Armi on lyhentymä nimestä Armida, aseistettua tarkoittavasta latinan sanasta "armata". Nimi tuli tunnetuksi Torquato Tasson teoksesta Vapautettu Jerusalem, jonka päähenkilö on Armida-niminen velho.
Suomessa Armi-nimi annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1885, almanakkaan se otettiin vuonna 1929. Suosituimmillaan nimi oli 1950-luvun puolivälissä Miss Universumiksi vuonna 1952 valitun Armi Kuuselan innoittamana.
Armi oli käytössä myös miehennimenä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä ennen kaikkea Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Tässä tapauksessa Armi on lyhentymä Arminiuksesta, joka on latinalainen muoto germaanisesta jumalannimestä Irmin; adjektiivi "irmin" merkitsee mahtavaa, voimakasta.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti, Suuri...
Käännyin kysymyksesi kanssa Helsingin yliopiston asiantuntijoiden puoleen. Vastauksen antaja:
Matti Tarvainen
seismologi
Geotieteiden ja maantieteen laitos
Seismologian instituutti
"Yleensä suuria maanjäristyksiä seuraa useiden kuukausien tai jopa
vuosien ajan järistyksiä, joiden lähdealueet sijoittuvat hyvin lähellä suuren järistyksen lähdealuetta (episentriä). Jos suuri tai suurehko järistys tapahtuu alueella, jossa ei vuosikausiin ole tapahtunut minkäänlaista suurta maanjäristystä, voidaan sanoa, että kyseessä ei ole jälkijäristys, vaan täysin uusi mahdollisesti uuteen
järistyssarjaan kuuluva järistys.
Japanissa sattui 9.3.2011, eli pari vuorokautta ennen tätä
suurjäristystä voimakkuudeltaan 8,2-suuruinen järistys, jota voisi
näin...
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo, että Kolu on kehittynyt sukunimeksi talon- tai kylännimestä, joka taas pohjautuu johonkin luontonimeen. Kolu-nimien ydinaluetta ovat Satakunta ja Häme, missä tunnetaan sana kolu merkityksessä 'kivikko, louhikko'.
Internetistä löytyy paljon (pääasiassa englanninkielisiä) sivustoja, jotka nimeävät Dostojevskin tämän sitaatin lähteeksi: "To live without hope is to cease to live." Tarkempaa lähdeviitettä ei yksikään kuitenkaan tarjoa.
Master Russian -keskustelupalstalla (http://masterrussian.net/f14/dostoyevsky-quote-please-14281/) on mielenkiintoinen keskustelu tästä nimenomaisesta sitaatista - venäjäntaitoisilta ja Dostojevskiin perehtyneiltä kommentoijilta ei liikene kovinkaan vankkaa tukea sille, että Dostojevski ainakaan sanatarkasti näin olisi missään teoksessaan kirjoittanut. Täältä löytyy kuitenkin yksi samanhenkinen tekstikatkelma Dostojevskin kirjasta Muistelmia kuolleesta talosta (suomeksi "koska ilman toivoa on mahdotonta elää -- ainoakaan...
Acropora palmata (englanniksi elkhorn coral) -korallille ei löytynyt suomenkielistä nimeä. Se kuuluu kivikoralleihin mutta sen tarkempaa tietoa ei löytynyt kirjoista tai internetistä.
Kirjat Vaasan kaupunginkirjastossa ovat lähinnä Suomen kaloista, joten painetuista lähteistä ei ollut nyt paljon apua.
Eurlexin kalastusasetuksen sivuilta löytyi seuraava tieto:
Seeprahammasahven | SPH | Archosargus probatocephalus | Sheepshead
Kuvahaun perusteella em. latinankielinen nimi näyttäisi vastaavan paremmin sheepshead porgyn kuvia kuin antamasi Calamus penna.
Kiitos kiitoksista :)
Yksittäisen näytelmän tekstejä ei monesti löydy yleisistä kirjastoista, ei myöskään tätä Tennessee Williamsin näytelmää, ei suomeksi eikä ruotsiksi.
Se on kuitenkin, molemmilla kielillä, näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.teak.fi/Kirjasto/Yhteystiedot
Lainanhan voi uusia kolmesti, jollei siihen ole varauksia. Eli jos uusintakertoja on vielä jäljellä, niitä kannattaa käyttää.
