Neljää vuodenaikaa ja niiden vaihtumista kuvataan esimerkiksi seuraavissa teoksissa.
Tuuri, Antti: Vuodenajat maaseutukaupungissa : romaani (Otava, 1979)
Hyry, Antti: Uuni (Otava, 2009)
Mörö, Mari: Melkein kaikki itää (Kirjapaja, 2006)
Haakana, Veikko: Pohjoinen päiväkirja (Karisto, 2009)
Envall, Markku: Jäät lähtevät (WSOY, 2004)
Calvino, Italo: Marcovaldo, eli, Vuodenajat kaupungissa (novelleja, Tammi, 2010)
Vuodenaikojen vaihtelua kuvaavia runokokoelmia ovat esimerkiksi Heidi Liehun Surusta vesilintu nousee siivilleen (WSOY, 2009) ja Caj Westerbergin kokoelma Yönmusta, sileä : runoja (2011).
Lisää vuodenaika-aiheisia kirjoja löytyy Kirjasammosta tai HelMet-verkkokirjastosta hakusanalla vuodenajat.
Musiikista varmaankin tunnetuin...
Anteeksi että olet saanut odottaa vastausta. Emme valitettavasti ole löytäneet runoa mistään Eino Leinon runokokoelmasta.
Olemme saaneet useammalta lukijalta viestiä, että runo on Suojärveltä lähtöisin olevan Nelli Parppein käsialaa. Parppei on julkaissut runoja omakustanneteoksessaan Mietteitä ja muisteluksia (1990). Sitä löytyy muutamasta kirjastosta, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Parppei%2C+Nelli&type=AllFields. Parppeista ja runosta on artikkeli Karjalainen-lehdessä 2012-03-05, s.12. Sanomalehti Karjalaisen vanhoja numeroita voi tutkia pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastossa. Runo on artikkelin viitetietojen mukaan julkaistu myös Nelli Parppein kuolinilmoituksessa, mutta sitäkään lehteä en täältä käsin pysty tarkistamaan...
HelMet-haun tarkennetulla haulla espanjankielinen kaunokirjallisuus löytyy seuraavasti. Hakulaatikkoon kirjoitetaan "kaunokirjallisuus", aineiston voi rajata aikuisten kokoelmaan ja kaunokirjoihin. Lopuksi valitaan kieleksi espanja. Tulosta voi vielä rajata esimerkiksi julkaisuvuoden tai tapahtumapaikan rajoittimella.
Haun voi toki tehdä myös perushaulla aloittamalla niin, että kirjoittaa hakulaatikkoon "kaunokirjallisuus" ja rajoittamalla tuloslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Maanmittauslaitos vastasi tähän kysymykseen kertomalla, että Laatokan vesialue oli jaettu kuntiin, kuten muukin Suomi jaettiin 1700-1800 -luvuilla kylittäin.
Maanmittauslatoksen Internetsivulta pääsee katsomaan myös Karjalan karttoja osoitteessa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/
Sieltä löytyy myös heidän asiakaspalvelunumeronsa.
Yhtään suomalaista järjestöä, joka olisi erikoistunut avustamaan ainoastaan vähäosaisia vanhuksia, ei löytynyt. Joillakin järjestöillä lahjoituksen voi kohdistaa esim. seniorityöhön. Tällainen on esimerkiksi HelsinkiMissio-järjestö:
https://lahjoita.helsinkimissio.fi/?gclid=CLjWzLzomsICFYaQcgodkQgAvA
Alla on luetteloita ja tietoa hyväntekeväisyysjärjestöistä:
http://www.hyväntekeväisyys.fi/index.php/hyvantekevaisyysjarjestoja
http://www.xsv.fi/tee/
http://www.lahjoitus.org/
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan on kuusisivuinen artikkeli Brezinasta. Kirjaa on esim. kaikissa Hämeenlinnan kirjastoissa.
Kirjailijalla on myös englanninkielinen kotisivu: http://www.thomasbrezina.co.uk/.
Useimmat varhaiset tiedot Takasesta ovat lähinnä kaakkoisesta Suomesta, 1700-luvulta mm. Elimäeltä, Miehikkälästä ja Sippolasta, 1739. Jämsässä on muistiin merkitty Carl Takanen 1824 ja Maskussa Michel Takanen jo 1450. 1900-luvun alkukymmenillä Takasia asui toisaalta Kaakkois-Suomessa, toisaalta lukuisissa pitäjissä Kuhmoisten-Virtain-Kuortaneen-Karstulan-Jyväskylän reunustaman alueen sisäpuolella, joitakin Nurmijärvellä, Rauman seudulla, Kankaanpäässä, Siikaisissa ja Sievissä. Lohjan pitäjässä on tunnettu sukunimenä sekä Takanen että Takainen (8). Nimen taustalla on usein Takala-niminen talo. Takanen on voinut siirtyä sukunimeksi talonnimestä myös suoraan.
Lähde:
Pirjo Mikkanen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava, 2000
Kurkistuskirjoja on olemassa runsaasti. Lastenosastolla työskentelevälle kollegalle tulivat ensimmäisinä mieleen Maisa-kirjat.
