Helsingin kaupunginkirjastossa on mikrofilmeinä Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet. Niitä lähetetään kaukolainaksi pääkaupunkiseudun ulkopuolelle oman lähikirjaston kautta. Jos kirjastossanne on mikrofilmien lukulaite, lainataan mikrofilmi, jos ei ole, lähetetään kopiot. Kysykää kaukopalvelusta ja maksuista lähikirjaston kautta.
Maanosamme, maailmamme, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tilaama juhlaruno Maamme-laulun täyttäessä 150 vuotta 13.5.1998 löytyy esimerkiksi Juice Leskisen runokokoelmasta Aika jätti (Tammi, 1999) sekä Juicen 50-vuotisjuhlakirjasta Eikä nivelet ruostu (Tammi, 2000).
Hei!
Voit palauttaa lainaamasi kirjat mihin tahansa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteeseen, se mistä olet aineiston lainannut ei vaikuta asiaan.
Sen sijaan seutulainauksissa, eli jos tilaa aineistoa jostain toisesta Aaltokirjastosta (esim. Jämsä, Äänekoski, tms.), lainaus- ja palautuskirjastolla on väliä: silloin aineisto tulisi palauttaa siihen toimipisteeseen, mistä se on lainattu, jotta välttyisi seutukuljetusmaksulta (1 euro/teos).
Yst. terv.
tietopalvelu / Jyväskylän kaupunginkirjasto
Inarinjärvi löytyy pohjoissaamelaisena käännöksenä mm. Eero Maggan nuottikokoelmasta Beaivvaseana. Sitä ei löydy painettuna. Ilmari Mattus on laulanut laulua inarinsaameksi saamelaisradiossa mutta julkaistuna sitä ei löydy.
Arthur Goldenin ´Geishan muistelmat´on ollut bestseller sekä kirjana että elokuvana. Kummatkin ovat kirjastosta saatavissa. Hyviä, yleistajuisia tietokirjoja geishoista on kirjoittanut mm. Ilmari Vesterinen (´Geishan maailma´ja ´Geishat´).
Intiaanien historiasta ovat suosittuja, yleistajuisia kirjoja mm. Markku Henrikssonin ´Alkuperäiset amerikkalaiset´ ja ´Intiaanit´ sekä Pentti Virrankosken ´Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit´, jotka käsittelevät lähinnä Pohjois-Amerikan intiaanien historiaa. Markku Henrikssonin ´Toinen aalto´ kertoo myös Keski- ja Etelä-Amerikan intiaanien historiasta.
Runon nimi on Satu ja sen on kirjoittanut Lauri Pohjanpää (1889-1962). Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Pohjanpää, Lauri. Lastenrunoja. 1962.
Tämän runon haluaisin kuulla 3. Toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen. Tammi, 2000.
Jan-Christer Wahlbeckin kuvakirjassa Poika ja korppi (1988) on jättiläismäinen sinisenmusta korppi, joka opastaa ja rohkaisee kirjan poikaa. Kirjan kuvissa (kirjan on kuvittanut Hannu Väisänen) korppi on välillä myös vihreä. Korppi ja poika tapaavat puiston hiekkalaatikolla. Isäisää/setää ei kirjassa esiinny.
Tämä ei ehkä ole etsimäsi kirja, mutta valitettavasti paremmin kuvaustasi vastaavaa ei löytynyt.
Käytäntö Suomen eri kirjastoissa on kaikissa varmaan vähän erilainen. Turun kaupunginkirjasto kilpailuttaa kirjakaupat pyytämällä tarjoukset ja solmii sopimukset valittujen kirjatoimittajien kanssa 1-2 vuodeksi kerrallaan. Tällainen iso kirjanvälittäjä on esimerkiksi Kirjavälitys.
Tarvittaessa voidaan hankintoja tehdä myös muista kirjakaupoista tai vaikka antikvariaateista.
Sukunimet Haitto ja Heitto ovat peräisin Suomeen kulkeutuneesta saksalaisesta henkilönimestä, joka on vaihdellut asuissa Hait, Heit, Heite, Haito, Haitto ja Heitto. Talonnimen kautta sukunimeksi vakiintui myös nimi Heittola. Ainakin kerran sukunimi Heitto on myös valittu uudeksi sukunimeksi nimenmuuton myötä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Novellia ”Mitt första mord” ei ole ilmeisestikään suomennettu. Huldénilta on muutenkin suomennettu melko vähän novelleja. On pieni mahdollisuus, että novelli olisi ilmestynyt jossakin kokoelmassa, jota ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti suomennosta ei ole.
Novellin ”Kun kuningatar Silvia itki” alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on ”Jag såg drottning Silvia gråta”, ja kyseinen novelli löytyy kokoelmasta ”Berättelser ur mitt förflutna liv” (Schildt, 1990).
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta on pääsy Suomen Standardisoimisliiton tietokantaan. Tietokannan kautta pääsee lukemaan SFS-standardeja. Lainakappaleita niistä ei valitettavasti ole.
