Satakirjastojen (Satakunnan kirjastojen) kuunnelmien luettelon löydät Satakirjastojen tietokannan kautta. Kirjoita Hakusanat-ruutuun kuunnelmat ja paina Hae-painiketta. Voit halutessasi rajata hakua esim. vain cd-levyillä oleviin kuunnelmiin (aineistolaji) ja/tai pelkästään aikuisten tai lasten osastoihin (osastot). Näitä tarkennuksia voi tehdä sivuston Tarkennettu haku -kohdassa.
http://www.satakirjastot.fi/
Suomalaisten latojen historiasta ja rakennusmateriaaleista löytyy tietoa Sirkka-Liisa Rannan kirjasta Hellettä, heinäpoutaa: heinänteon kulttuurihistoriaa (2006) ja Pirkko Ikävalkon Riukuaita ja pärekatto: opas perinteisestä rakentamisesta (2001). Tietoa ja muisteluita on Esa Keron kirjassa Lato (2006). Aihetta käsittelee myös Ritva Liisa Snellmanin artikkeli Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä: Mennyt maisema: ladot ovat kuuluneet suomalaiseen maaseutuun satoja vuosia. Kohta niitä on vain muistoissa ja tauluissa (2003, nro 7, s. 54-59).
Kyllä voi. Joidenkin punkkien aiheuttama tauti, Lymen borrelioosi, on saanut nimensäkin amerikkalaisen Lymen pikkukaupungin mukaan. Lymen kaupungin asukkailla esiintyi 1970-luvulla runsaasti nivelreuman kaltaista tautia, jonka aiheuttajaksi osoittautuivat alueen punkit. Tietoa tästä Punkkinetin kautta:
http://www.punkki.net/artikkelit/lymenborrelioosi.html
http://www.punkki.net/index.html
Floridan alueen punkeista löytyy tietoa esimerkiksi täältä:
http://www.wildflorida.com/articles/Ticks_in_Florida_Deer_Tick.php
Jäähyväiset on levyllä Jumis! joka läytyi meiltä hyllystä. Se on nyt varattu sinulle ja voit noutaa sen Oulunsalon kirjastosta viikon sisällä. Kirjasto on avoinna ma-ke 11-19, to-pe 11-17, la suljettu.
Suomessa toimii ainakin kaksi antikvariaattien verkkokauppaa, Antikka.net (http://www.antikka.net/) ja Antikvariaatti.net (http://www.antikvariaatti.net/index.php). Kummassakin kirjojen haku ja tilaaminen tapahtuu verkkokaupan sivuilta, ja tämän jälkeen kyseistä kirjaa myyvä antikvariaatti ottaa sähköpostitse yhteyttä asiakkaaseen. Tilaus ja postikulut maksetaan liikkeen tilille, minkä jälkeen kirjat toimitetaan postitse. Antikka.netin sivuilla on maininta toimittamisesta ulkomaille (postikulut määräytyvät maakohtaisesti). Antikvariaatti.netin sivuilta en mainintaa löytänyt, joten ehkä asiaa kannattaa vielä tiedustella sieltä (info@xn.fi).
Kirjastojen välillä toimii myös kaukopalvelu, joten lainaaminenkin on mahdollista, joskin...
Valitettavasti taidesanakirjat ja -sanastot ovat useimmiten yksikielisiä. Joitakin kaksi- tai monikielisiä taidesanakirjoja toki kirjastoistamme löytyy, mutta ne ovat yleensä eurooppalaisilla valtakielillä. Alla kuitenkin kolme teosta, joista saattaisi olla apua. Mikäli esim. ruotsi, saksa tai ranska sujuu, niin kolmas vaihtoehto olisi lähin.
McGifford, Anja: Käsi- ja taideteollisuussanasto = Glossary of arts and crafts : suomi-englanti-suomi. Porvoon julmapaino, 2003. ISBN 952-5424-10-3. http://www.helmet.fi/record=b1635061~S9*fin
Sanasto : taide- ja kulttuurihallinnon sanastoa / [toimitus: Eija Ristimäki ja Tellervo Hyttinen]. Taiteen keskustoimikunta, Valtioneuvoston kanslia, 1998. ISBN 952-5253-02-3. http://www.helmet.fi/record=...
Ranuan kirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kannattaa kysyä uusinnasta suoraan kirjastosta. Ainakaan kirjaston Karpalo-tietokannan mukaan siitä ei ole varauksia.
http://www.ranua.fi/Etusivu/Palveluhakemisto/Kirjasto/Yhteystiedot_ja_a…
http://ranua.kirjas.to/
AMK-opiskelijana saat opastusta tietokantoihin oman oppilaitoksen kirjaston henkilökunnalta ja kirjaston nettisivulta. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun sivuilta saat lisätietoa http://www.kyamk.fi/Palvelut/Kirjasto-%20ja%20tietopalvelut/Tiedonhaku
Ihmisen ja tietokoneen muisti eroavat toisistaan niin paljon, ettei tietotekniikan mittayksiköllä oikein voi ihmisen muistia mitata. Ihmisen muistista puhuttaessa puhutaan usein säilö- eli pitkäkestoisesta muistista. Se on tietovaranto, jossa ovat opitut asiat ja taidot, tapahtumat ja kokemukset. Ihmisellä on myös työ- eli lyhytkestoinen muisti, jossa tieto pysyy noin 10-15 sekuntia. Sinne saapuu aistien kautta tietoa, josta osa siirtyy pitkäkestoiseen muistiin.
Kiti Müllerin kirjassa Aivokutinaa (Työterveyslaitos, 2003) kerrotaan, että kahta samanlaista säilömuistia ei ole, ja että tallentaminen jatkuu koko elämän. Säilömuistin kapasiteetin rajoja ei tunneta (s. 35). Eli ihmisen muistiin mahtuvan informaation määrää ei tiedetä.