Jos kuitenkin menetät matkalaukkusi lopullisesti, ei ole muuta mahdollisuutta kuin korvata kirja joko maksamalla sen hinta tai ostamalla tilalle uusi kirja. Kannattaa sopia asiasta kirjastossa.
Mahdollista on myös, että matkavakuutuksesi korvaa kirjan.
Valitettavasti en löytänyt lähteistä viittauksi kahteen rakkaustarinaan tai kauhutarinoihin liittyen tähän runoon, ellet näin peitellysti viittaa siihen, että runon on tulkittu kuvaavan rakkautta sekä fyysisesti että psyykkisesti, rakastelun jälkeisenä tunnelmakuvana.
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili, joka ilmestyi vuonna 1928. Pertti Lassila toteaa siitä SKS:n 1997 julkaiseman kokoomateoksen, Runot 1916-1928, esipuheessa mm. seuraavaa; "Jääpeili (1928) on, paitsi Hellaakosken tuotannon ensimmäisen puoliskon pääteos, yksi hänen parhaista kokoelmistaan yleensäkin ja samalla sekä ilmestymisaikansa että koko 1900-luvun suomenkielisen lyriikan kestävimpiä kokonaisuuksia. Se on säilyttänyt tuoreutensa ja elinvoimansa läpi...
Alkuun myönnän, että kysymys oli liian vaikea kirjastonhoitajan ratkaistavaksi: suoraan valmiiksi tutkittuna tätä tietoa en löytänyt. Kyselin apuja Eduskunnan kirjastosta ja Tilastokirjastosta sekä Suomen Pankin kirjastosta. Sain aiheeseen liittyvää tutkimusta sekä linkkejä, jotka auttavat arvioimaan asiaa.
1) Tilastokeskuksen julkaisemassa teoksessa Kotitalouksien kulutus 1985-2006 (toimittaneet Kirsti Ahlqvist ja Marko Ylitalo ) on sivuilla 148-158 Markku Lindqvistin artikkeli " Julkiset hyvinvointipalvelut osana kotitalouksien materiaalista hyvinvointia ". Artikkelissa on joiltakin osin käsitelty aihepiiriä.
2) Eläketurvakeskuksen verkkosivulla löytyy tuore raportti nimeltä
" Ikäryhmien välisten resurssien kohdentamisen muuttuneet...
Selailin Helsingin Pasilan pääkirjaston ja kirjavaraston astrologiahyllyt, mutta en löytänyt aivan kuvauksen kaltaista teosta. Lähimmäs osui Golder, Carole Horoskoopit Karisto 2001, josta on aiempia painoksia. Ne ovat ilmestyneet nimellä Tähtimerkit - tie itsetuntemukseen. Siinä ei ole testiä, mutta kuvauksia sisäisestä ja ulkoisesta minästä sekä mietiskelyohje jokaiselle tähtimerkille.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole vielä kirjaa ko. aiheesta mutta tilauksessa on teos:
Kiianmies, Matti:
Microsoft Office 2010 - Suuri käyttäjän käsikirja
Kustantaja: Readme.fi
Ilmoitettu julkaisupäivä/vuosi: 15.03.2011
ISBN: 9789522203601
Voit jättää siihen ennakkovarauksen, kun kirjatilaus alkaa näkyä kirjaston tietokannassa
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyy englanniksi käännettyä rikoskirjallisuutta seuraavasti:
Joensuu, Matti Yrjänä, Harjunpaa and the stone murders. 1986 [Harjunpää ja poliisin poika]
Joensuu, Matti Yrjänä, The priest of evil. 2006 [Harjunpää ja pahan pappi]
Joensuu, Matti Yrjänä, To steal her love. 2008 [Harjunpää ja rakkauden nälkä]
Nykänen, Harri, Raid and the blackest sheep. 2010 [Raid ja mustempi lammas]
Sariola, Mauri, The Helsinki affair. 1970 [Lavean tien laki]
Sariola, Mauri, The Torvick affair. 1972 [Punaisen kukon laulu]
Sipilä, Jarkko, Helsinki homicide : against the wall. 2009 [Selkä seinää vasten]
Sipilä, Jarkko, Helsinki homicide : vengeance. 2010 [Prikaatin kosto]
Päätöksentekopuu on tiedon mallintamiseen käytetty tapa visualisoida tai määritellä jokin asia tai ongelma. Käsiteltävän aihekokonaisuuden kannalta keskeisistä käsitteistä piirretään puu ("tietämyspuu", "ongelmaavaruus" tms.), jossa puurakenne tarjoaa mahdollisuuden asioiden välisten suhteiden esittämiseen. Puumallin "oksat" voivat olla esim. syy-seuraussuhteita, tai jokin muu toiminnallisesti järkevältä vaikuttava asiantila.
