Haimme teoksia pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta sekä yliopistojen yhteisestä Melinda-tietokannasta.
Teoksia, joissa olisivat yhdistyneet kaikki annetut sisällönkuvailutermit, ei löytynyt.
Hakusanalla aivolohko löytyi Helsingin yliopiston aineistotietokannasta kaksi suomenkielestä tutkimusta:
-Hokkanen, Laura: Rajattu, omaelämäkerrallista tietoa koskeva retrogradinen amnesia vasemman ohimolohkon toimintaa vaurioittaneen enkefaliitin yhteydessä. Helsingin yliopisto, 1995.
-Jokinen, Hanna: Ohimolohkojen mediaalialueiden atrofiaan liittyvä muistin heikkeneminen iäkkäillä aivoinfarktipotilailla, Pro-gradu –työ, Helsingin yliopisto, psykologian laitos, 1998
Yleisten kirjastojen puolelta on laajasti saatavissa alla mainitut teokset....
Pinetop Smith: Pinetop`s boogie woogie kappaleen nuotit on nuottijulkaisussa Todd Lowry: Best of blues piano ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Muihin kysymiisi kappaleisiin ei löydy nuottia Keski-kirjastoista eikä muistakaan suomalaisista kirjastoista.
Voit varata yllämainitun nuotin kirjautumalla kirjastokortillasi (+ salasana) KESKI verkkokirjastoon(www.keskikirjastot.fi) tai soittaa musiikkiosaston numeroon: 014-2664115.
Kyllä se on mahdollista. Vanhoja sanomalehtiä voi lukea mikrofilmattuina. Vanhempia lehtiä on myös digitoitu.
Pasilan kirjaston lehtiosastolla voit lukea mikrofilmattuja lehtiä. Jos haluat kopiot mikrofilmien sivuista, sinun kannattaa varata Pasilan kirjaston lehtialueen työtila 39. Laitteella voi tallentaa pdf-tiedostoja muistitikulle ja tulostaa paperikopioita (0,50 € / kopio, koko A3). Mikrofilmatut sanomalehdet löydät Helmet-hausta esimerkiksi sanoilla "sanomalehdet mikrofilmit".
Myös Kansalliskirjastossa voi lukea lehtien vanhoja numeroita mikrofilmeiltä ja mikrofilmeistä saa kopioita. Digitoitujen lehtien listat löytyvät alla olevasta linkistä. Kansallisbibliografia Fennicasta näet, onko etsimäsi lehden vanhat numerot...
Saat kopioida kirjan sivuja blogiisi vain siinä tapauksessa, että lainaus täyttää sitaattipykälän 22 ehdot eli kyseinen lainaus (valokuva) on tekstisi havainnollistamisen kannalta välttämätöntä. Pelkästään "viihteen" vuoksi tällainen ei ole sallittua.
Netissä ei ole mitään "yksityistä", kaikkien luettavissa oleva blogi tarkoittaa aina teoksen levittämistä yleisön keskuuteen ja myös kopiointia eli kappaleenvalmistusta.
Heikki Poroila
William Shakespearen näytelmän Tempest eli Myrsky lopussa on Prosperon epilogi, josta kyseinen sitaatti on on.
Koko virke kuuluu näin:
"Gentle breath of yours my sails
Must fill, or else my project fails,
Which was to please."
Paavo Cajander suomensi vuonna 1892 tämän kohdan seuraavasti:
"Jos en hyvää suosi-tuulta
Purjeisiini saa, niin multa
Kaikk' on ollut joutavaa."
Myrskyn ovat suomentaneet myös Matti Rossi (2010) ja Eeva-Liisa Manner (1986). Saatte saman katkelman heidän suomennoksistaan sähköpostiinne.
http://www.gutenberg.org/ebooks/44845
http://www.gutenberg.org/ebooks/1540
https://finna.fi
Hannu Mäkelän kuunnelma Surma (1980) sisältyy teokseen Suomalaisia kuunnelmia 1978-1981 (toim. Solja Kievari, Gummerus, 1982). Mirjam Polkusen dramatisoima kuunnelma esitettiin Ylellä vuonna 1980.
Teos Suomalaisia kuunnelmia 1978-1981 on lainattavissa useissa Suomen kirjastoissa, myös oman alueenne verkkokirjastossa.
https://finna.fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_12317596360440#.V…
https://www.finna.fi/Record/jykdok.3369
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Monissa kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voitte viedä tarpeettomat kirjat. Yleensä kirjaston henkilökunta tarkistaa, onko kierrätyspisteessä sellaista aineistoa, joka voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin, kaikkien lukijoiden iloksi.
Helmet-palvelusivustolta, kohdasta palvelut, löydätte pudotusvalikosta listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Ilmeisesti tarkoitatte siis, että kirjojen pitäisi olla fyysisesti kevyitä.
Opiskelutarkoitukseen soveltuisivat varmaankin hyvin juuri Alexander McCall Smithin kirjat, joita itsekin ehdotatte. McCall Smithin tuotantoa on suomennettu runsaasti. Myös Agatha Christien teokset ovat pienikokoisia ja kevyitä. Christien teoksia on helppo löytää sekä suomeksi että englanniksi.
