Oksman on suomalainen, pohjoissavolainen ja pohjoiskarjalainen, sukunimi. Suvun nimi kirjoitettiin yleisesti 'Oxman' aina 1800-luvun loppupuoliskolle asti. Suvun kantaisä on Leppävirran seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Clemens Bartholdi Oxman (k. n. 1702), joka käytti nuorempana myös nimeä Bosphorus. Suvun alkuperä on tuntematon. Nimen perusteella on arveltu, että suku voisi olla kotimaista alkuperää (Häkkinen? Härkönen? lat. bos & ruots. oks = härkä.
Sittemmin suvun jäsenet ovat suomalaistaneet nimensä ainakin Jyrkänne, Otva, Oranurmi, Oksa, Oksala, Oksamaa, Orasalo, Oksama ja Osmalahti. Sukuun kuuluvan Kontiolahden kappalaisen Fredrik Johan Oxmanin (1755-1798) jälkeläiset käyttävät nimiä Oxeman ja Lagervall.
Tunnettu...
Kyseinen elokuva ei näyttäisi kuuluvan minkään Suomen yleisen kirjaston kokoelmiin. On mahdollista, että elokuvalla ei ole lainausoikeutta. Soundtrack sen sijaan löytyy monestakin kirjastosta.
ISBN tunnus hankitaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Tervetuloa lainaamaan! Ota kirjastoikorttisi mukaan ja kuvallinen henkilötodistus niin saat korttisi uudestaan käytöön.
Tervetuloa käyttämään kirjastoa!
Sukunimikysymyksissä on yleensä hyvä lähdeteos Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" (Otava). Munter-nimestä ei siellä ole valitettavasti mainintaa.
Internetissä Väestetörekisterikeskuksen sivulla löytyy vain lukuja, mutta ei tietoa nimen alkuperästä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nykyisenä nimenä Munter on 182:lla henkilöllä (Suomi 166, ulkomaat 16).
Ruotsin kielessä "munter"-sanan merkitys on sanakirjan mukaan hilpeä, hauska, iloinen. Saksan kielessä merkitys näyttäisi olevan kutakuinkin sama.
Kun Google-hakukoneeseen syöttää kaksi termiä munter nimi, tulee hakutulokseen Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksen linkki:
http://www.genealogia.fi/genos/64/64_76.htm...
Varsinaista tutkimusta aiheesta ei näyttäisi ainakaan Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen yhteisluettelosta Lindasta löytyvän. Sen sijaan hygienian puhtauden ja terveyskasvatuksen historiasta löytyy runsain mitoin aineistoa, esimerkiksi Turun yliopitossa vuonna 2003 tehty Suomen historian pro gradu: Kotilehto, Riitta: "Siis yleinen puhdistus toimeen!" : uuden terveyskäsityksen vaikutuksia ja puhtaanapitoon liittyviä toimenpiteitä Raumalla 1880-1917. Lisäksi löytyi Turun yliopiston hoitotieteen pro gradu vuodelta 1996 Silvan, Maija: Leikki-ikäisten lasten vanhempien käsityksiä lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvästä kirjallisesta terveyskasvatusaineistosta
Aihetta sivuavia artikkeleita:
Lääketiede saduissa
Duodecim nro 23, vuosi 1998...
Tuttavasi on oikeassa. Tosin en löytänyt hänen selitystään ”onnen ansaitsemisesta” mistään lähteistä, mutta ajatushan on hauska. Kirjassa Bruce-Mitford: ”Viestivät merkit & paljastavat symbolit” (1997) sanotaan hevosenkengästä näin:
Hevosenkenkä on tehty raudasta ja raudassa on voimaa, joka voittaa pahan silmän. Ovensuuhun avoin pää ylöspäin ripustettu hevosenkenkä tuo onnea ja auttaa myös sen säilyttämisessä. Eli onni ei ”putoa” pois! Hevosenkengän ripustaminen ylösalaisin sitä vastoin tietää onnen katoamista.
Tietoa löytyi myös kirjasta Lempiäinen: ”Lukujen symboliikka nollasta miljoonaan” (1995):
Planeettojen ja täydellisyyden lukuna seitsemän on kansanperinteessä ollut onnen luku. Sen tehoa on vielä vahvistettu liittämällä se...
Ikävä kyllä tällaista mahdollisuutta ei ole ole. Voitte ottaa yhteyttä noutokirjastoonne ja pyytää heitä siirtämään teitä varausjonossa taaksepäin (kirjojen määrästä riippuen) vaikka 50 tai 100 sijaa. Mutta mikäli kirja tästä huolimatta tulee lomanne aikana, tapahtuu kuvailemanne tilanne.
Suomennos löytyy Marx ja Engelsin Valitusssa teoksissa seuraavasti:
Valitut teokset / Karl Marx, Friedrich Engels, 1978
osa II sisältää 35 sivua
osa IV sisältää suomennoksen esipuheesta.
Valitut teokset löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston varastosta ja ovat tilattavissa sieltä.
Teosta on ruotsinnettu ja löytyy myös englanninkielisenä HelMet-kirjastoista.
