Ehdottaisin ensimmäisenä John Spongin kirjaa "Miksi kristinuskon tulee muuttua tai kuolla" (2005). Vanhemmista mainitsisin vielä John A.T. Robinsonin kirjat "Rehellinen Jumalan edessä" (1965) sekä "Uusi uskonpuhdistus" (1965). Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyvät osoitteesta: http://www.helmet.fi.
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyynnon oman kotikirjaston kautta.
Lisätietoa kirjoittajista löytyy osoitteista:
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Shelby_Spong
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Shelby_Spong
Lorens on muunnelma nimestä Laurentius, joka tarkoitti miestä, joka on kotoisin Laurentumin kaupungista, Rooman läheltä.
Myöhemmin on ajateltu, että nimi olisi johdettu latinan sanasta laureus, laakeripuu, ja tarkoittaisi laakerinlehdillä seppelöityä.
Suomessa Laurentius ja siitä johdettu nimi Lauri olivat hyvin suosittuja jo keskiajalla.
Lähde:
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Sydän on symbolina todella vanha, joten sen tarkkaa alkuperää on melko mahdoton selvittää. Euroopasta on löydetty sydäntä muistuttavia piirroksia, jotka on ajoitettu jääkautta edeltävään aikaan. On mahdollista että sydämen symbolilla on alunperin ollut useita hieman erilaisia merkityksiä eri puolilla maailmaa (samoin kuin esim. ristillä, toisella melko abstraktilla ja pelkistetyllä symbolilla).
Sydämen symboli muistuttaa melko vähän ihmisen sydäntä, ja jotkut ovatkin otaksuneet, että symbolin mallina on käytetty ennemminkin lehmän sydäntä, joka on voinut olla varhaisten kulttuurien ihmisille tutumpi fyysisenä elimenä kuin ihmisen sydän.
Toisaalta monet tutkijat ovat otaksuneet, että sydämen symbolilla ei ole alunperin ollut paljoakaan...
Varastokirjastosta saa kirjoja kaukolainaksi asioimalla lähimmän kirjaston kanssa. Eräiden yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen asiakkaat voivat tilata Varastokirjastosta kirjoja Yhteislaina –toiminnolla. Esim. Oulun yliopiston kirjaston asiakkailla on tällainen mahdollisuus http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=163 . Celia – Näkövammaisten kirjaston asiakkaat voivat myös olla Varastokirjaston yksityisasiakkaita.
Suomenkielen opiskeluun ulkomaalaisille suunnattuja kielikurssipaketteja (cd + kirja) on Espoon kirjastoissa useita. Ko. kurssit voivat kuitenkin olla suosittuja ja varattujakin, joten kannattaa kysellä ja tarvittaessa varata lähimmästä kirjastosta. Joitakin Espoon kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kielikursseja ovat esim: "Supisuomea", "Finnish for foreigners", "Suomea suomeksi" ja "Kieli käyttöön", joissa kaikissa kielikurssipaketeissa on mukana sekä kirja että CD.
Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai alueen kirjastoautosta esittämällä kirjastokorttisi ja virallisen, kuvallisen henkilötodistuksen. Kun Sinulla on tunnusluku, saat HelMet-kirjastojen palvelut monipuolisesti käyttöösi. Voit mm. lainata automaatilla, tarkastaa omia lainaustietojasi, uusia lainoja internetissä, varata aineistoa, lainata e-kirjoja. Tarvittaessa saat opastusta palveluiden käyttöön kirjastosta.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät seuraavat Marilyn Monroe -elämäkerrat:
Alanen, Antti: Marilyn : alaston naamio : Marilyn Monroen elokuvat (Valtion painatuskeskus 1982, täydennetty painos Edita 1996)
Churchwell, Sarah: Marilyn Monroen monta elämää (Ajatus 2006, alkuteos The many lives of Marilyn Monroe)
Korda, Michael: Kuolemattomat (Otava 1993, alkuteos The immortals, kirjan aiheena Monroen lisäksi John F. Kennedy, Robert Kennedy ja J. Edgar Hoover)
Monroe, Marilyn: Nuoruuteni (Otava 1975, alkuteos My story)
Spoto, Donald: Marilyn Monroe (Tammi 1993)
Summers, Anthony: Jumalatar : Marilyn Monroe (WSOY 1986)
Zolotov, Maurice: Marilyn Monroen elämä (Otava 1964, alkuteos Marilyn Monroe)
Joyce Carol Oatesin Blondi (Otava...
Marjatta Pokelan Karamellioopperaa voi hakea Vaski-verkkokirjastosta teoksen nimellä Karamelliooppera. Kun hakua ei rajaa, tulokseksi saa sekä äänitteitä että nuotteja.
Vaski-verkkokirjaston musiikin hakusivu löytyy osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=findm&sesid=1215085965&ulang=…
Pokelan teos sisältyy useiden Varsinais-Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Asiasanoilla lastenlaulut ja ooppera löytyy Vaskista muitakin kiinnostavia lastenoopperoita.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteista voit lukea osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kaukopalvelumaksu kotimaassa on 4 euroa.
Kuolema savolaiseen tapaan -elokuvaa ei ole kirjastoissa VHS-videona eikä DVD-levynä.
Suomalaista elokuvaa Soittorasia, jossa ohjaaja ja käsikirjoittaja on Ismo Sajakorpi, löytyy VHS-videona kirjastoista.
On myös toinen elokuva nimeltään Soittorasia, ohjaaja Costa-Gavras, joka löytyy DVD-levynä eri kirjastoista.