Mikäli haluaisitte lukea muuta kuin jännityskirjallisuutta, niin esimerkiksi Ernest Hemingway'n Vanhus ja meri (The Old Man and the Sea) tai John Steinbeckin Helmi (The Pearl) voisivat sopia luettaviksi. John Steinbeckin Hyvien ihmisten juhla (Connery Row) tai Hiiriä ja ihmisiä (Of mice and men) ovat niin ikään melko suppeita teoksia ja soveltuisivat kokonsa puolesta hyvin...
Osoitteesta https://en.wiktionary.org/wiki/goltz löytyvän englanninkielisen Wikisanakirjan mukaan sana ”goltz” on Krimin goottia ja merkitsee ’kultaa’ (’gold’). Se olisi esigermaaninen laina merkitykseltään samankaltaisesta sanasta ”gulþą”. En tosin menisi varmasti sanomaan, onko nimi todella peräisin Krimin gootista, mutta ehkäpä se silti ainakin kuuluu tuohon samaan merkityskenttään, josta vastaava sana on lainattu aika moniin muihinkin kieliin.
Seuraavista julkaisuista löytyy tietoa porilaisista laivoista ja merenkulusta Porin seudulla:
Heikkinen, Helge: Tuntematon merimies vaarallisilla vesillä
Hella, Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä
Praaki: Satakunnan merihistorian seuran julkaisu, osat 2 ja 4
Sarka 1995: Satakunnan museon vuosikirja
Lisäksi mikrofilmattuna löytyy Suomen laivakalenteri 1880-1916.
Hei! Laitteelle löytyy monta nimeä. Tässä muutama. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen Punomo-sivuilta löytyy nimi viipsinpuut (http://teeitse.punomo.fi/home/savonlinna/KEHRAYSSIVUT/index.html). Finnassa (Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistojen hakupalvelu), käytetään nimiä kerin- ja vyyhdinpuut (https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kerinpuut%22&type=Subject).
Tämä lause on Dostojevskin romaanista Idiootti, sen kolmannesta osasta sivulta 524 (vuoden 2004 painoksessa). Siinä Ippolit Terentjev sanoo näin:
"Mistä hän puhui? Onko totta, ruhtinas, että te olette kerran sanonut, että "kauneus pelastaa maailman"? Hyvät herrat, hän huusi lujaa kaikille, - ruhtinas vakuuttaa, että kauneus pelastaa maailman! Mutta minä olen varma, että tuollaiset leikkisät ajatukset johtuvat siitä, että hän on rakastunut."
Idiootti on suomennettu useita kertoja. Ensimmäinen suomennos on vuodelta 1929. Suomentaja oli V. K. Trast. Muita suomentajia ovat olleet Juhani Konkka, Lea Pyykkö ja Olli Kuukasjärvi. Yllä oleva on Lea Pyykön suomennoksesta.
Näytelmä on Nikolai Erdmanin Eläköön itsemurhaaja - elämä on ihanaa! Sen on suomeksi julkaissut Näytelmäkulma 1990-luvulla. Sen on julkaissut myös Työväen näyttämöiden liitto vuonna 1969 nimellä Elämä on ihanaa: viisinäytöksinen huvinäytelmä. Alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Samoubijtsa.
Näytelmä on julkaistu vain näytelmämonisteena. Uudempi versio on Teatterikorkeakoulun kirjastossa ja vanhempi Oulun yliopiston kirjastossa.
https://finna.fi
http://finna.fi
Tarkoitatko liikkumisen apuvälineenä käytettävää taitettavaa kävelykeppiä? Hoito-ohjeita tai vinkkejä näille kävelykepeille ei löytynyt. Kannattaa ottaa yhteyttä valmistajaan tai myyjään, ja kysellä heiltä.
Olla kuurussa tarkoittaa kyyryssä, kumarassa olemista. Monissa suomen murteissa verbi kuurua, kuuruta tarkoittaa kumarassa tai sokkona piiloleikissä olemista. Kuurupiilossa ollaan siis kumarassa, näkymättömissä piilossa. (lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 1: A-K, 1992)
Näyttäisi siltä, että sivusto on nyt osoitteessa http://authorscalendar.info/. Onneksi artikkelit eivät siis oole kadonneet, ainoastaan vaihtaneet osoitetta. Linkkien korjaamisessa tosin voi olla aika iso työ.
Käsittääkseni palvelua, josta saisi listan täyskaimoista, ei ole tarjolla, kenties juuri tietoturvasyistä. Jotakin suuntaa voi saada katsomalla etsimällä täyskaimoja Fonectan hakupalvelusta osoitteesta https://www.fonecta.fi. Tietenkään se ei ole täysn kattava, koska listassa ovat vain julkisesti näkyvät puhelinnumerot.
Kysymys on niin lavea, että siihen on aika vaikea vastata muuten kuin kysyjän kanssa keskustelemalla. Kirjastojen tietokantaan merkitään julkaisuvuosi, mutta se ei välttämättä kerro mitään yksittäisestä sävelmästä. Sävellysvuosi on vielä harvinaisempi tieto, eikä sellaista ole julkaisuissa kuin poikkeustapauksissa.
Vastaamista helpottaisi, jos tiedettäisiin, miksi vuosi 1971 on olennainen ja se, onko musiikilla sinänsä mitään väliä, kelpaavatko sovitukset siinä missä originaalitkin, täytyykö olla kotimainen jne.
Esimerkiksi HelMet-tietokannasta löytyy sanahaulla "nuotti 1971" (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=nuotti+…) 91 osumaa. Teknisesti ottaen useimmat vastaavat pyynnön ehtoja, mutta ehkä niitä...
