Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
Hei, uudistettu laitos poikkeaa aina enemmän edellisestä kuin uudistettu painos. Kirjailijan uudistamassa laitoksessa on 23 sivua enemmän. Sen lopussa on Yksisarvisen maailma-artikkelin ja sanaston lisäksi jälkisanat.
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vuonna 1939 syntyi kaikkiaan 78 164 lasta, joista poikia 39 864 ja tyttöjä 38 300 (Lähde: Syntyneet-tilasto. Tilastokeskus. Verkossa: http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html).
Vuonna 1939 syntyneistä on nyt elossa (tilanne 31.12.2013) kaikkiaan 46 431 henkilöä, joista miehiä 20 500 ja naisia 25 931. (Lähde: Väestörakenne-tilasto. Tilastokeskus. Tietokantataulu: Väestö syntymävuoden, iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2013. Saatavissa vain tietopalvelusta).
Odotettavissa oleva elinikä löytyy Kuolleet-tilaston Elinajanodote-taulusta. Vuonna 1939 syntyneellä miehellä vielä elinaikaa noin 12 vuotta (12.01), naisella noin 14 vuotta (14,70). Tilanne on vuoden 2012 lopun tilanteen mukainen (73-vuotiaat...
Aihe on niin laaja, että tässä voi mainita vain muutamia nimekkeitä
Helsingin kaupungin moniosaisessa historiasarjassa aihetta käsitellään monessa yhteydessä, erikoisesti
Siipi, Jouko
Pääkaupunkiyhteiskunta ja sen sosiaalipolitiikka
[Helsingin kaupungin historia, V osa, ensimmäinen nide. – Helsingin kaupunki, 1962]
Pulma, Panu
Kasvun katveessa
[Helsingin historia vuodesta 1945, 2. osa. – Helsingin kaupunki, 2000]
Paljon tietoa tyypillisen työläiskaupunginosan elämästä löytyy myös teoksesta
Koskinen, Juha
Kallion historia : Kallio-seura ry. – Sörkan Gibat 50 v. – Kallio-seura, 1990
Asuntokysymyksen yleistä taustaa:
Ruonavaara, Hannu
Omat kodit ja vuokrahuoneet : sosiologinen tutkimus asunnonhallinnan muodoista Suomen asutuskeskuksissa 1920...
Auli Mantilan ohjaamaa elokuvaa Neitoperho vuodelta 1997 ei ole valmistettu levitykseen lainkaan DVD:nä, ainoastaan VHS-tallenteena. VHS-kasettia on lainattavissa useissa Suomen kirjastoissa. Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata VHS-kasetti kaukolainaan.
Esimerkiksi Frank-monihaulla löytyvät helposti ne kirjastot, joiden kokoelmiin Mantilan Neitoperho kuuluu.
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa tilastoja suomalaisten nimistä. Sieltä löytyy myös luettelo 1000 yleisimmästä Suomessa tai ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen sukunimestä. Tilastot löytyvät täältä:
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Hei,
elokuvaa ei valitettavasti ole saatavilla mistään kirjastoista. On vaikea sanoa, löytyisikö se jonkin suoratoistopalvelun kautta (esim. Netflix), koska niihin pitää kirjautua ensin sisään omilla käyttäjätunnuksilla ennen kuin sisältöjä pääsee selailemaan.
DVD:nä elokuva näytti olevan myynnissä ainakin Amazonissa, mutta levy lienee Pohjois_Amerikan aluekoodilla, joten sen katsomiseen tarvitaan DVD-soitin, joka ohittaa aluekoodin. Näistä voi kysyä tarkemmin laitteita myyvistä liikkeistä.
Ystävällisin terveisin,
Tetta Korhonen
kirjastonhoitaja
Kun Jumala valtaa sinut : löydä Pyhän Hengen voima, 2014 (Spirit rising, tapping into the power of Holy Spirit)
Muurit murtava rukous, 2005 (Breakthrough prayer)
Voimalataus, 2002 (Fresh power)
Tapahtui 11. syyskuuta, 2002 (God's grace from ground zero)
Toivon lauluja, 2000 (Fresh faith)
Lailla tulen, lailla tuulen : kertomus Brooklyn Tabernacle -seurakunnan ihmeestä, 1999 (Fresh wind, fresh fire)
Hei! Keski-Suomen Puhelin Oyj:n omistamia puhelinlinjoja hallinnoin nykyisin Keski-Suomen alueella Elisa Oyj.
Asiasta voi ottaa yhteyttä Elisan asiakaspalveluun puh. 01019 0240, josta puhelu yhdistetään Elisan tekniseen hallintoon. Sinne ei suoraan puhelinnumeroa ole. Varmistin asian Elisan asiakaspalvelusta.
