Kyllä on. Pääkirjaston ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa Nurkka-tilassa voi mm. digitoida VHS-nauhoja. Keskiviikkoisin klo 17–19 aikuisille on tarjolla opastusta laitteiden käytössä. Muina aikoina Nurkan voi varata pääkirjaston vastaanotosta.
Lisätietoja kirjaston kotisivuilta: http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104… tai vastaanotosta puh 06-3253533.
Kirjastosta löytyy monentasoista kuunneltavaa ja luettavaa. On kuullun ymmärtämiseen tarkoitettuja oppikirjoja, joissa on mukana CD-levyt ja jotka alkavat aivan alkeista. Sitten on helppolukuisia tekstejä, joissa on äänitteet. Ja lopuksi kokonaisia äänikirjoja, joita voi kuunnella ja lainata samannimisen kirjan, josta voi seurata tekstiä.
Suomussalmen kirjasto ei valitettavasti kuulu täman Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten viestinne ei tätä kautta päädy oikealle taholle. Suosittelenkin, että otatte yhteyttä suoraan Suomussalmen kirjastoon, joko sähköpostitse osoitteella paakirjasto@suomussalmi.fi
tai muulla tavoin. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.suomussalmi.fi/Resource.phx/sivut/sivut-suomussalmi/kirjasto…
Mikäli kirjastolla ei mainitsemaanne julkaisua ennestään ole, se saattaisi hyvinkin olla tervetullut lisä kokoelmiin.
Automaatilla voi lainata kirjan, joka on vielä edellisellä asiakkaalla lainassa, jolloin kirja samalla palautuu edelliseltä asiakkaalta. Mikäli lainausautomaatissa on tilapäinen häiriö, joka jää lainaajalta huomaamatta, ei uusi laina rekisteröidy vaan kirjan tiedot jäävät edelliselle asiakkaalle.
Koska laitteissa voi olla toimintahäiriöitä ja ihmiset eivät aina näitä huomaa, ei palautettavaa aineistoa kannata koskaan jättää tiskille. Automaatilla palautetusta tai henkilökunnan päätteellä palauttamasta aineistosta saa aina pyytäessään myös palautuskuitin. Kiireessä kannattaa pitää kirja itsellä ja palauttaa se myöhemmin. Myöhästymismaksu on kuitenkin vähäinen verrattuna kirjan korvaushintaan, mikäli kirja ei koskaan palaudu kirjastoon.
Kun...
Lappeenrannan kaupunginkirjaston/maakuntakirjaston aineistorekisterin mukaan Lappeen historian toinen osa on ilmestynyt:
Ignatius, Tarja
Lappeen historia 2 : kunta kaupungin kupeessa 1865-1966. - Lappeenrannan kaupunki, 2011.
ISBN 978-951-785-126-8
http://weborigo.lappeenranta.fi/
Mauri on lyhennetty versio Mauritiuksesta (maurilainen, marokkolainen, maurilaisen näköinen), joka oli thebalaisen legioonan päällikkö. Veera- ja Sirkka-nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ hakusanalla "Veera" ja "Sirkka". Lisätietoa nimistä löytyy mm. Pentti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja.
Kyllä oli, suomalaisia oli mukana useammassakin sodassa tuona aikana.
Suomalaisia osallistui vuonna 1831 Puolan kapinan kukistamiseen Varsovassa. Tällöin suomalainen sotilasyksikkö osallistui ensimmäistä kertaa sotaan Venäjän keisarikunnan alaisuudessa.
Vuosina 1853 - 1956 suomalaisia taisteli Krimin sodassa. Suomalaiset tuntevat Krimin sodan ehkä parhaiten Oolannin sotana.
Vuosina 1977- 1878 suomalaisia oli mukana Turkin sodassa.
Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_historian_sodista
Perusteellisempi selvitys on kirjassa Suomalaisten taistelut Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen riveissä (päätoimittaja Ohto Manninen, 2007)
Valitettavasti kollegiaalisestikin tehty tiedonhaku ei ole tuottanut tuloksia. Klaus Haapaniemen kohdalta löytyy viittauksia juuri slaavilaiseen kansanperinteeseen ja satuihin, kuvittaja Ivan Bilibiniin, uuteen kansallisromantiikkaan. Se muistuttaa myös venäläistä Lubok-tyyliä. Verkossa oleva taidegrafiikan sanakirjasta sitä ei valitettavasti löydy, sillä se keskittyy esittelemään "vain" grafiikan tekniikkaa ja muutamia suuria nimiä: www.atelierhannula.fi/taidesanakirjat.html.
Nykytaiteen tietopalvelua suorittaa Kiasman tutkijakirjasto, joten sen puoleen kannattanee kääntyä: VtmKirjasto@fng.fi. Aalto-yliopiston (Taideteollisen korkeakoulun) kirjaston tavoittaa esim. sähköpostilla kirjasto-arabia@aalto.fi.
On tietenkin hyvin mahdollista,...
Ennen julkaistiin sukunimioppaita, joissa oli koottu käyttämättömiä sukunimiä. Uusin painos on vuodelta 1994 : Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet. Sitä voinee käyttää apuna, mutta paras tarkistaa Nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , ettei nimeä ole jo otettu käyttöön.
Ooppa ölövinä -murresanakirja (2008) selittää pintelin kellon heiluriksi.
Erik Johansonin teoksessa Antiikkitaskukello (1984) esitellään spindelikellon mekaniikkaa ja ominaisuuksia. Kirjan voi lainata Oulun kaupunginkirjastosta: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=AND&booC=NOT&dat0=antiikkitaskukell…
Pintelikellon kuva löytyy esimerkiksi Könnin sukuseuran sivuilta: http://www.konninsuku.net/fi/fi_14.html . Myös Suomen kellomuseon sivuilla kerrotaan pintelistä: http://www.kellomuseo.fi/tietopaketteja/konnin.html .
Me emme täällä kirjastossa pysty näkemään asiakkaiden entisiä lainoja. Kirjastokorttien tiedoissa näkyy vain, mitä aineistoa asiakkaalla on parhaillaan lainassa tai varattuna tai mistä aineistosta on vielä myöhästymismaksut maksamatta. Aineiston palautuksen jälkeen tai myöhästymismaksujen maksamisen jälkeen tiedot katoavat kirjastokorteista. Nidetiedoista löytyy edellinen lainaaja, mutta sekin tieto katoaa heti kun kyseiseen kirjaan tai muuhun aineistoon tulee uusia lainoja.
Verkkokirjastossamme HelMetissä on mahdollista omissa tiedoissa tallentaa oma lainaushistoria (www.helmet.fi).
Sanonnalla ei ennusteta tulevaisuuden olevan valoisa, vaan uhkaava. Sanonnalla viitataan nahkojen käsittelyssä tarpeellisiin kuivausvälineisiin.
Sanonta on osa repliikistä kirjassa Tuntematon sotilas. Lause on alunperin kirjoitettu kersantti Penttisen sanomaksi ja kuuluu: "Ei niitä hanki pitele. Nahkurin orsilla tavataan."
Lehteä ei ole vaasalaisissa kirjastoissa. Se löytyy Varastokirjastosta (https://vaari.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?v1=5&ti=1,5&LANGUAGE=F…^*&CNT=50&PID=FuUoeaa_N0dNP0d8f--delERrod-1&SEQ=20111121141851&SID=1) ja mm. Porin ja Lahden maakuntakirjastoista.
Kirjaston kaukopalvelu voi tilata lehden sinulle. Kaukolaina Varastokirjastosta ja maakuntakirjastoista maksaa 2 €.