Mind Mapping -tekniikassa käytetään myöskin käsitemalleja päätöksenteon apuna, mutta niissä ei hyödynnetä sitä visuaalista etua, jonka puumallin "oksat", "solmukohdat" ja itse rakenteellinen hierarkia merkityssisältönsä kautta tarjoaa. Jos puurakenteella visualisoidaan vaikkapa ongelma-avaruutta, puun huippu voi olla...
Valitettavasti en onnistunut löytämään viitettä tarinaan, jossa nainen muuttuisi ilvekseksi. Voisiko kyseessä olla susi? Aino Kallaksen pienoisromaani Sudenmorsian (useita painoksia, mm. Otava 2007 ja 2003)kertoo tällaisesta tapahtumasta, ja se perustuu vanhaan hiidenmaalaiseen tarinaan.
Virolaisista kansankertomuksista on julkaistu kokoelma nimeltä Tuulentekijä (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989). Siihen sisältyvät muiden muassa tarinat nimeltä Ihmissuden ampuminen ja Ilves tappaa marjastajan.
Nykysuomen sanakirja (1996) määrittelee kauhun: ”Voimakas pelko, pelonomainen vastenmielisyys, kammo, kauhistus”.
Kauhu voi olla ulkoa päin tulevaa fyysistä ja psyykkistä pelkoa ja kauhua (terror) tai sisältäpäin tulevaa, moraalisesti kauhistuttavaa, metafyysistä kauhun tunnetta (horror). Tuntemattoman pelko on keskeinen osa kauhun tunteesta, jota kauhutarinat herättävät. ”Kun turvallisen arkirealismin rajat järkkyvät, olemme kauhun alueella”, kirjoittaa Matti Savolainen teoksessa Haamulinnan perillisiä (toim Matti Savolainen ja Päivi Mehtonen, Helsinki 1992).
Kauhutarinoiden elementtejä ovat ihmisen ja luonnon pimeä puolen kuvaaminen, kaaos, irrationaalisuus, selittämättömät yliluonnolliset ilmiöt, yliluonnolliset olennot ja...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Emelie” on yhdistetty nimiin ”Emilia” ja ”Amelie”. ”Emilia” perustuu antiikin Rooman ylimyssukuun ”Aemilius” Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’. ”Amelie” on ranskalainen muoto nimestä ”Amalia”, joka puolestaan pohjautuu saksalaisiin ”amal”-alkuisiin nimiin. Tuon alkuosan merkitykseksi on tulkittu ’työ’ tai ’tehokas, uuttera’.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan 5 pennin kuparikolikon (1963-1977) arvo vaihtelee kunnon mukaan 50 sentistä 15 euroon, 1 markan (1930) arvo on 2-30 euroa, 5 markan (1953) 120-400 euroa ja 5 markan (1959) 1-5 euroa.
Tietoa vanhoista rahoista saa linkeistä:
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
http://www.snynumis.fi/ (Suomen numismaattinen yhdistys)
http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen numismaatikkoliitto)
Rakkautta tunteena tuskin on kukaan varsinaisesti keksinyt, mutta sitä on kyllä yritetty selittää monin eri tavoin. Esimerkiksi filosofi Platon (427 - 347 eaa.) esittää teoksessaan Pidot myytin, jonka mukaan ihmiset olivat alun perin pallomaisia, kahdeksanraajaisia olioita, kaksoisihmisiä. Myöhemmin jumalat halkaisivat nämä kaksoisihmiset kahtia, mutta ihmiset tuntevat edelleen vetoa entistä vastinpariaan kohtaan. Tämä molemminpuolinen kaipaus on rakkautta. Platon ei itsekään ottanut tätä myyttiä kovin vakavasti, mutta ajatus kohtalon toisilleen määräämistä rakastavaisista elää edelleen meidänkin kulttuurissamme.
Rakkautta on myyttien lisäksi pyritty selittämään myös luonnontieteiden ja kulttuurihistorian avulla. Luonnontieteelliset...
