Runokuvaelma Kymmenen pientä kynttilää ilmestyi Koitto-lehden joulunumerossa vuonna 1932 ilman tekijätietoja. Runo lienee alunperin tarkoitettu juhlaohjelmistoksi kouluihin, sillä kuvaelman oheen on liitetty esitysohjeet kymmenelle tytölle. Se on julkaistu (ohjeineen) myös Eero Salolan kokoamassa kirjassa Satunäyttämö : vanhoja ja uusia lastennäytelmiä (Valistus, 1936).
Suomalainen paikannimi kirjassa, toimittanut Sirkka Paikkala ( Gummerus, 2007) kerrotaan saarta ja seurakuntaa kutsutun vielä ainakin 1600-luvulla nimellä Viitasalo. Saaren nykyisiä nimiä ovat Viitasaari ja Vanha Kirkkosaari. Pitäjässä oli aiemmin kolme kirkkoa, jotka sijaitsivat läheisessä Keiteleen saaressa. Seurakunta itsenäistyi 1635 ja nykyinen kirkko sijaitsee Haapasaarella. Viita-nimi esiintyy muuallakin kunnan alueella, kuten esim. Viitajärvi, Viitamäki, Viita-aho ja Viitapuro.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa…
Sinikka Nopolan tuotannosta ei nouse esiin selkeästi varsinaisia pääteoksia. Keskeinen merkitys Nopolan tuotannossa on kuitenkin Eila ja Rampe -kirjoilla ("Ei tehrä tästä ny numeroo", "Se on myähästä ny", "Kyä tässä jotain häikkää o" ja "Eila, Rampe ja elämän tarkoitus"), eli hämäläistrilogialla - jossa tosin on neljä osaa.
Nopolan keskeisinä teoksina voidaan pitää myös lapsille kirjotettuja Risto Räppääjä -kirjoja ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjaa, mutta nämä teokset hän on kirjoittanut yhdessä sisarensa Tiinan kanssa.
Sinikka Nopola pohtii kysymystä pääteoksestaan näin: "Pääteoksen ajatellaan yleensä olevan tekijänsä 'painavin' ja 'merkittävin' teos. Koska olen pitkälti humoristi, en ajattele teosteni painoa. Keveys ja jäntevyys ovat...
Ohjeita perunkirjoitukseen löytyy monestakin paikasta.
Esimerkiksi:
Suomen lakioppaan malli (rtf)
http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/
Makupalat.fi perunkirjoitustietoa ja perukirjamalleja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta, kuten Pertti Purosen Näin teet perukirjan itse (2008) ja Tuomo Lindholmin Perintöverokirja (2012). Molempia voi lainata Kymenlaakson kirjastoista.
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Ei näytä löytyvän sähköisenä aineistona sen paremmin kaupunginkirjastoista kuin korkeakoulukirjastoistakaan. Yksi erikoiskirjasto kuitenkin löytyi. Patentti- ja rekisterihallituksen kirjaston kokoelmista ST-kortisto löytyy painettuna versiona.
Tarkemmat lainauskäytännöt kannattaa vielä kysyä suoraan Patentti- ja rekisterihallituksen kirjastopalveluista. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta:
http://www.prh.fi/fi/prh_palvelut_ja_tietoa_prhsta/prh_kirjastopalvelut…
Kasvitieteilijä FT Sinikka Piipon kirja Suomalaiset marjat: kaikki metsän ja puutarhan lajit (2010) keskittyy marjojen terveysvaikutuksiin. Mustaherukasta on oma lyhyt lukunsa, lisäksi kirjassa kerrotaan yhteisesti marjojen terveysvaikutuksista.
Dosentti Riitta Törrösen ja Simo Moision kirjassa Luonnonmarjat (2008) kerrotaan Suomen luonnonmarjojen terveysvaikutuksista. Mustaherukasta ei ole erillistä lukua, mutta sitä sivutaan tekstissä useassa kohdassa ja se on mukana luvussa jossa kerrotaan yleisesti marjojen terveysvaikutuksista.
Internetistä löytyi myös Törrösen laatima diasarja marjojen terveysvaikutuksista. Siinä mustaherukka on mukana. http://www.tkk.utu.fi/extkk/ruokasuomi/materiaalit/materiaalit_hankesem…
Sinun kannattaa aina katsoa ajantasainen tieto suoraan HelMet-tietokannasta, koska tilannehan muuttuu koko ajan. Kirjoitat vain hakulaatikkoon kirjan nimen ja haet sillä kirjan tiedot esille.