Kurkistuskirjoja voi etsiä osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/i löytyvällä HelMet-haulla valitsemalla hakutavaksi ”Asiasana” ja kirjoittamalla siihen ”kurkistuskirjat”. Valikoimaa on runsaasti suomeksi ja muilla kielillä. Kohdasta ”Rajaa/Järjestä hakua” voi säätää hakutuloksen kieltä ja kirjastoa, jossa kirjaa on. Tarvittaessa kirjan voi varata lähikirjastoon, eikä lastenaineiston varaaminen maksa mitään.
Tässä tarkoitetaan sitä, että mitä korkealaatuisempi tallenne tehdään, sitä lyhyempi aika tallennetta levylle mahtuu. Heikoimmalla laadulla levylle sopii enemmän materiaalia, siis pidempi tallenne.
Siihen, miten kauan itse tallentaminen kestää, ei tallenteen laatu vaikuta, koska prosessi vie juuri niin kauan kuin alkuperäinen VHS pyörii.
Joel Lehtosen Putkinotkossa Könösen saha, mylly ja lotjatelakka sekä Könölinin sahan kartano, jonka jyväaitasta Juutas Käkriäisen kantaakseen ottamansa kahdeksankymmenkiloinen jauhosäkki on peräisin, sijaitsevat Kenkkuinniemen kannaksella. Putkinotkosta sahalle on matkaa neljä ja puoli kilometriä.
Annika Thorista on kysytty useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Löydät hänestä tietoa, jos etsit vanhat kysymykset ja vastaukset osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku laita hakusanaksi "Thor Annika".
Annika Thorista kerrotaan myös teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Varsinkin ruotsin kielellä hänestä kyllä löytyy tietoja, esim seuraavissa linkeissä http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor tai http://www.barnboksakademin.com/ ja sieltä linkki Annika Thor.
Valitettavasti en ole löytänyt netistä Perry Gahalowoodista kertovia sivuja, jotka eivät liittyisi Dickerin kirjaan vaan kertoisivat samannimisestä oikeasta rikospoliisista. Myöskään Facebook ei tuottanut tulosta.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosa, 2. krs.) on mahdollista lukea vanhoja Turun Sanomia mikrofilmiltä ja ottaa lehdestä kopioita (A4/0,20€) tai tallentaa artikkeli omalle muistitikulle. Voit varata mf-lukulaitteen ja pyytää kyseisen ajankohdan mikrofilmin varastosta käymällä kirjastossa tai soittamalla tieto-osastolle (puh. 02-2620629 tai 02-2620630). Mikrofilmi saapuu varastosta seuraavana arkipäivänä.
Hevonen on synnynnäisesti epäluuloinen kaikkea uutta kohtaan. Hevonen tarkkailee ympäristöään jatkuvasti ja huomaa herkästi vähäisetkin muutokset. Taipumus huomata pieniäkin muutoksia ympäristössä on hevosten historiassa joskus ollut hengissä säilymisen kannalta tärkeä ominaisuus.
Nykyhevosissa jalostus ja perimä vaikuttavat ainakin jonkin verran: jotkut hevoset ovat selvästi arempia ja toiset syntyjään rohkeampia. Silti oppiminen ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat hevosen rohkeuteen enemmän kuin perinnölliset ominaisuudet.
Hevoset pelkäävät usein enemmän asioita, joita ne eivät kunnolla näe tai muuten havaitse.
Lähde: Kaimio, Tuire: Hevosen kanssa : Hevosen käyttäytyminen, WSOY 2012
Tähän on vaikeata antaa täsmällistä vastausta, sillä eri auto- ja junatyyppien energiankulutus on erilainen. Lisäksi auton tapauksessa saattaa vaikuttaa eri polttoaineiden energiasisältö. 1000 kg kuormasta ei tarvitse välittää, koska se on molemmissa sama. Nopeuden vaikutusta ei laskelmassa ole otettu huomioon, oletetaan, että se on molemmilla kulkuvälineillä sama. Junissakin saattaa olla dieselvetureita.
Jos huomioidaan sähkön tuotannossa syntyneet häviöt, niin se vaikuttaa taas asiaan. Mutta yleensä juna kulkee tasaisemmin eikä pysähtele, joten kiihdytyksiin ja jarrutuksiin kuluvaa energiaa ei kulu niin paljon. Juna osaa myös jarruttaa sähkömoottoreillaan, jolloin se työntää energiaa takaisin sähköverkkoon.
Oletetaan, että kuormaa...
Jos tuota sanaa käyttää yhdyssanana, oikeinkirjoitusasu olisi tosiaan ”tuotanto-IP-osoite”. Kun yhdyssanassa on lyhenne, käytetään yhdysmerkkiä, kuten Kotuksen ohjeissa osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4290#Yhdyssanassalyhennenumerotms23vu… kerrotaan.
Tuo termi lienee tosiaan puhekielessä käytetty, sillä suomeksi ei Googlella löytynyt yhtään osumia. Myöskään Hannu Jaakohuhdan ”Tietotekniikan sanakirja” (Readme.fi, 2011) ei tunnista termiä. Englanninkielistä termiä ”production IP address” ilmeisesti käytetään myös suullisesti, näin ainakin osoitteessa http://www.linuxquestions.org/questions/linux-newbie-8/production-ip-an… annetun vastauksen mukaan.
Tietotekniikan terminologiaa tarkemmin tuntemattomana on vaikea ottaa kantaa,...
