Eduskunnan kirjastossa on teos
Suomen kauppa, merenkulku ja teollisuus sanoin ja kuvin = Finlands handel, sjöfart och industri i ord och bild / päätoimittaja Julius Hirn. Osa 2 : Teollisuuslaitokset. Helsinki : Osakeyhtiö Suomen kauppa, merenkulku ja teollisuus sanoin ja kuvin
Julkaistu (osa): , 1906
ehkä tarkoitatte tätä?
sijaintitieto:
Kokoelma: Varasto
Sijainti: XVII.4
Niteiden lukumäärä: 1
Tila: Saatavana
Vaasan kaupunginkirjastoon hankitaan Veneily CD: merikarttasarja E:Selkämeri v. 2006; tällä hetkellä meiltä löytyy CD Merikartta E vuodelta 2001. Mikäli asialla on kiire, v. 2006 karttasarjaa voi koettaa kaukolainata. Sitä näyttäisi olevan Kokkolan kaupunginkirjastossa. Mikäli haluat kaukolainata, asia hoituu oman lähikirjastosi kautta.
Annika Thorin Steinerin sisaruksista kirjoittama sarja on neliosainen. Neljäs ja samalla viimeinen osa "Öppet hav" ei ainakaan vielä ole ilmestynyt suomeksi. Kolme ensimmäistä osaa ovat: Saari meren keskellä, Lumpeenkukkalampi ja Meren syvyyksissä.
Valitse Helmetissä sanahaku ja kirjoita hakulauseeksi ruokaohjeet or matrecept. Näin saat uutuusjärjestyksessä keittokirjat kaikilla kielillä. Viitteitä löytyy 4291 kappaletta, mukana on myös muissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevia teoksia. Halutessasi voit rajata kielen ja kirjaston mukaan.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ruokaohjeet+or+matrecept&m=&l=…
Katso vielä hakuohjeita sivulta http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#hakuohjeita
Kuntoluokassa 0 eli jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen hinta on 1 euro. Muille kuntoluokille ei ole määritelty hintaa. Se tarkoittaa, että keräilyarvo on vähäinen, alle 0,50 euroa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Joitakin Snellmanin kirjoittamia runoja löytyy Kootuista teoksesta osasta 12. Snellman-kirjallisuutta esitellään myös osoitteessa http://www.snellman200.fi/snellman/pdf/kirjallisuutta.pdf
Jos tarkoitatte IgA-munuaiskerästulehdusta, löytyy aiheesta mm. seuraavia artikkeleita:
Rauta, Virpi: "IgA nefropatia : ennusteesta hoitoon" (Duodecim 2006:2, s.215-222),
Elinehto-lehden artikkeli (2004:2 s. 6-9) ja
Pettersson, Erna: "IgA-nefropatia - yleisin glomerulonefriitti" (Duodecim 1995:15 s.1435-1441).
Ilkka Vauhkosen teoksessa Sisätaudit (2005) löytyy myös tietoa munuaistaudeista, myös IgA-munuaiskerästulehduksesta. Munuais- ja maksaliiton sivuilla on paljon tietoa munuaissairauksista, http://www.musili.fi/ .
Kannattaa varmasti myös kysyä tietoa hoitavalta lääkäriltä tai hoitohenkilökunnalta.
Voit pyytää kirjan kaukolainaksi. Kaukolainapyynnöt tehdään aina oman kirjaston kautta. Kysy asiasta joko Keravan kaupunginkirjastosta kirjastovirkailija Päivi Kuutilta
(puh. (09) 2949 2058 kello 12 - 15.00 tai kaukopalvelu@kerava.fi .
Iltaisin tiedusteluihin vastaa neuvonta) tai Laurean kirjastosta:
http://www.laurea.fi/net/fi/03_Kirjasto/04_Palvelut/index.jsp
Parhaiten tieoa Raamatun nimistä sisältää kymmenosainen "Iso Raamatun tietosanakirja", jossa on mm.nimien selityksiä. Sarjassa on kahdeksan tietosanakirjaosaa ja 2 atlasosaa.
Iso Raamatun tietosanakirja 1-10. Vantaa : Raamatun tietokirja. 1989 -1992
Täysi-ikäisyyden raja Ranskassa on 18 vuotta. Alkoholi- ja tupakkatuotteiden osto on kielletty alle 16-vuotiailta.
Lähteet: http://fi.wikipedia.org/ , WHO, Ranskan Suomen-suurlähetystö
Kirjastosta löytyy useita Kapkaupunkia käsitteleviä matkaoppaita. Kirjojen tiedot ja sijainnit löytyvät Helmet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi Klikkaa kohtaa Sanahaku ja kirjoita hakukenttään Kapkaupunki.
