Lainaamiseen tarvitset pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-kortin. Saat sen käymällä paikanpäällä jossain Helsingin, Vantaan, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjastojen toimipisteessä ja esittämällä henkilöllisyystodistuksen. Kirjastokortin saa kuka tahansa, jolla on osoite Suomessa. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
Voit myös pyytää Nurmijärven kirjastoa tilaamaan Mikko Perkoilan LP:n sinulle kaukolainaksi. Kaukolaina Nurmijärvellä maksaa 5 euroa.
Marjo on alkuaan ollut Marjan hellittelymuoto, jolla on tarkoitettu "pientä Marjaa". Samaa alkuperää ovat nimet Marju ja Marjut. Erikoiseksi Marjon tekee se, että yleensä vierasperäisten nimien suomalaisissa kirjoitusasuissa o-loppuiset ovat olleet miestennimiä ja a-loppuiset naistennimiä. Naistennimissä Marjon lisäksi esimerkiksi Pirjo ja miestennimissä Jorma ja Kuisma tekevät poikkeuksen tähän sääntöön.
Virallisena etunimenä Marjoa on tavattu viimeistään 1900-luvun alussa, joskin se pysyi todella harvinaisena vuosisadan puoliväliin saakka. Almanakkaan Marjo otettiin vuonna 1964, ja suosituimmillaan se oli 1960-70-luvuilla, jolloin sen sai hieman yli 7000 tyttöä. 2000-luvun alussa Marjo oli harvinainen nimivalinta. (Anne Saarikalle,...
Aila Meriluodon runoteoksesta Talvikaupunki löytyy seuraavanlainen runo:
On asioita ruohikossa hajallaan
korsien lomassa.
Joku on liian pieni, jää mättään varjoon, kurkistamaton.
Joku on liian suuri, katsoo yli, tallaa.
Sinulle, sopivan kokoinen,
sinulle, sopivan liikahtava,
selvää asiaa
ruohikossa.
Runo löytyy myös Meriluodon runokokoelmasta Kootut runot.
Hei!
Fono-äänitetietokannasta, sivulta http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=a9dcf3ac-8503-471e-818a-9e3f… selviää, että kappaleen nimi on Vanha Sanna.
Laulu löytyy esimerkiksi kokoelmasta Kokoelma yksinlauluja, osa III.
Tuon nuottikokoelman saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 kirjoittamalla nimekelaatikkoon Vanha Sanna.
Nuottikokoelman 8.p. v. 1978 löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta.
Kansallisbibliografia Fennica ( https://finna.fi sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainio käännöstietokanta ( http://www.finlit.fi -> käännöstietokanta tai suoraan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) kumpainenkin kertovat, että Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi Helkavirsien lisäksi kokoelma runoja nimellä Lyriskt urval vuonna 1931.
Suomeksi Eino Leinon Korkea veisu on Talvi-yö -kokoelmassa.
HelMetin kautta ei valitettavasti tosiaankaan voi varata useita kappaleita samaa kirjaa. Kirjaston henkilökunta pystyy kuitenkin oman käyttöliittymänsä kautta kohdistamaan useampiakin varauksia saman nimekkeen eri niteisiin. Saadaksesi luokallesi monta samanlaista kirjaa joudut siis joko käväisemään kirjastossa tai soittamaan, jotta voimme tehdä varaukset puolestasi.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet(2000)kerrotaan, että Pitkämäki nimeä esiintyy Ilmajoen seudulla samoin Tampereen ja Turun lähettyvillä. Teoksessa viitataan Pitkämäki nimestä Pitkäaho nimeen ja tästä kerrotaan, että " kokoa ja muotoa ilmaisseista Pitkä-alkuisista luontonimistä tai niiden mallin mukaan on muodostettu asutusnimiä, jotka ovat paikoin kiteytyneet myös sukunimiksi". Mikäli haluat perehtyä tarkemmin Pitkämäki -nimen alkuperään, kirjastoista löytyy tätä tarkoitusta varten sukunimikirjoja.
Jere on yleisin Jeremia(s)-nimen lyhentymistä, sanoo Kustaa Vilkuna Etunimet nimisessä teoksessaan (2005).Vilkuna jatkaa, että Jeremias on kreikkalainen asu heprean nimestä Jeremia " Jahve (Jumala)kohottaa". Lisää tietoa nimen alkuperästä löydät nimikirjoista kirjastostasi.
Jiri on tsekkiläinen muunnos nimestä Georg. Georg puolestaan on lyhentymä nimestä Georgios, joka on kreikkaa ja tarkoittaa maanviljelijää. Jirin rinnakkaismuotoja ovat Jirka ja Jirko. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001)
Piela nimestä etunimenä ei nimikirjoista löydy tietoa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Piela etunimiä on annettu vuodesta 1920 lähtien 16 naiselle. 2000-luvulla Piela nimen on saanut 4 naista. Lisätietoja: http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Sukunimenä Piela on lähtöisin Koivistolta, jossa on useita Piela-alkuisia paikannimiä. Pitäjännimi Pielavesi yhdistetään mm. sanaan pieli eli piela ’reuna, vieri’.