Auton modifiointia ja tuunausta käsitteleviä kirjoja löydät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi Esimerkiksi Mauno, Esko: Tuning : auton modifiointi. Voit hakea sanalla tuning joko Helmetistä tai internetistä.
Kiuruveden kaupunginkirjaston aikuistenosaston hyllystä näyttäisi löytyvän WSOY:n Italia-matkasanakirja sekä Berlitzin Italiaa matkailijoille. Myös Märta Heymanin Lyhyt italian kielioppi löytyy hyllystä. Ota yhteyttä suoraan kirjastoon. Neuvonnan puhelinnumero on 017-272 9182
http://kirjasto.iisalmi.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1116326461
Lauri (nimipäivä 10.8.) on peräisin Laurentiuksesta, mikä tarkoittaa ”laakerinlehdellä seppelöityä”. Pyhä Laurentius oli roomalainen marttyyri. Suomessa nimeä Lauri on tavattu jo keskiajalla ja almanakassakin se oli ensimmäisen kerran jo 1700-luvulla. Lauri on ollut suosittu nimi ainakin kahteen otteeseen: 1900-luvun alussa ja vuosituhannen vaihteessa.
Atte (nimipäivä 30.11.) on Suomen almanakassa Antin ja Anteron päivänä, koska nimi on käsitetty niiden kutsumamuodoksi. Tosin löytyy sille muitakin kantanimiä, kuten Aadolf, Aatos ja Agaton. Virallisena etunimenä Attea on tavattu jo 1800-luvulla, mutta suosittu se on ollut vasta 1900-luvun lopusta alkaen.
Sakari (nimipäivä 14.1.) on suomalainen lyhennelmä nimestä Sakarias, joka on esiintynyt...
Sarpanevan valurautapataa näyttäisi olevan vain 3 litran kokoisena. Siihen irrallinen puukahva kuuluu. http://www.iittalahomeshopping.com/iittala.axl/?ObjectPath=/Shops/iitta… .
Iittalan tuotteita koskeviin kysymyksiin saa parhaiten vastauksen Iittalan Kuluttajapalvelusta joko sähköpostitse iittala.info@iittala.com tai puhelimitse 0204 39 5110 arkisin klo 12 - 15 http://www.iittala.fi/web/iittalacom.nsf/pages/ota_yhteytta_fi?OpenDocu… .
Kyseinen laulu tunnetaan paremmin nimellä "Rahtari-Kalle". Alunperin kappale ilmestyi Kaukokiito Oy:n mainoksena vuonna 1979 ja silloin siitä käytettiin nimitystä "Tuli baariin mies lippahattuinen".
"Rahtari-Kalle" löytyy kokoelmista "20 suosikkia: Votkaturistit" ja "Legendan laulut : kaikki levytykset 1963-1990"
"Juha Vainion äänimainoksia..." on Ylen äänitetietokanta Fonon http://www.fono.fi tietojen mukaan Yleisradion äänilevystön omaa tuotantoa oleva cd-levy, eikä sitä ole kaupallisilla markkinoilla saatavissa. Se ei siis ole kirjastoista tai muualtakaan saatavissa.
Kyllä, matkustettaessa Malesiaan tarvitset passin, joka tulee olla voimassa vähintään kuusi kuukautta maahansaapumispäivästä.
Suomalaiset voivat saapua ja oleskella Malesian niemimaalla ja Sabahin osavaltiossa kolme kuukautta viisumivapaasti, Sarawakin osavaltiossa viisumivapaus on ainoastaan yksi kuukausi.
Malesiaan matkustamisesta saat lisätietoa mm. Suomen ulkoasianministeriön Malesian matkukstustiedotteesta, joka löytyy täältä: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=66127&nodeid=347…. Löydät täältä myös muuta hyödyllistä tietoa Malesiasta.
Irmelin nimipäivää vietetään 31.3, Rakelin 17.12 ja Sirkan 16.10.
Lisää nimipäiviä aakkosjärjestyksessä löydät esim. seuraavista teoksista:
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi. (Tammi, 1992)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. (Otava 2005)
Kokonaisia nimipäiväluetteloita ei saa julkaista verkossa ilman Helsingin yliopiston erityistä lupaa. Verkossa on kuitenkin hakupalveluita, joista voit hakea nimiä ja nimipäiviä.
Stingerweb on yksi nimihakukone: http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php
Myös Wikipediassa on listoja nimistä aakkosjärjestyksessä osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_etunimiluetteloista
Kirjassa Tuominen, Vesa: Pyhäselän partailta, 1995, s. 48-49, 122, kerrotaan maanviljelijä-valtiopäivämies Pekka Leppäsestä. Sanomalehti Karjalaisessa on ollut myös artikkeli hänestä:
Huomionarvoinen 100-vuotismuisto : maanviljelijä Pekka Leppänen.
Karjalainen 1955:Numero 246.
Myös kirjassa Mulo muita mahtavampi. Toimittanut Vesa Tuominen, 2006, s.62-63, kerrotaan Pekka Leppäsen muutosta Muloon.