Hyvä...
Selailin kirjastossa hyllyssä olleet kreikkalaista mytologiaa käsittelevät teokset, mutta tuota nimeä ei tullut siellä vastaan. Tuomas Anhava on kuitenkin suomentanut tuon Poundin runon nimellä ”Ione, kuollut kauan sitten”, joten sen perusteella voisi olettaa, että suomessakin käytetään nimestä samaa muotoa.
Seuraavissa kirjoissa on karttoja, joista voisi olla hyötyä matkalle.
Kielletyt kartat 3: Itä-Karjala 1941-1944 (2009)
Lehtipuu, Markus: Karjala (2005) (Kartalla näkyy tie Vieljärveltä Tsokkilaan ja Petroskoihin saakka, s.476.)
Karjalan tasavalta tänään s. 42
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vielj%C3%A4rvi
Lisätietoa Vieljärven kylähallintoalueesta, johon Tsokkilan kylä kuuluu, löytyy yllämainitusta linkistä.
Käsikirjastosta löytyi Itä-Karjalan tiekartta, josta matkareitti selviää parhaiten ja laajimmin.
Lapualla pidettyjä tilaisuuksia koskevia materiaaleja löytyisi Suomen yleisissä kirjastoissa parhaiten Lapuan kaupunginkirjastosta sekä alueen maakuntakirjastosta Seinäjoelta, mutta kuten olitte jo huomannut, Lapuan kirjastostakaan kyseistä tallennetta ei kuitenkaan löytynyt. Suomen yleisistä kirjastoista ei yleensä löytyne tallenteita noin vanhojen tapahtumien yksittäisten tilaisuuksien nauhoituksista.
Kannattaisi varmaankin kääntyä tapahtuman järjestäneiden yhdistysten ja seurakuntien puoleen, joiden omista arkistoista tuo tallenne voisi parhaiten löytyä:
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys
Lastenkodinkuja 1, 00180 HELSINKI
puh. (09) 251 390
sähköposti: sley@sley.fi
Internet: http://www.sley.fi/
Lapuan Tuomiokirkkoseurakunta...
Kyseessä on Pablo Nerudan runo, joka on ilmestynyt alun perin kokoelmassa ”Veinte poemas de amor y una canción desesperada” (1924). Suomeksi se löytyy Nerudan kokoelmasta ”Valitut runot” (Tammi, 1983) Pentti Saaritsan suomennoksena. Runo on teoksen osiossa ”Veinte poemas de amor y una canción desesperada” numeroinnilla XIV ja sivuilla 20–21. Se alkaa ”Päivät päästään leikit kaikkeuden valolla”. Runo päättyy mainitsemaasi katkelmaan, joskin Saaritsalla suomennos on hiukan lainauksestasi poikkeava: ”Haluan tehdä kanssasi saman / minkä tekevät kevät ja kirsikkapuut keskenään”.
Radio-ohjelmaa tarkemmin tuntematta on vaikea sanoa, mihin lehdistönvapauden puutteeseen siinä on viitattu. Yleisesti ottaen Suomessa tiedotusvälineet ovat vapaita uutisoimaan kaikenlaista, mutta toki lehdistönvapaudessakin on asioita, joita jotkut kokevat ongelmallisina.
Yksi Suomessa paljon pohdintaa herättäneistä lehdistönvapautta koskevista asioista on sanavapauden ja yksityisyydensuojan suhde. Hiljattain asiaa rajattiin oikeudessa, kun hovioikeus piti voimassa Yleisradion toimittajan kunnianloukkaustuomion tapauksessa, jossa Yle oli uutisoinut nimeltä mainiten yrittäjää koskevasta rikostutkinnasta. Yrittäjää vastaan nostetut syytteet hylättiin käräjäoikeudessa, joten hovioikeus katsoi yrittäjän kunniaa loukatun rikosuutisoinnilla....
Siviilipalvelus suoritetaan periaatteessa kutsuntojen jälkeen, mutta suorittamiseen voi anoa lykkäystä samalla tavalla kuin varusmiespalveluksen suorittamiseen. Päätoiminen opiskelu on pätevä syy saada lykkäystä siviilipalveluksen suorittamiseen. Lykkäysanomus tehdään kirjallisesti siviilipalveluskeskukseen, ja liitteeksi pitää laittaa todistus opiskelusta.
Lykkäystä tarvittaessa hakea myöhemmin lisää esimerkiksi opintojen jatkuessa, mutta takarajana on sen vuoden loppu, jolloin täyttää 28 vuotta. Siviilipalvelusvelvollisuus loppuu sen vuoden lopussa, jolloin täyttää 30 vuotta.
Siviilipalveluksesta löytyy lisää tietoa siviilipalvelukeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.sivarikeskus.fi/tietoa.php.
Näyttäisi siltä, ettei kysymääsi runoa ole suomennettu kokonaisuudessaan. Laulun kolme ensimmäistä säkeistöä löytyvät suomeksi laulukirjasta ”Lauluja Lönnrotin ajoilta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002). Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Muinaisten_aikain_muisto löytyy puolestaan Lenngrenin runon suomennosmukaelma, jonka on tehnyt Carl Helenius ja joka on ilmestynyt ”Turun Viikko-Sanomissa” 1825. Siinäkin on vähemmän säkeistöjä kuin alkuteoksessa.
Kohtuullisen määrän suomennosrunoutta sisältävä, osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvä Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta ei tunne Lenngrenin runon suomennosta lainkaan. On tosin mahdollista, että runo olisi suomennettuna...
