Nimiä on kysytty aikaisemminkin. Voit tarkastella vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ohessa lainaus vastauksista:
"Paula on saksan Paul-nimen sisarnimi tai Paulinan lyhentymä, Saksasta se on levinnyt myös englantiin. Jo Agricolan Rucouskirian kalenteriosassa (1544) on "Paula Neitzyt". Suomessa nimi Paula on käsitetty yleisnimeksi "ansa". (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet)."
"Diana tulee latinasta ja tarkoittaa ’loistava kuin päivä’. Muinaisille roomalaisille Diana oli valon, kuun, luonnon, metsän ja metsästyksen jumalatar. Diana oli myös avioelämän, äitiyden ja synnytyksen suojelija".
Kysytty kirja on pääkaupunkiseudulla vain Yliopiston kansalliskokoelmassa, josta sen saa lukusalissa luettavaksi. Lainattavia kappaleita löytyy Oulun ja Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kirjastosta.
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kokoelmatietokannasta löytyy tieto, että Gummeruksen julkaisemassa Pupu-kirja –sarjassa on ilmestynyt vuonna 1960 kirjanen Pikku Nau Nappari / suom. Terttu Liukko. Gummerus, 1960. (Pupu-kirja ; 9). Olisikohan kyseessä tämä kirja. Maakuntakirjastojen kokoelmissa sitä ei ole. Jos sitä on useampi kappale Nuorisokirjallisuuden Instituutissa, sitä voi yrittää kaukolainata sieltä.
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan mukaan nimen sisältö on epäselvä, mutta se muistuttaa äänteellisesti Sastamalan vanhan seurakunnan nimeä sekä Merikarvian ruotsinkielistä nimeä Sastmola. Saastamoisten alueita ovat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Saastamoisista löytyy näiltä alueilta tietoja jo 1600-luvulta.
Suomeksi Bengt Pohjaselta on julkaistu seuraavat kirjat:
- Jopparikuninkaan poika
- Väylänvarren trilogia: osat 1, 2 ja 3
- Saksan tuli polttaa : kertomus Lapin sodasta
- Helvetin peräseinällä : samalla leirillä kuin Solzenitsyn
- Suloinen Jeesus : biografia, legenda, kertomus
- Huutavan ääni
- Särjetty ikoni : kuunnelma
- Poikkinaitu : kuunnelma
- Konin hinta
- Korpelan enkelit
- Kolmen kyynärän Jumalat
- Kristalliarkki
- Lyykeri
- Lumi kätkee kasvonsa huutoon : runoja
Tornion kirjastoon on hankittu kaikki muut kirjat paitsi kaksi kuunnelmaa: Särjetty ikoni ja Poikkinaitu. Lapin kirjaston aineistohausta näet, ovatko kirjat hyllyssä vai lainassa:
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1202474035
Kirjaston käytettävissä olevasta lähteestä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Sukunimet" (Otava, 2000) ei löytynyt mainintaa "Taipanen” –nimen alkuperästä.
Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, jonka ylläpitämässä nimiarkistossa on yli 2,2 miljoonaa nimitietoa Suomen eri paikkakunnilta.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan
maksutta paikannimien, suku- ja etunimien käyttöä koskeviin kysymyksiin, maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 9.30–11.30. www.kotus.fi
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa tiistaisin ja...
Jade tarkoittaa jade-nimistä jalokiveä.
http://www.harmoniahuone.com/shop/product.php?
http://www.geocities.com/vamppu/Kivet.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jade
productid=127&cat=44&page=3
http://www.gemstone.org/gem-by-gem/english/jade.html
Adele on ranskalainen lyhentymä Adelheidista, joka on saksalainen nimi ja tarkoittaa jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta. Adelheid on useiden saksalaisten ja ranskalaisten pyhimysten nimi.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja
Tietoa Helsingin kaupungin kesätöistä, avoimista työpaikoista ylipäätään ja kelpoisuusvaatimuksista löytyy nettiosoitteesta http://www.hel.fi/hki/rekry/fi/kes_ty_t
Kesätyöpaikkojen määrä ja niiden hakeminen vaihtelevat vuosittain, joten kannattaa seurata tuota sivua ja olla aktiivinen ja kysyä kirjastoista tilanteesta.
Pukeutumisen historiaa koskevat kirjat löytyvät Tapiolan kirjastossa luokasta 90.21. Muodin historiasta kertovia kirjoja voit etsiä HelMet-verkkokirjastosta kirjoittamalla etusivun hakuun muoti ja historia. Valitsemalla ensin tarkenna hakua voit rajata haun koskemaan vain tiettyä kirjastoa. Tässä muutama teos:
Mare Lappalainen: Vaatteet ennen ja nyt
Peacock: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
Bruhn: Pukuhistorian kuvasto
Varsinaista transvestiittimurhaajaa ei mainittujen kirjailijoiden tuotannosta valitettavasti kyetty paikallistamaan. Heleena Lönnrothin dekkarissa Sikakosto (Kustannus-Mäkelä, 1998) esiintyy kyllä skitsofreninen murhaajatar Ranghild ”Raikka” Ström, joka ei kylläkään ole varsinainen transvestiitti. Risto Karlssonin kirjassa Helvetin enkeli (WSOY, 1981) murhaaja on viittaan pukeutunut naiseksi luultu mies.
Muita asiaa etäisemmin sivuavia suomalaisia dekkareita :
Arhippa Pirkko : Jo katkee maalinauha. 1971 Weilin + Göös, 1993 Kustannus-Mäkelä. (homoseksuaalisuus)
Lehtolainen, Leena : Ennen lähtöä . Tammi, 2000. (homoseksuaalisuus)
Joensuu, Matti Yrjänä : Harjunpää ja rakkauden nälkä. Otava, 1993. (tirkistely)
Kirstilä, Pentti : Hanhivaara ja...