Kustantaja lienee paras kanava. Kontion kirjojaan ovat julkaisseet ainakin Tammi (http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/18) ja Teos (http://www.teos.fi/kirjailijat.php?id=6). Sivuilla on palauteosoite, yhteystietoja ja vinkkejä yleisötilaisuuksista, joissa kirjailija mahdollisesti on tavattavissa.
Kyseinen trilogia tunnetaan tosiaankin englanniksi nimellä “Valois Romances” ja se koostuu kolmesta osasta, jotka mainitset. 1. osasta käytetään englanniksi ”Marguerite of Valois”-nimen lisäksi myös nimiä ”Margaret of Navarre” tai ”The massacre of St. Bartholomew’s eve” ja 2. osasta ”Chicot, the Jester”-nimen lisäksi myös nimiä ”Diana of Meridor” tai ”The Lady of Monsoreau”. Ranskaksi trilogian osien nimet ovat ”La Reine Margot”, ”La Dame de Monsoreau” ja ”Les Quarante-Cinq”.
Kaikki kolme trilogian osaa on suomennoksissa jaettu 11 erilliseen teokseen:
La Reine Margot:
1. Pariisin verihäät
2. Kuningatar Margot
(Herttuattaren rakkaus)
3. Velisurmaajat
La Dame de Monsoreau:
4. Méridorin kaunotar
5. Narri ja munkki (1. p. 1931 nimellä...
Loisankeroista (Heterorhabditis megidis) kutsutaan myös sukkulamadoksi. Eräät ankeroislajit loisivat hyönteisissä, lähinnä maassa elävissä tai maahan koteloitumaan menevissä toukissa. Loisankeroisia voidaan käyttää maaperässä esiintyvien tuholaisten biologiseen torjuntaan myös avomaalla. (Lähde: Tuovinen, Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet. Vaasa, 1997).
MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) sivuilta löytyy tietoa uurrekorvakärsäkkään ja muiden kärsäkkäiden biologisesta torjunnasta:
”Uurrekorvakärsäkäs ja muut korvakärsäkkäät ovat intensiivisen mansikanviljelyn tuholaisia joiden torjuntaan loisankeroisia on aikaisemminkin kokeiltu. Tihkukastelun kautta on mahdollista levittää loisankeroisia (Heterorhabditis megidis, H....
Viimeinen kuningaskunta -kirjan tarinaa jatkava Kalpea ratsastaja ilmestyy Bazar Kustannuksen tietojen mukaan elokuun alussa.
Englanniksi sarjassa on ilmestynyt neljä osaa: The Last Kingdom, The Pale Horseman, The Lords of North ja Sword Song.
Stendhalilta on suomennettu seuraavat teokset: Italialaisia kronikoita (Chroniques italiennes), joka sisältää kertomukset ”Vanina Vanini”, ”Pallianon herttuatar” ja ”Kuolinmessu”, Parman kartusiaaniluostari (La chartreuse de Parme), Punainen ja musta (Le rouge et le noir) ja Rakkaudesta (De l’amour).
Gustave Flaubertilta on suomennettu teokset: Bouvard ja Pécuchet (Bouvart et Pécuchet), Kolme kertomusta (Trois contes), johon sisältyvät kertomukset ”Herodias”, ”Pyhän Julianus Vieraanvaraisen legenda” ja ”Yksinkertainen sydän”, Pyhän Antoniuksen kiusaus (La tentation de Saint Antoine), Rouva Bovary (Madame Bovary), Salambo (Salammbô), Sydämen oppivuodet (L’éducation sentimentale) ja
Valmiiden ajatusten sanakirja (Le dictionnaire des...
Kysymys on painovoimasta. Musta aukko on niin massiivinen, ettei valokaan pääse pakenemaan sen painovoimakentästä, mistä syystä musta aukko näyttää "mustalta" eikä sitä ei voida havaita esim. teleskoopilla katsomalla. Mustaan aukkoon syöksyvän ja sen ympärille kertyvän materian ilmiöineen voimme sen sijaan havaita. Metsähovin radiotutkimusaseman kvasaarisivuilla mustan aukon ja valon suhdetta selitetään näin: "Newtonilaisittain ajateltuna mustan aukon pakonopeus eli nopeus, joka kappaleella täytyy olla päästäkseen pois gravitaatiokentästä, ylittää valonnopeuden. Kun heitämme maapallolla kiven ilmaan, se kohoaa hetken ja kaartaa sitten takaisin maanpinnalle. Periaatteessa mustan aukon pinnalla ylöspäin suunnatulle valokeilalle kävisi samoin...
Kaikkia 14 nidettä on lainattu useita kertoja. Lainaajat ovat usein myös uusineet lainansa.
Tässä ovat eri niteiden lainausluvut. Ensimmäinen luku kertoo, montako kertaa nidettä on lainattu. Suluissa oleva luku kertoo, montako kertaa lainaajat ovat uusineet lainansa.
7(3), 4(3), 5(5), 7, 6(1), 6(6), 13(16), 11(14), 8(10), 18(12), 9(3), 9(12), 8(10), 11(7)
Häävalssi löytyy julkaisusta Suomipopin helmiä osasta 5. Nuotissa on sanat, melodia ja sointumerkit, mutta ei varsinaista kosketinsoitintekstiä.
Lähialuuesi Anders-kirjastoissa em. nuotti on tällä hetkellä hyllyssä ainakin Kälviän, Lohtajan ja Toholammin kirjastoissa.