Lasten kirjastoauto vierailee Veräjälaaksossa maanantaisin kello 15.50 - 16.20. Aikuisten kirjastoauto ei valitettavasti vieraile Veräjälaaksossa ollenkaan tällä hetkellä. Lisätietoja linkistä: http://www.lib.hel.fi/File/de11042c-7dba-46bc-ac1b-f5e2c144e626/kirjast…
Petra tulee kreikankielisestä sanasta kallio ja on Petruksen naispuolinen muoto. Petra on myös Petronellan kutsumamuoto. Karoliina juontaa alkunsa nimistä Carolus ja Carola. Erinomainen lähdeteos etunimistä on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, jonka voi lainata useimmista kirjastoista.
Talvisodan ajan sota- ja kenttäsairaaloista voi lukea ainakin seuraavista kirjoista:
-Lääkärinä sodassa. Suomen lääkäriliiton kokoamista muistelmista toim. Kyllikki Kauttu. Helsinki: Tammi, 1989.
-Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuolto kuvina. Toimituskunta: Ensio Taipale … et al. Lahti: Sotilaslääkinnän tuki, 1990.
-Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945: sotiemme lääkehuolto ja kenttäapteekkarien muistelmia. Toim. Mauno Turunen. Mikkeli 1992.
-Saksa-Äärimaa, Maija: Kenttäsairaalan matkassa : nuoren sairaanhoitajan sotapäiväkirja. Helsinki 1992.
Kirjoja voi kysyä lähimmästä kaupunginkirjastosta. Lisäksi kirjastosta kannattaa kysyä mahdollisuutta käyttää ARTO-artikkelitietokantaa. Asiasanoilla talvisota, sotasairaalat, kenttäsairaalat...
Satutuntien historiasta sekä satutuntien pitämisestä ja saduista yleensä löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Mäkelä, Marja-Leena: Satuseikkailu kirjastossa (satutuntien historia s. 10-> )
Lastenkirjasto-opas, erit. s.56->
Kirja kantaa - tarina tukee
Lue lapselle!
Ojanen, Sinikka: Sadun avara maailma
Sadun voimat, osat 1-2, toim. Johanna Jokipaltio
Sirkka Lassilan kirjassa Uusi käytöksen kultainen kirja, ISBN 951016030X, kerrotaan sivulla 173 kuinka ollaan kohteliaana hississä. Muistutetaan, että vanhoina hyvinä aikoina herrasmies päästi naisen ulos hissistä poistumalla ensin itse käytävään ja palasi sitten takaisin. Todetaan, että nykyään sellainen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Kirjan mukaan nykyään noudatetaan järkevyysperiaatetta naisen ja miehen ollessa yhdessä liikkeellä. Miehen tulee kuitenkin esim pyöröovissa ja rullaportaissa mennä edeltä ja huolehtia, että nainen selviää kunnialla perässä. Ilmeisesti hissiin astumista ei pidetä niin vaarallisena tilanteena, että miehen tulisi olla siinä erityisesti naisen tukena. Kyseinen kirja ei siis kehota astumaan hissiin tietyssä...
Annika Thor on syntynyt Göteborgissa vuonna 1950. Hän on toiminut kirjalijana, dramaturgina, käsikirjoittajana ja kirjastonhoitajana.
Suomenkielistä tietoa löytyy kirjasta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjailijoita: 2
Tässä joitakin nettisivuja englanniksi ja ruotsiksi
http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
http://www.literaturfestival.com/bios1_3_6_306.html
http://www.forfattarcentrum.se/view_author.asp?sID=711&pType=5&mID=1&aI…
Annika Thorista on kysytty ennenki tässä palvelussa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa: Anni on Annan rinnakkaisnimi ja puhuttelumuoto. Nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950. Myös ortodoksisessa kalenterissa viitataan Annin kohdalla Annaan. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Lisää tietoa saat esim. kirjoista
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
Uusi suomalainen nimikirja, 1988
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005
Meillä ei ole tietoa siitä onko Sweet Valley High -kirjoja tulossa lisää suomeksi. Sitä voisi kysellä kirjakaupoista. Myöskään video- tai dvd-pakkauksina tuota sarjaa ei ainakaan meillä kirjastossa ole. Nyt tosiaan julkaistaan dvd:nä TV-sarjoja, joten saattaa hyvin olla, että myös Sweet Valley High joskus ilmestyy dvd:nä.
Toive-nimeä ei löytynyt vuoden 1935 almanakasta eikä pikainen selailu lähivuosien almanakoistakaan tuottanut tulosta. Toive nimi on ollut harvinainen - vuodesta 1900 lähtien nimen on saanut 47 miestä ja 137 naista, yhteensä vain siis 184 henkilöä. Kannattaa ehkä selata varmuuden vuoksi useampia vanhoja almanakkoja, niitä löytyy Almanakkatoimiston nettisivuilta: http://almanakka.helsinki.fi/
Eero Kivinimen mukaan nykyisin "ensisijaisena perusteena nimipäiväluetteloon pääsylle on nykyisin nimen saaneiden määrä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos nimi on 1900-luvulta alkaen annettu jo noin tuhannelle Suomessa syntyneelle suomenkieliselle lapselle, sille pyritään löytämään paikka nimipäiväkalenterista"
http://www.helsinki.fi/~kiviniem...