SFS-Online löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/tietokannat/
Learyn tunnettu iskulause esiintyy suomenkielisessäkin kirjallisuudessa hyvin usein alkuperäisessä englanninkielisessä muodossaan (esimerkkeinä mainittakoon Arkinen kumous : suomalaisen 60-luvun toinen kuva ja Alice Echolsin Uhoa ja unelmia : 60-luvun jälkijäristyksiä). Gary Valentine Lachmanin Tajunnan alkemistit : kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli -kirjan varsinaisessa tekstissä Learyn slogan on niin ikään jätetty kääntämättä, mutta alaviitteessä suomentaja Ike Vil esittää vapaan käännöksen "Ota trippi, virittäydy taajuudelle ja unohda maailman turhuudet."
Lähinnä "vakiintunutta" suomennosta Learyn sloganille lienee "Kytke, viritä, tipahda", jota Marja Ala-Ketola käyttää kirjassaan Hippejä, jippejä, beatnikkejä...
HelMet-kirjastoissa on kaksi eri DVD-julkaisua James Cameronin ohjaamasta Titanic-elokuvasta, jonka pääosissa ovat Leonardo DiCaprio ja Kate Winslet. Elokuva tosin oli elokuvateattereissa jo kauan sitten, eikä kyseessä ole varsinaisesti komedia vaan draama, mutta kaipa tarkoita juuri tätä. Osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1107986~S16*fin löydät yhden levyn version, jossa on vain itse elokuva. Osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1760793~S16*fin löydät kahden levyn version, jossa on elokuvan lisäksi myös siihen liittyvää lisämateriaalia.
Elokuvan molemmissa versioissa on paljon varauksia, mutta voit tehdä edellä mainituissa osoitteissa siitä varauksen. Paina elokuvan sivulla nappia ”Varaa”, kirjoita seuraavalle sivulle...
Tyttäresi voi totta kai tilata omat varausilmoituksensa, eräpäivätiedotteensa ja myöhästymismuistutuksensa omaan sähköpostiinsa. Hänen tarvitsee vain kirjautua omiin tietoihinsa HelMet-verkkokirjastossa ja valita ilmoitustavaksi sähköposti kohdasta "Muuta yhteystietojasi". Myös tekstiviestin tilaaminen on mahdollista, mutta asiakkaan täytyy tilata se oman puhelinoperaattorinsa kautta. Ohjeet siihen löytyvät HelMet-ohjeista ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ) kohdasta "HelMet-tekstiviestipalvelut: varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Tekstiviesti maksaa 0,25 €.
Omien tietojesi asetuksia muuttamalla sinä et siis pysty muuttamaan tyttäresi tietoja, vaan ne ovat asiakas- ja kirjastokorttikohtaisia.
Katso tarkat ohjeet HelMet-ohjeista...
Ilmeisestikään ei ole. Joissakin kirjoissa, esimerkiksi Pasi Ojalan kirjassa Kasinopelit, on hiukan tietoa myös pelien historiasta. Historia-lehdessä (2012, nro 9, s. 34-38) on aiheesta artikkeli nimeltä Uhkapelien ajaton hurma. Sekä kirja että lehti löytyvät monista kirjastoista.
Baccarat-pelin historiasta on nettiartikkeli, jossa ei kylläkään käsitellä sanaston historiaa:
http://fi.casinotop10.net/baccaratin-historia.shtml
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Olen kysellyt asiaa kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta. Jos sitä kautta löytyy tietoa, ilmoitan sinulle. Tai tunnistaisiko joku lukijoista kirjan?
Voit varata aineistoa mistä tahansa HelMet-kirjastosta lähetettäväksi valitsemaasi toiseen HelMet-kirjastoon. Voit tehdä varauksen itse HelMet-verkkokirjaston kautta ( www.helmet.fi ). Varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin. Mikäli sinulla ei ole korttia ja/tai pin-koodia, saat ne käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa (ota mukaan kuvallinen henkilötodistus). Varauksenkin voit tietysti tehdä myös paikan päällä kirjastossa tai soittamalla kirjastoon.
Varaus maksaa 0,50 €.
Opetus Jalkarannan kansakoulussa alkoi vuonna 1912, mutta koulutalo valmistui vasta seuraavana vuonna.
Päätös koulun perustamisesta oli tehty Hollolan kunnantuvalla pidetyssä kuntakokouksessa keväällä 1911. Koulurakennukseen tehtiin opetustilojen lisäksi kahden opettajan asunnot.
Lähde:
Lahden historia. 4, 1: Lahden kulttuurilaitosten historia : koululaitos, kirjasto ja liikunta. 2005. Sivu 30.
Juhani Pihlajan Lahti-käsikirjassa mainitaan, että 1912 avattiin Jalkarannan kansakoulu.
Nykyisen Jalkarannan koulun sivuilla kerrotaan, että Jalkarannan koulu on perustettu vuonna 1912 ja viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaa.
http://www.edu.lahti.fi/jalkaranta
Ikävä kyllä tämännimistä teosta ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. Kati Liukkonen oli toinen tekijä vuonna 2008 julkaistussa kirjassa Viisikko - rimpuileva remmi:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9529235011
Samanniminen henkilö on kuvittanut Sirpa Puskalan kirjan Pikkuruu Mustanmusta (1999):
http://kirjailijat.kirjastot.fi/en-gb/kirjailija.aspx?PersonID=1617&Pag…
Muita teoksia ei Kati Liukkoselta Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ole julkaistu (https://finna.fi Voisiko kyseessä olla esimerkiksi novelli?
