Nimi Albin tulee latinan sanasta albus, 'valkoinen, kirkas'. Almanakassa Albin on 1.3. muistona Angersin (Länsi-Ranska) piispasta Albinuksesta. Albinus-muodossa nimi ilmestyi suomalaiseen kalenteriin ensi kerran vuonna 1488.
Otteljaana (myös muodossa Ottiliana, Otteliana, Ottilia) on Oton sisarnimi. Otto-nimen merkitys on 'tilallinen, varakas'. Lähtökohdaltaan Otteljaana kuuluu laajaan saksalaiseen ja ranskalaiseen nimiryhmään, joka on kehittynyt vanhoista Od-, ja Ot-alkuisista nimistä. Katolilaisessa perinteessä on lukuisia tähän nimiryhmään kuuluvia pyhimyksiä, mm. Pyhä Oda, Autuas Oda eli Odette ja Elsassin suojelupyhimys Odilia eli Ottilia.
Lisää tietoa suomalaisista etunimistä löytyy tässäkin vastauksessa lähteinä käytetyistä...
Valitettavasti ei mistään Seinäjoen kaupunginkirjastoon hankituista etunimikirjoista löytynyt selitystä nimelle Jiia. Esimerkiksi Rea Lehtosen kirjoittamasta teoksesta Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimeksi ei nimeä löytynyt.
Kuitenkin Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (Etunimihaku) mukaan viidelle naiselle on annettu nimeksi Jiia 1980-2007. Palvelu löytyy osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Seuraava sanakirja löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta: Finsko-bosansko-finski rjecnik = Suomi-bosnia-suomi-sanakirja / Cemer, Enes. Helsinki : Finn Lectura, 1997.
Kirjasta voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja" kertoo, että Aleksi nimi on Aleksanterin ja Aleksiksen lyhentymä. Nimi on ollut Aleksis Kiven syntymäpäivän 10.10. mukaan Suomen almanakassa vuodesta 1919.
Mikael Ilveksen perheestä ja nuoruudesta ei ole saatavilla tietoja. Voit ehkä yrittää kysellä hänen kustantajaltaan WSOY:lta. Vuonna 1994, jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi hiukan itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994, muttei mitään perheestään eikä nuoruudestaan.
Silver Creekin nelikko -sarjan kirjoittajaksi on merkitty Beth Kincaid. Tämän nimistä henkilöä ei ole oikeasti olemassa. Nimimerkin takana on kirjailija K.A. Applegate, joka on kirjoittanut mm. Animorphs-, Everworld- ja Remnants-sarjoja. Wsoy:n sivuilla on tietoa Applegatesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=312. Englanninkielellä tietoa löytyy enemmän mm. Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/K.A._Applegate
Kirjasarjasta ei ole kovin paljon tietoa saatavissa.
Pollux-kerhosta http://www.polluxinfo.com/ kannattaa kysyä lisää.
Sarjasta on suomennettu kolme kirjaa:
Takaisin satulaan, Voiton huumaa ja Romanssin pauloissa
Tällaista tietoa ei tosiaan tunnu juuri löytyvän. Ehkä kannattaa laajentaa hakua ja etsiä esim. sanalla musiikkikasvatus. Silloin joutuu kyllä seulomaan löytämäänsä aika lailla. Tässä muutama toivottavasti hyödyllinen viite. Viimeisenä mainittu on luettavissa myös netitse. Voit lukea sitä yliopistokirjastojen Linda-tietokannan kautta (https://finna.fi Lindaa voit käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen verkossa.
- Musiikkileikki varhaisiän musiikkikasvatuksessa / Pirjo Ruutiainen (pro gradu –työ, 2003)
- Musiikkikasvatus varhaiskasvatuksessa: lastentarhanopettajien käsityksiä päiväkodin musiikkikasvatuksesta / Katariina Korhonen (Kandidaatintyö, 2003)
- Shinichi Suzukin leikin, toiminnan ja kasvun filosofia...
Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole mainintaa osakkeenomistajan oikeudesta saada nähtäväkseen hallituksen pöytäkirjat.
Jos nyt tutkitaan miten laita on osakeyhtiölaissa, niin WSOY.pro.fi-palvelussa osakeyhtiölain osalta todetaan, että tilintarkastajalla on nimenomaisen säännöksen puuttuessakin oikeus saada nähtäväkseen hallituksen pöytäkirjat. Osakkeenomistajalla tätä oikeutta ei ole.
Myös asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastajalla on tämä oikeus:
Asunto-osakeyhtiölaki
63 § Tilintarkastajan valinta
Asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa säädetään.
Tilintarkastuslaki
11 § Tilintarkastuksen kohde
Tilintarkastus käsittää yhteisön tai säätiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen,...
Haanojan kirjastossa on runsaasti kirjallisuutta masennuksesta, tässä poimintoja uusimmista tietokirjoista:
Christophe Andre, Pienet ahdistukset ja suuret surut; Mieli keinussa; Pirjo Alajoki, Masennus elämän voimavarana; Kun läheisen mieli murtuu; David Servan-Schreiber, Anna mielesi toipua; Bev Cobain, Apu-a: selviytymisopas masentuneelle nuorelle.
