Sukunimelle Hakkarainen on esitetty kaksi selitystä. Ensimmäisen mukaan se johtuisi kivenhakkaajan ammattinimityksestä hakkari, toisen mukaan etenkin Tornionjokilaaksossa nimi juontuisi skandinaavisesta Haakon nimestä. Tarkemmin asiasta teoksessa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Vartolan Näkökulmia byrokratiaan ei löydy meiltä, mutta olen kaukolainanut sen sinulle Varastokirjastosta. Ilmoitamme heti kun se on noudettavissa. Salmisen kirja löytyy kokoelmasta mutta oli tällä hetkellä lainassa, tosin sen eräpäivä oli eilen joten laitoin siitä varauksen.
Lähin Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste Sinulla taitaa olla Ruoholahden lastenkirjasto osoitteessa Santakatu 6. Kirjasto on auki koulujen lukukausien aikana seuraavasti:
maanantai 13:00 - 19:00
tiistai 12:00 - 16:00
keskiviikko - torstai 13:00 - 19:00
perjantai 12:00 - 16:00
Toinen lähikirjastosi on Rikhardinkadun kirjasto osoitteessa Rikhardinkatu 3. Sen aukioloajat ovat:
maanantai - torstai 9:00 - 20:00
perjantai 9:00 - 18:00
lauantai 10:00 - 16:00
Aivan keskustassa on vielä Kirjasto 10, joka toimii Postitalossa osoitteessa Elielinaukio 2 G. Kirjasto 10:n aukioloajat ovat:
maanantai - torstai 8:00 - 22:00
perjantai 8:00 - 18:00
lauantai - sunnuntai 12:00 - 18:00
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät...
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä.
Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua.
Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja kannattaa kysellä isommista kirjastoista.
Asiasanahaulla kirjapainotaito Korea Lindasta http://linda.linneanet.fi löytyi yksi koreankielinen teos sekä korean- ja englanninkielinen Patterns of book cover design in Korea 1392-1945, Korean library association, 1980.
Teoksessa Verliet: Book through five thousand years on mm. aihe Book in the orient. Muita teoksia, joissa on jotain, ainakin korean kielestä:
- Vesterinen, Ilmari: Lohikäärme ja krysanteemi, 1988 (artikkeli Korkean kulttuurin erityspiirteitä, Rotu ja kieli...)
- Vesterinen, Ilmari: Korea : kolme ovea tiikerin valtakuntaan (Korean kieli ja sen murteet)
- Koreas : Global studies handbook, 2002 (Korean language, food and etiquette)
Kirjakaupan ja kustannustoiminnan sekä kirjapainotaidon historiaa on esim. seuraavassa:
-...
Kollega kirjaston lastenosastolta kertoi, että hänen kokemuksensa mukaan Harry Potterin kohderyhmään kuuluvat lapset kolmas-neljäsluokkalaisista ylöspäin. Tätäkin nuoremmille lapsille monet vanhemmat ovat lukeneet Harry Potteria iltasatuna ääneen. Tietysti kirjasuositukset riippuvat aina hyvin paljon lapsesta ja hänen kiinnostuksistaan, toiset aloittavat jo aikaisemmin lukemaan kirjoja, joihin ikätoverit tarttuvat vasta myöhemmin. Harry Potter -sarja myös vakavoituu loppuaan kohden, päähenkilöiden varttuessa ja käsittelee loppupuolella enemmän nuorten ongelmia. Alkupään kirjat sijoittuvat vahvemmin koulumaailmaan ja niissä on myös enemmän huumoria ja siksi ne varmastikin ovat enemmän nuorempien lasten mieleen.
Vaikuttaa siltä, että kirjailija on McTeer on Rosamunde Pilcherin luoma. Ainakaan lähteistämme ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi olemassa myös kirjan ulkopuolella.
Elina, Elna, Ellen, ELLA 10.2. Kustaa Vilkuna tarkisti nimipäiväkalenterin v 1950 almanakkaa varten. Silloin lisättiin nimet Elna ja Ella, jotka olivat siihen aikaan kuitenkin jo vanhoja nimiä.
Ella tunnetaan monien eri nimien lyhennettynä muotona. Tällaisia ovat Elina tai Eleonoora, jonka Englannissa tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista. Eleonooran alkuperä on arabian sanassa Ellinor = Jumala on valoni. Ella voi olla muunnos myös Helenasta (kreikan ’loistava, säteilevä’) tai Elisabetista (hepr. ’Jumala antaa avun’, ’Jumala on valani’). Alkuperä voi olla myös germaaninen Alia tai Alja (suom. ’kaikki’).
MARIA, Maija, Mari 2.7. Maria, Jeesuksen äidin nimi, on Suomen yleisin naisennimi, koko maailmassa toiseksi yleisin (tilastoa on...
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan nimistä Pauna, Paunonen ja Paunu: Paunaa on arveltu maastosanaksi 'lammikko, lätäkkö, suvanto vedessä, maakuoppa, syvennys', Paunoseen sisältynee Urbanus-nimen kansankielinen asu, Paunu on hämäläis-satakuntalainen talon- ja sukunimi.
Vastaavat tiedot löytyvät myös Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (v.1988)
En löytänyt kasville lainkaan suomenkielistä nimeä, vaikka etsin useammasta lähteestä. Vuonna 1994 julkaistu Otavan kasvitieto (painos vuodelta 2005) esittelee kyllä tämän kasvin, mutta suomenkielistä nimeä ei tästäkään opuksesta löytynyt.