Miliaana nimestä tarkasti kirjoitettuna ei löydy taustatietoa, mutta nimi voitaneen yhdistää Miljaana nimeen. Nimi Mili esiintyy naisten nimenä ja se on lyhentymä nimestä Emilia. Muita Emiliasta johdettuja nimiä ovat mm. Milja, Milka, Miili ja Miljaana. Emilia nimi on lähtöisin latinalaisesta Aemilius-...
Vaikka ilmaisia urheilupelejä on useimmissa peliportaaleissa runsaasti, Hattrickin kaltaisia valmentajapelejä voi olla vaikeampi löytää. Tässä kuitenkin eräitä ehdokkaita:
http://www.managerzone.com/
http://www.managerzone.com/
http://www.bgliga.com/
http://www.soccermanager.com/
http://www.buzzerbeater.com/BBWeb/default.aspx
http://www.kicktakers.com/ .
Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kirjastojen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet -verkkokirjastosta: http://www.helmet.fi
Voit etsiä kirjoja esimerkiksi tekijän, teoksen nimen tai aiheen mukaan. Yhdellä haulla näet kirjan saatavuuden kaikissa yllämainittujen kuntien kirjastoissa.
Jos haluat noutaa kirjan siitä kirjastossa, jossa se on hyllyssä, voit soittaa kirjastoon ja pyytää heitä varaamaan sen sinulle. Tämä varaaminen on maksutonta. Mutta jos haluat hakea kirjan esimerkiksi sinua lähinnä olevasta kirjastosta (kirja on esim. hyllyssä Vuosaaressa ja haluat noutaa sen Lauttasaaresta, josta kirja on lainassa) voit tehdä varauksen HelMet -verkkokirjaston kautta, jos sinulla on lainauskortin lisäksi tunnusluku (jonka saa...
Kyseessä voi olla esim. jokin seuraavista teoksista. Mahdollisuutta saada kaikki teokset ja tarkastaa niiden yhteensopivuus kysymyksen kuvauksen kanssa ei ollut.
1.
Oehlenschlaeger, Adam, Aladdin eli ihmeellinen lamppu: WSOY , 1954. 73 sivua. Sarja: (Pieni kirjasto 12). Tämä teos on kaukolainattavissa.
2.
Aladdin ja taikalamppu : itämainen satu. Julkaisija: Porvoo : WSOY , 1936. Ulkoasu: [4], 30 s. Sarja: (Satupirtti ; N:o 2).
3.
Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
Aladdin, lampun prinssi Tarina Pekka Housunkuluttajasta / tarinan kirjoitti Unilukkari ; kuvat piirsi Ola Fogelberg
Julkaisija: Helsinki : Kulutusosuuskuntien Keskusliitto , 1928
Ulkoasu: 8 lehteä. Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
4.
Tuhannen...
Vantaan kirjastoilla ei ole ulkoista diskettiasemaa 3,5'' disketeille lainattavaksi, mutta useimmissa työasemissa tietokoneessa on vielä käytettävissä tällainen diskettiasema. Espoon kirjastoilla sen sijaan on työasemille lainattavana ulkoinen levykeasema, tästä linkistä näet:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;85849 . Ennen kuin varaat työaseman jostain Vantaan kirjastosta, kannattaa varmistaa, että siinä työasemassa on käytettävissä levykeasema 3,5'' levykkeille. Tässä Vantaan kirjastojen yhteystiedot:
http://www.vantaa.fi/i_listasivu.asp?path=1;135;137;217;464&voucher=797… .
Työasemavarauksen Vantaalle tai Espooseen voit tehdä tästä linkistä:
http://www.ebooking.dpg.fi/espvan/ .
Muistatko mahdollisesti mistä kirjastosta lainasit kirjan? Se voisi auttaa löytämään oikean teoksen.
Asiakkaan lainaamista kirjoista ei ole saatavissa takautuvasti tietoa.
Vastaisuuden varalle voisi olla hyötyä, jos otat käyttöön HelMetin Omissa tiedoissa lainaushistoria-toiminnon
http://www.helmet.fi/search*fin/k
HelMetistä hakusanoilla, Viipuri kuvateokset, löytyi seuraavat kirjat. Mahtaisiko näistä jokin tuntua tutulta.
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xviipuri+kuvateokset&searchscope=9&m=&…
Jos kyseessä on vanha teos, se saattaisi löytyä Pasilan kirjastovarastossa. Varastossa on avoimet ovet keskiviikkoisin klo 14-19: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/
Mutta kokoelma on käytettävissä myös Pasilan kirjaston...