Tässä vielä linkki Elisan asiakaspalvelun sivulle: http://asiakastuki.elisa.fi/#otayhteytta
Wikipedia tietosanakirjassa kerrotaan kirjailija Kirsti Ellilän elämästä, julkaistuista teoksista sekä niiden arvioinnista. Artikkelin loppuun on koottu häntä käsitteleviä verkkolinkkejä, joista osa on julkaistu eri lehdissä.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirsti_Ellil%C3%A4
Pähkinärinteen kirjaston itsepalvelukäytössä on tällä hetkellä teknisiä ongelmia, joten se ei ole valitettavasti käytössä toistaiseksi. Omatoimikirjasto yritetään saada käyttöön taas mahdollisimman pian. Toistaiseksi kirjasto on auki ma 9-16, ti ja ke 14-20, to ja pe 9-16.
Teoksessa Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat (1967) kerrotaan, että kauppias Vihtori Luhtanen palkkasi vuonna 1910 kaksi ompelijaa. Kyse oli kotiompelimosta. "Olemme Luhtasen kauppatalon pienemmässä huoneessa, joka on sisustettu myymäläksi. Suuremmassa työskentelevät ompelijat." (s.14 ja 16)
Talo sijaitsi Vilhonkadulla. "...hän saattoi ostaa yrittämisensä palkkana Anttilanmäen Vilhonkadulta oman talon. Siitä oli tuleva toiminnan kiintopiste lähes kolmen vuosikymmenen ajaksi." (s.9)
Teoksessa on kaksi mielenkiintoista kuvaa. Sivulla 21 kuva kaupan kyltistä ja sivuilla 26-27 kuva V. Luhtasen kiinteistöstä Anttilanmäellä, jossa näkyy pihapiiri ja myös vuonna 1928 valmistunut teollinen ompelimo. Piharakennuskin kuvassa on. Tekstistä ei tosin...
Hangon kirjastossa on teos Taiteen sisäkuvia: keskusteluja Braquen , Légerin, Villonin, Mirón ja Brancusin kanssa. Kirjan on julkaissut Dora Vallier vuonna 1984.
Tämän lisäksi haku Hangon seudun Lukas-verkkokirjastosta https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome asiasanalla ”Brancusi, Constantin” löytyy seuraavat teokset:
Forssell, Pia & Strömberg, John: Historiska och litteraturhistoriska studier; 77 (2002)
Lindvall, Bo: Skulptörer (1964). Tästä ei ole saatavuustietoja, vaikka se on Lukas-tietokannassa.
Lukas-verkkokirjaston laajennetussa haussa on valittavana laaja valikoima eri kieliä, kun selaa pudotus-valikkoa alemmas. Ensimmäisinä ovat suomi, ruotsi ja englanti, muut kielet ovat valikossa aakkosjärjes-tyksessä. Jos ei...
Suomalaisista kirjastoista löytyy kummastakin lehdestä vain muutamia vuosikertoja. Tiedot on tarkistettu kirjastojen yhteistietokanta Melindasta ja Frank-monihausta:
http://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoissa Glitter-lehteä ei ole lainkaan ja Julia-lehdestä on vain muutamia vuosikertoja.
Voit pyytää lehdet kaukolainaksi Ruotsista oman lähikirjastosi kautta tai Helmet-kirjastojen kaukopalvelulomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Myyttejä maailmankaikkeuden synnystä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Ihmiset, jumalat, maailmankaikkeus : kreikkalaisia kertomuksia aikojen alusta / Jean-Pierre Vernant http://luettelo.helmet.fi/record=b1568822~S12*fin
- Itämerensuomalaisten mytologia / Anna-Leena Siikala http://luettelo.helmet.fi/record=b2071025~S9*fin
- Maailman myytit ja tarut / Arthur Cotterell http://luettelo.helmet.fi/record=b1204852~S9*fin
- Suuri myyttikirja / kertonut Neil Philip http://luettelo.helmet.fi/record=b1454999~S9*fin
Avaruuden tutkimuksesta löytyy tietoa suomeksi ainakin seuraavista:
- Tähtitiede : kiehtova maailmankaikkeus / Mark A. Garlick http://luettelo.helmet.fi/record=b1757555~S12*fin
- Tähdet ja maailmankaikkeus / Hannu Karttunen (Mitä-missä...
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava 1988) mukaan Vitikka on lähtöisin saksalaisesta miehennimestä Wedecke, Witicha, Witeche. Nimestä on vanhoissa lähteissämme mainintoja jo keskiajalta, esim. Olof Widekasson v. 1384 Hämeessä.
Vuoden 1942 50-pennistä on lyöty siinä määrin runsaasti, että arviohinta on annettu vain ylimpiin kuntoluokkiin kuuluville kolikoille. 50 pennin kolikosta 1942 on olemassa kahta varianttia, ja arvoon vaikuttaa myös se, kummanlainen raha on kyseessä. Mallien välinen ero on siinä, millainen on kolikon vaakunapuolen s-kirjain ja missä se sijaitsee suhteessa miekan kahvaan. Arvokkaampi variantti on sellainen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa. Vähempiarvoisessa taas on iso "S" etäällä miekan kahvasta.
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 -luettelon mukaan virheetön, täysin leimakiiltoinen vuoden 1942 50-penninen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa, on arvoltaan 15 euroa. Toiseksi parhaaseen kuntoluokkaan (ei kulumisen jälkiä,...