Lainaus kirjan alkusivuilta:
"Kasvien suomenkieliset nimet ovat Suomen Biologian Seuran Vanamon nimistötoimikunnan hyväksymiä tai, Suomessa vain viljeltyinä kasvavien lajien osalta, Puutarhaliiton julkaiseman 'Viljelyskasvien nimistön' mukaisia. Uudisnimiä ei ole tätä kirjaa varten ollut syytä keksiä, eikä eräiden muiden hiljan ilmestyneiden kirjojen omatekoisia uudisnimiä ole katsottu hyväksyttäviksi. Niinpä suuri joukko Suomesta puuttuvia lajeja on ja on olevakin ilman suomenkielistä nimeä."
Arvelenpa...
Raportti löytyy Ohjauspaneelin kautta. Valitse sieltä Valvontatyökalut ja sitten Tapahtumienvalvonta. Vasemmasta ikkunasta valitse Sovellus ja oikean ikkunan Lähde-sarakkeesta Winlogon. Raportti avautuu kaksoisklikkaamalla riviä.
Sukunimi Mäkelä oli vuonna 1998 yleisin "la"- ja "lä"-loppuisista sukunimistämme, muutoin viides. Uudempaa tietoa Mäkelän yleisyydestä tänä päivänä emme lähteistämme löytäneet. Mäkelä-nimeä on tavattu lähinnä linjan Lappeenranta-Jyväskylä-Rovaniemi länsipuolelta ja yleisesti se on ollut käytössä jo 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa etenkin Hämeessä, Satakunnassa, sekä osissa Kymenlaaksoa ja Varsinais-Suomea. Sukunimeksi Mäkelä on juurtunut talonnimestä. 1900-luvun alussa Mäkeläksi suomensivat nimiään muun muassa Backman ja Göös.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirpa Paikkala (Otava, 2000)
Nimikirjoissa mainitaan sukunimestä ainoastaan, että useimmat kyseisen nimen kantajista asuvat nykyään Vaasa-Imatra -linjam lounaispuolella ja eniten heitä on Etelä-Pohjanmaalla. Talonnimenä Myllyniemi tunnetaan Etelä-Pohjanmaan lisäksi lähinnä Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Riitta ilmestyi Kansanvalistusseuran kalenteriin jo vuonna 1882 ja sen alkuperä lienee italialaisessa Margaretan lyhentymässä, Rita. Vuonna 1907 esitettiin Herman Heijermansin näytelmää "Sielujen päivä", jossa oli Riitta-niminen henkilöhahmo. Vanhastaan Riitta on myös liitetty Birgitta-nimen muunnokseksi. Sitä on pidetty myös Brita tai Briitta -nimien muunnoksena.
Annikki taas on Annan hellittelymuoto. Kalevalassa Ilmarisen sisar on nimeltään Annikki.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Helsingin kaupunginkirjaston etusivulla (http://www.lib.hel.fi/ ) on linkki ”Sähköinen asiointi”. Siitä klikkaamalla avautuu sivusto mm. kirjaston lomakkeisiin.
Kohdasta ”Hankintaehdotus” pääsee sähköiseen lomakkeeseen, jolla voi tehdä hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle. Lomakkeen lopussa on kohta, josta valitaan kirjasto, jolle haluaa hakutoiveen esittää.
Mainitsemanne teos Murha Bulevardilla: 10 rikoskertomusta, WSOY, 1994 kuuluu Kallion kirjaston varastokokoelmaan. Kokoelmaan kuuluvat kirjat ovat harvinaisia ja kokoelma halutaan pitää yhtenäisenä. Siksi kokoelmaan kuuluvia kirjoja voi lukea ainoastaan Kallion kirjaston tiloissa.
Murha Bulevardilla: 10 rikoskertomusta -kirjasta ei valitettavasti voi tehdä...
Voit uusia lainaamasi kirjan kolme kertaa. Laina-aika on pääsääntöisesti neljä viikkoa (ellei aineiston kohdalla toisin mainita). Lainan uusimispäivänä saat siis aina neljä viikkoa lisäaikaa kirjallesi. Lainan uusiminen kuitenkin edellyttää sitä, että kirjasta ei ole varauksia. Jos kirjasta on varaus, ei uusiminen tällöin onnistu.
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät täältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/
Helsingin kaupunginkirjasto on löytänyt vastauksen kysymykseen "Mistä löytyy Suomen pisin maantiesuora ja miten pitkä se on" Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä/Torsti vastaa palstalta 1.10.2006. Tiehallinnon mukaan pisin viivasuora pätkä Suomessa maanteillä sijaitsee valtatiellä kahdeksan, Vaasan tiepiirissä, välillä Kaskinen-Närpiö-Ylimarkku. Tällä tiellä on suora, jonka pituus on melkein 20 kilometriä, tarkemmin 19,365 kilometriä. Tämä suora on kirjaimellisesti viivottimella vedetty. Epävirallisen tiedon mukaan Ii:n suora on 9 kilometriä.
Fono-tietokannasta löyty laulu Vanhan pianon tarina, joka on Erik Lindströmin säveltämä. Laulua on hyvin vähän julkaistu nuottina tai äänitteenä. Nuotti löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta, mistä se on mahdollista saada kaukolainaksi oman kotikirjaston kautta.
Yleisissä kirjastoissa ylempi korkeakoulututkinto ja 60 opintopistettä kirjasto- tai informaatioalan opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tuottaa pätevyyden mihin tahansa kirjastotyöhön johtotehtäviin asti. Avoimen yliopiston perus- ja aineopinnot antavat siis pätevyyden, jos niistä kertyy yhteensä tuo 60 opintopistettä. Katso kirjastolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157
Hei!
Kiitos ilmoituksestanne, ilmoitin ongelmasta eteenpäin ja se saadaan toivottavasti korjattua pian. Lainat voi uusia myös puhelimitse numeroista 020 615 5232 ja 020 615 6106.