Tällä hetkellä Kolmetoista kirousta on hyllyssä näissä kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Kolmetoista salaisuutta ei tällä hetkellä ole hyllyssä missään kirjastossa, vaan siitä on varausjonoa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skolmetoista%20salaisuutta__…
Shalom,
On totta, että Raamatun alkukieli on heprea, mutta se koskee kristittyjen osalta vain Vanhaa testamenttia, joka oli Jeesuksen ja apostolien Raamattu ja edelleenkin juutalaisuuden pyhä kirja (tanach= torah + nevi'im + ketuvim). Viittaamasi Raamatunkohta on Uudesta testamentista 1. Korintolaiskirjeestä (1 Kor.13:13), joka on kirjoitettu alunperin kreikaksi. On olemassa ns. jerusalemilainen koulukunta, joka väittää, että osa Uuden testamentin kirjoista, nimenomaan evankeliumeista, olisi alunperin kirjoitettu arameaksi, joka oli siihen aikaan yleinen puhekieli, mutta niitä ei ole ainakaan säilynyt, joten väitettä ei ole voitu "vedenpitävästi" todistaa. Paavalin kirjeet on joka tapauksessa kirjoitettu kreikan kielellä.
Pyytämäsi kohta...
Kysymäsi jalkapalloaiheinen laulu on Jukka Virtasen sanoitus ja Jaakko Salon sävellys "Meillä potkii hyvin". Laulajana on Danny. Levy on vuodelta 1970, Dannyn Scandialle tekemän singlen Yhä virta venhettä kuljettaa b-puoli.
Tämä heittäytyjähän oli surkea pelaaja Seulanen. Joukkueella menee muuten hyvin, mutta toiveena on, että "Seulanen vaan vanhemmiten hidastua vois / ettei ihan aina ehtis pallon alta pois".
Tässä asiassa on Finlex -säädöspankki nettiosoitteessa www.finlex.fi käyttökelpoinen lähde. Netti-Finlex on myös ensisijainen virallinen oikeudellinen tietolähde!
Laki työsopimuslain muuttamisesta 30/1985 näyttäisi olevan varhaisin säädös jossa kysytty äitiysloma-termi on käytössä.
Muita äitiyttä tukevia säädöksiä:
394/1937
Päätös äitiysavustuslain 2 §:ssä mainitusta tulojen enimmäismäärästä eri kuntaryhmissä
393/1937
Asetus äitiysavustuslain toimeenpanosta
322/1937
äitiysavustuslaki.
469/1964
Päätös valtioon virka- tai työsuhteessa olevan naisen velvollisuudesta toimittaa sairausvakuutuslain (364/63) mukaan työnantajalle suoritettavan äitiysrahan hakemista varten tarpeelliset todistukset
Sairausvakuutuslaissa 364/1963 on useita...
Byronin koko teosta ”Childe Harold’s Pilgrimage” ei valitettavasti ole suomennettu eikä ilmeisesti myöskään kysymääsi kohtaa. Sitä ei löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi. Teoksesta on suomennettu runo ”Hyvää yötä!”, jonka ovat kääntäneet sekä Valter Juva että Yrjö Jylhä ja Jaakko Tuomikoski nimellä ”Hyvästi”. Jylhä on kääntänyt kokoelmasta myös pari runoa teoksen alkupuolelta.
On pieni mahdollisuus, että joku muukin katkelma olisi voinut ilmestyä lähteissä, joita ei löydy tietokannoissa, mutta todennäköisesti kaipaamastasi katkelmasta ei ole julkaistu suomennosta.
Tapiolan kirjaston kollega Mikko Airaksinen selvitti asiaa Puolustusvoimista. Puolustusvoimista vastattiin näin:
- ei missään tapauksessa kiellettyä
- ei kuitenkaan suositeltavaa, varsinkaan arvomerkkien kanssa (paitsi esimerkiksi osallistuessa sotilaallisiin hautajaisiin)
- pelkkä maastopuvun käyttö ilman arvomerkkejä saattaa herättää huomiota.
Suomen suurlähetystöstä Lontoosta vastattiin, että Britannia noudattaa kansainvälisiä säädöksiä, joista keskeinen on niin sanottu Geneven sopimus. Sopimuksessa on otettu kantaa sotilaan määrittelyyn seuraavasti:
" Members of other militias and members of other volunteer corps, including those of organized resistance movements, belonging to a Party to the conflict and operating in or outside their...
Carlo Levin kirja Christo si e fermato a Eboli on suomennettu nimella Jumalan selän takana (1956). Sitä ei näytä olevan Hämeenlinnan kirjastossa, mutta sen voi saada kaukolainaksi muista kirjastoista, esim. Varastokirjastosta Kuopiosta.
