis suhoismura=kuivanurmi. Alueella on ollut venäläisvaikutusta.
Ks. TUOMINEN, Vesa: Pyhäselän partailta. 1995.
MAAKUOPPAMÖKKEJÄ ja suakkunoita Suhmurasta : Suhmuran
historiikki. 1995.
"Suhmuran Santra" -laulun on säveltänyt ja sanoittanut Terho Könönen.
Terho Könönen kertoo laulun synnystä seuraavaa:
"Kyllä Santra aikoinaan tavattiin. Kävin...
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sana kansallispuvut ja suorita haku. Saat melkoisen määrän linkkejä hyville sivustoille.
Hei,
suosittelen Kirjakauppaliiton sivuja "Mitä Suomi lukee".
(http://www.kirjakauppaliitto.fi/?doc=3).
Siellä on suosituimmuuslistat kuukausittain. Toivottavasti niistä on apua.
Molemmat kirjat löytyvät Kirkes-kirjastojen kokoelmista. Asiakaspalvelun ja markkinoinnin perusteet on tällä hetkellä lainassa. Ravitsemustieto osaksi ammattitaitoa on hyllyssä Järvenpäässä ja Keravalla. Tein molempiin kirjoihin sinulle varaukset. Saat ilmoituksen, kun kirjat ovat noudettavissa.
Oulun kaupunginkirjastossa säilytetään Kalevaa sekä mikrofilmillä että paperimuodossa. 1950-luvun Kalevat löytyvät. Mikrofilmejä voi pyytää kaukolainaksi muihin kirjastoihin.