Uusi suomalainen nimikirja –teoksen mukaan sukunimi Juutinen on tunnettu Savossa ainakin 1500-luvulta asti. Savoon nimi on ilmeisesti kulkeutunut Karjalasta. Nimi on peräisin vanhasta tanskalaista eli Juutinmaan asukasta tarkoittavasta juutti-sanasta. Nimet Juuti, Juutila ja Juutilainen ovat samaa perua.
Teos Ignatius-suku (toim. Liisa Poppius) löytyy Kansalliskirjaston (Unioninkatu 36) kansalliskokoelmasta jota saa käyttää vain kirjaston lukusalissa. http://www.kansalliskirjasto.fi
Lisäksi teos näyttäisi olevan myös Eduskunnan kirjastossa http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx ja Helsingin ulkopuolella Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoissa.
Rahan arvoon vaikuttaa mm. sen kuntoluokka, eli se, onko raha virheetön vai kulunut. Suomen rahat arviohintoineen 2005 –kirjan mukaan vuoden 1916 5-pennisen arvo on 1-5 euroa rahan kunnon mukaan. Tietoa eri aikojen ja maiden rahoista mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Christopher Paolinin kustantaja Random House ilmoittaa uutiskirjeessään 16.1.2008, että Perillinen (Inheritance) –sarjan kolmas osa, nimeltään Brisingr ilmestyisi englanniksi syyskuun 20 päivä v. 2008. http://alagaesia.com/Brisingr_PressRelease_web.pdf
Tämän jälkeen menee vielä luonnollisesti aikaa, kunnes teos saadaan suomennetuksi. Paolinin kustantamon uutiskirjeessä 30. lokakuuta 2007, ilmoitetaan myös Paolinin aikeista kirjoittaa sarjaan vielä neljäs osa. http://alagaesia.com/kvetha/paolini_announcement.pdf
Wikipedian englanninkielinen artikkeli Brisingr –teoksesta http://en.wikipedia.org/wiki/Brisingr
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta löytyy mm. seuraavia artikkeleita kysymästäsi aiheesta:
Osta hyvä omatunto / Kelola Kati
MONDO 2007:4, s. 70-71
Helpotusta omantunnon tuskiin / Artto Juhani
KEHITYS 2007:1, s. 31
Lentoliikenne mukaan päästökauppaan / Kauppinen Juha
SUOMEN LUONTO 2007:4, s. 10
Ekoturismia vai egoturismia / Mustonen Pekka
KUMPPANI 2006:5, s. 10-11
Reilusti matkaan / Tarvas Tuomo
KUMPPANI 2005:1, 18-23
Reilusti Suomessa / Järvinen Elina
SUOMEN KUVALEHTI 2006:29, s. 40-47
Hyvällä omallatunnolla : ilmastoystävällinen matkailu...
Helsingin Sanomat 9.12.2006
Kaikki mainitut aikakauslehdet löytyvät Kotkan pääkirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-verkkokirjastosta www.kyytikirjastot.fi. Helsingin Sanomien artikkelit ovat...
Jaak Sirkelin tarinaa hän jatkaa romaaneissaan Mesmerin piiri ja Paikallaanlento.
Usein kuulee myös ajateltavan, että Krossin elämäkerrallisessa proosassa useat hänen sankarinsa ovat kirjailijan alter egoja. Krossin voisi näin ollen löytää Eugen Jannsenissa, Johann Voldemar Jannsenissa, Timotheus von Bockissa, Jakob Mättikissä, Otto Wilhelm Masingissa, Kristjan Jaak Petersonissa, Michael Sittowissa ja Friedrich Martensissa.
Valtamerien rannoilla havaittava nousu- ja laskuvesi johtuvat kuun ja auringon vetovoimasta. Lähempänä kuuta olevilla alueilla merenpinta nousee kuun vetovoiman vaikutuksesta. Vastakkaisella puolella vetovoima on heikoimmillaan ja merenpinta pyrkii loittonemaan kuusta, jolloin se myös kohoaa sielläkin. Auringon vetovoima vaikuttaa samalla tavalla kuin kuun vetovoima. Auringon aiheuttama merenpinnan vaihtelu on vaikutukseltaan noin kolmasosa kuun aiheuttamasta. Veden virtaaminen salmissa, pitkissä lahdissa ja saaristossa voi myös vaikuttaa nousu- ja laskuvesiin huomattavasti. Tästä johtuen vuorovesi voi olla joissakin paikoissa hyvin voimakas tai melko vähäinen.
Itämeri on niin pieni, että siinä ei vuoroveden vaihtelua näy juuri lainkaan....
Mahtaisikohan kyseessä olla J. Alfred Tannerin vanha kupletti Haloska ja ne toiset muijat. Sen kertosäkeessä toistuvat säkeet "Ma luulen vaan, että johdossa, ei muussa, jos ei siin´! Niin sitähän minäkin oon tuumannut, että vika se on justiin siin´."
Teksti ja nuotit löytyvät kokoelmista :
Kuplettimestarit ja mestarikupletit / [Toimittanut] Lauri Jauhiainen. Musiikki Fazer, 1985.
Tanner, J. Alfred (säv.) : Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua. Kanervan Kustannusliike, 1966.
Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -verkkokirjastosta http://www.helmet.fi
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa ei näytä olevan laulua äänitteenä, mutta se on kuunneltavissa Internetissä osoitteessa https://oa.doria.fi/...