Syksyllä 2013 ilmestyy suomenkielinen Seija Saarisen Tölkkidesign - kierrätä luovasti arkeen ja juhlaan. Kirjassa esitellään vaihe vaiheelta eri tekniikat, joilla tölkkidesign-lampunvarjostimet, -kaulakorut ja -rannerenkaat syntyvät.
Tölkkiaskartelusta löytyi Vaskista melko vähän aineistoa verrattuna vaihtoehtoisesti internetin tarjontaan. Kuitenkin tölkkejä sivuttiin muutamassa teoksessa, mutta niissäkään ei varsinaisesti käsitelty tölkkien klipsejä. Kirjojen vinkit käsittelivät lähinnä tölkeistä tehtäviä askartelutöitä.
Tässä ovat Vaskista https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena löytyneet relevanteimmat kirjat, paras niistä oli:
Hansson, Bobby. : The fine art of the tin can : techniques & inspirations
ja kaksi muuta:
Elliot, Marion...
Noin pitkälle varausten noutopäiviä ei valitettavasti voi siirtää. Lisäksi yhdessä varauksistasi on muiden varauksia, joten kirjaa ei voi pitää viimeistä noutopäivää pidemmälle.
Ehdottaisin, että voisit perua varaukset ja tehdä ne uudelleen vaikka noin viikkoa ennen sitä päivää, jolloin pääsisit varaukset hakemaan. Silloin ne ehtivät varmasti perille, ellei kukaan ole lainannut tai varannut niitä. Kirjan, jossa on varauksia, voisit varata saman tien uudelleen, jotta se ehtisi sinulle ajoissa. Toinen mahdollisuus on pyytää jotakuta tuttuasi hakemaan kirjat puolestasi ennen viimeistä noutopäivää. Hänen täytyisi silloin lainata kirjat omalle kortilleen, koska toisen kortilla ei saa lainata. Laina-aika on tosin silloin vain neljä viikkoa...
Kyseessä Pave Maijasen esittämä kappale ”Näinkö rakkaus palkitaan”. Tunnistuksesta kiitokset menevät kollegalle Posion kirjastoon. Kappale löytyy Maijasen levyltä ”Kuutamokeikka” (EMI Finland, 1990). Levyn saatavuuden HelMet-kirjastoista voi katsoa osoitteesta http://luettelo.helmet.fi.
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei tuon laulun ”Elefanttimarssi” sanoittajaa tiedetä. Esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja 1” mainitsee sen olevan kansansävelmä ilman tietoa sanoittajasta, eivätkä muutkaan tutkimani teokset maininneet siitä mitään. Tosin äänilevyllä ”Lauluviikarin do” (1988) sanoittajaksi mainitaan Jorma Ollaranta, mutta suhtautuisin tietoon melko varauksellisesti, koska missään muualla ei nimeä mainita ja koska Ollaranta lienee tekijäksi liian nuori (ks. alla). Kyseessä voi olla myös joku toinen laulu, jolla on vain sama nimi. Laulun sävellykseksi on usein mainittu vain kansansävelmä. Tutkimissani lähteissä ei myöskään mainita, että kyseessä olisi käännös jostakin vieraskielisestä tekstistä.
Varhaisin löytämäni tieto...
Muutamallakin keskustelupalstalla tällaista lorua tosiaan muistellaan. Tekijää tai lähdettä ei sille ikävä kyllä löytynyt. Tuntisiko joku lukijoista tämän lorun?
Kaivattu satukirjasarja lienee vuosina 1963-65 ilmestynyt kahdeksanosainen Satumaailma. Kysymyksessä mainitut Helen Bannermanin kirjoittama Musta pikku Sambo ja Ivar Aroseniuksen Kissamatka löytyvät sarjan ensimmäisestä osasta Peukaloputti. Tässä kirjassa on vihreät kannet ja karhun kuva Louis Moen kuvakertomuksesta Sippe Sum takakannessa.
Satumaailman muut osat ovat Kotikartanolla, Kaukana metsässä, Taivaankannen alla, Avarassa maailmassa, Taikapuun oksilla, Yli vuorten ja laaksojen sekä Sateenkaaren portti.
Vuonna 1977 Satumaailman kolme ensimmäistä osaa julkaistiin uudistetussa asussa nimellä Sadun ja seikkailun maailma. Osien nimet ovat samat kuin Satumaailma-antologiassa.
Joseph Finderiltä on Paranoian lisäksi suomennettu kolme kirjaa: Punainen tori klo 11.00 (1991), Operaatio Oraakkeli (1994) ja Nollahetki (1997). Vangin 322/88 vaiheista kansainvälisen terrorismin ja suuren rahan maailmassa kertoo Nollahetki.
Kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla yhteystietonsa. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan takauksen. Kirjastokortin saadessaan asiakas sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