Kirjastoissa ei näytä ainakaan enää olevan suomeksi laulettuja sing along –videoita. Englanniksi laulettuja on.
Disneyn elokuvien suomenkielisiä lauluja cd-levyllä sen sijaan kirjastoista löytyy. Järvenpään kirjastossa on Mikki Hiiren suomalaiset Disney-suosikit ja Notre Damen kellonsoittaja –cd-levyt. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi) löytyvät näiden lisäksi Karhuveljeni Koda, Leijonakuningas, Pieni merenneito, Herkules, Pocahontas, Aristokatit ja Viidakkokirja –cd-levyt.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan kirja Sukunimet antaa Armisesta seuraavat tiedot:
nimi on saattanut kehittyä miehen etunimestä Arminius, joka on latinalaistettu muoto saksalaisesta nimestä Herman. Epätodennäköisempi vaihtoehto on, että nimi olisi kehittynyt naisennimestä Armida.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Herman -nimi tulee muinaissaksalaisista sanoista heri=sotajoukko ja man=mies, siis Herman=sotilas.
Arminen on kaakkoissuomalinen sukunimi ja sitä on esiintynyt Karjalan kannaksella ja Suur-Lappeen alueella. Lappeella Armilan kylässä on ollut Armisia jo 1540-luvulla.
Kymenlaakson alueelta löytyvät seuraavat Dream Theaterin nuotit:
- Six degrees of inner turbulence (Anjalankosken kirjasto)
- Keyboard anthology (Kouvolan maakuntakirjasto)
Molempia voi varata joko itse Kyyti-verkkokirjastosta (www.kyytikirjastot.fi) tai käydä lähimmässä kirjastossa tekemässä varauksen. Nettivarauksen tekemiseen tarvitaan kirjastokortin lisäksi 4-nmeroinen tunnusluku.
Muista Suomen maakuntakirjastoista löytyy mm. seuraavia Dream Theaterin nuottikirjoja:
- Awake
- Falling into infinity
- Full score anthology
- Images and words
- Octavarium
- Scenes from a memory
- Train of thought
- Ultimate minus one
Lisäksi löytyy nuottikokoelmia, joissa on yksittäisiä Dream Theaterin kappaleita. Kaikkia näitä on mahdollista tilata...
Teppo Savolaisen akateeminen oppiarvo oli filosofian maisteri. Lähde: Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1950 : henkilötietoja nykypolven suomalaisista. Teppo Savolainen toimi Turun kirjastonjohtajana teoksen Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 / Sven Hirn mukaan .
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy useita kansallispukuja käsitteleviä teoksia. Monet kirjoista keskittyvät jonkin tietyn alueen kansallispukujen kuvaamiseen. Yleisteoksiakin kansallispuvuista löytyy, esim: Kansallispukuja kuvina (1987); Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985); Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta (2004); Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta (1994); Sirelius, Uuno: Suomen kansallispukujen historia (1990); Swantz-Rydberg, Eva: Suomalaisia kansallispukuja ja saamelaisia kansanpukuja kuvina (1984).
Aleksi-lehtitietokannasta löytyy kansallispuvuista joitakin lehtiartikkeliviitteitä. Asiaa on käsitelty esim. Taito-lehdessä 1999: 6 (Wallin, Sirkka: "Pukeudutaan kansallispukuun:...
Suomenkielisistä ruoka-aineiden ravintoarvoja käsittelevistä kirjoista tai Internet-sivuilta en onnistunut löytämään tietoa parapähkinän ((Bertholletia excelsa) hiilihydraattipitoisuutta. Sen sijaan englanninkielisiltä Internetsivuilta löytyi seuraavia tietoja:
Food Standards Australia New Zealand
Food Standards Australia New Zealand (FSANZ) is an independent statutory agency.
http://www.foodstandards.gov.au/monitoringandsurveillance/nuttab2006/on…:
Hiilihydraatteja : Available Carbohydrate 2.4 g / 100 g
Kaupallisilta sivustoilta löytyi linkki:
http://www.kluth.com/seiten/hauptseiten/5_naehrwerte/warenkunde_e/waren…
Kcal/100 g
Vitamins and Minerals Nutritional Content per 100 g
660 vitamins B1, E, potassium, phosphorus, magnesium calcium...
Laulu on suomennettu nimellä Orava. Myös nimiä Orava puussa tai Oravalla puussa on käytetty sen suomenkielisenä nimenä. Laulu alkaa näin: Oravalla puussa, käpy oli suussa... Suomenkieliset sanat löytyvät mm. seuraavista kirjoista:
Suuri toivelaulukirja 3, Lasten paras laulukirja ja lasten kultainen laulukirja 2.
Kirjastoissa on jonkin verran intialaisia bollywood-tyyppisiä elokuvia. Voit pyytää niitä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Tässä muutamia (DVD-muodossa):
- Hilpeys ja ennakkoluulo
- Lagaan – olipa kerran Intiassa
- Monsoon wedding
- Eläintarhakytät Intiassa
Kirjastojen elokuvia (ja muutakin aineistoa) voi hakea Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) kautta. Kannattaa käyttää maakuntakirjastot-hakua.