Voit jättää kaukopalvelupyynnön mihin tahansa palvelupisteeseemme tai täyttää kaukopalvelun nettilomakkeen. (http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=110…)
Kirjastolaisten asiantuntemus ei riitä selvittämään lakiasioiden kiemuroita. Finlex-säädöstietopankin kautta löytyy Perintökaari, josta tietoa aiheesta löytyy ainakin luvusta 3: Puolison perintöoikeudesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Tällaista on kysytty aiemminkin. Aiheesta on varmasti eri näkemyksiä ja yhden niistä löydät arkistostamme. Laitan sinulle linkin siihen ja suosittelen kirjan lukemista. Kirja varmasti herättää uusia kysymyksiä, joita muutkin ovat miettineet. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8b5962df-e8c…
Vanhin kirjallinen merkintä sanonnasta "haukkua pataluhaksi" löytyy Christfrid Gananderin 1787 valmistuneesta sanakirjasta.
Sanan pataluha merkityksestä on useitakin selityksiä. Kielitoimiston mukaan todennäköisin selitys on, että sana pataluha liittyy murresanaan luha, luho, joka merkitsee rikkinäistä tai kelvotonta. Sanan alkuosa pata on lähinnä kielteinen vahvistussana, kuten sanoissa patahassu, patavanhoillinen, patatyhmä. Jos siis joku on pataluha, on hän tai se kerrassaan kelvoton tekele.
Pataluhan muita selityksiä löytyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta osoitteesta https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Vaasasta kertovia romaaneja ovat mm:
Granholm, Olof: Pensionärsdansen
Hannus, Ulla: Inre hamn
Herala, Karin: Bagarbarn, I dina ögon sjunger Blues
Härkönen, Anna-Leena: Häräntappoase (vähän Vaasasta)
Kontturi, Venny: Ruukinkuja, Kankurikello
Laurila, Heikki: Paketti
Mikkanen, Raili : Pähkinäpuinen lipas (=Vanha Vaasa)
Nyström, Carita: Den förvandlade gatan
Ojaharju, Jorma: Vaasa-trilogia: Valkoinen kaupunki, Paremmassa maailmassa ja Maa kallis isien
Peltomaa, Marianne: Lydia Light
Pättikangas, Eira: Jokaisella kotinsa, Kirkas taivas, jäinen maa
Rabb, Solveig: Rubelgömman
Stürmer, Wava: Till varje pris
Topelius: Välskärin keromuksia
Wikström, Inger: I syrenernas tid. En berättelse om två kvinnor.
Östman, Catharina: Jag sökte en dröm...
tiistaina 12.12.1961
• aurinko nousi klo 9:25 ja laski klo 14:54
• joulukuun keskilämpötila Helsingissä: -3,5 astetta, Oulussa -9,8 astetta
• Suomen Pankin 150-vuotisjuhlat, pääjohtajana toimi tuolloin Klaus Varis
• suosituinta musiikkia:
The Marvelettes Please Mr. Postman (myöhemmin Beatles teki tämän tunnetuksi
Gene Pitney Hello Mary Lou
Rolling Stones Little red rooster
Maikki Länsiön ja Esa Saarion esittämä Hottentottilaulu
Helsingin yliopistossa tehtyjä opinnäytteitä http://ethesis.helsinki.fi/ . Opinnäytteitä löytyi useita asiasanoilla China marketing tai China trade. Pari esimerkkiä:
- Lahtinen, Anja: Governance Matters : China's Developing Western Region with a Focus on Qinghai Province, 2010 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19191
- Jiang, Yanqing: Growth and Convergence: The case of China, 2009
https://helda.helsinki.fi/handle/10227/389
Internetissä olevia tutkimuksia. Esimerkiksi Nokia ja Kiina http://www.pdfarticles.com/topic/nokia+marketing+in+china.html
Samantapainen kysymys on ollut aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=23857a14-f228-4e0… .
Perus- ja tilastotietoja CIA - the...
