Nimi Tuntematon sotilas ei viittaa kehenkään yksittäiseen henkilöön. Voidaan ajatella, että jokainen romaanin henkilöistä edustaa tavallaan tuntematonta suomalaista sotilasta, jonka olemuksen Linna tiivisti teoksensa tekstiä mukaillen Aamulehdessä 5.12.1954 julkaistussa kirjan mainoksessa näin: "Hän puolusti ideaansa, useinkin tavalla, jota on ihailtava, niin epäilyttävää kuin inhimillisen moraalin edessä on mitään sotaan liittyvää ihailla, mutta hyvin vähän idealistisesti hän sen teki. Kiroten hän koki kärsiä vaivansa, suutaan soittaen ja irvistellen hän täytti saamansa käskyt, ja sankaruudesta, isänmaasta ja siihen liittyvistä pyhistä arvoista hän laski leikkiä. - Asepukureuhkoineen, nyytteineen, rämpsineen, kiväärit selässä, patruunoita...
Vaski-kirjastojen aineistoissa kysymäsi kirja ei vielä näy (marraskuu 2017), mutta sitä on saatavilla Turun yliopiston kauppatieteiden kirjastossa.
https://finna.fi/Record/volter.1859109
Suudelman historiaa ei liene aivan täydellisesti kartoitettu, mutta kauas ja laajalle se kuitenkin vaikuttaisi ulottuvan. Antropologit ovat - Freudin jäljissä - kytkeneet suudelman ja imettämisen ja nähneet eroottisen suudelman alkulähteen rintaruokinnassa. Suutelua on tavattu myös metsästäjä-keräilijäheimojen keskuudessa, joten mitä ilmeisimmin ilmiön alku on hyvin kaukana ihmisheimon historiassa. Varhaisin kirjoitettu maininta suudelmasta on intialaisista Veda-kirjoista 4000 vuoden takaa.
Myös eläimet suutelevat. Lähimpänä ihmisten suudelmia ovat luultavasti simpanssien suudelmat, mutta monen muunkin lajin käyttäytymiseen suuteleminen kuuluu: hevoset solmiessaan suhdetta, koirat leikkiessään; jopa jotkut kalat suutelevat.
Lähteet ja...
Tarkoitatko ravintoloitsija Sedu Koskisesta tehtyä elämäkertaa Yön kuningas (tekijät Sedu Koskinen ja Teemu Potapoff)? Tämä uusi kirja löytyy Vaski-kirjastoistakin Tosin kirjat ovat tällä hetkellä lainassa ja varauksiakin on. Voit tehdä varauksen Vaski-sivustolla:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=y%C3%B6n+kuningas+sedu+ko…
Voit mennä Uudenkaupungin kirjastoon ja pyytää Turun kaupunginkirjastosta kaukolainaksi Turun Sanomien mikrofilmit kyseisiltä ajoilta. Siellä on mikrofilmiskanneri, jonka avulla voit tutkia lehtiä ja tulostaa tarvittaessa sivuja.
Koko vuotta 1970 tai 1971 ei kannata tilata, koska filmejä on niin paljon, vaan pyytää filmit kesäajalta, jolloin Ruisrock oli kyseisinä vuosina. Esim. ensimmäinen Ruisrock vuonna 1970 oli heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Ari Närhen tutkimus Rockfestivaali uutisena: Ruisrock Helsingin Sanomissa 1970-1989 (1990) löytyy myös Vaskista https://vaski.finna.fi/
Keskikirjastojen verkkokirjastoon voi kirjautua kirjastonkortin numerolla ja PIN-koodilla. Tällöin voi tehdä lainojen uusintoja, varauksia ja mm. ilmaista mielipiteensä kirjasta klikkaamalla sille tähtiä, vähän tai paljon. Valitettavasti jatkohakua ei voi tehdä niin, että löytäisi muita paljon tähtiä saaneita teoksia.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kokeile seuraavia kotimaisia nettisivustoja samankaltaisten kirjojen löytämiseksi:
Kirjasampo on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Se on osa Kirjastot.fi-palvelukokonaisuutta. Kirjasammosta löydät kiinnostavia kirjailijoita, kirjoja ja uusia lukukokemuksia. Lue lisää, klikkaa valikkoa Info.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Kirjavinkit. Tee ensin kirjahaku. Lue koko...
Kirjastosta lainattuja levyjä saa vapaasti kopioida yksityiseen käyttöön (tekijänoikeuslain § 12). Oikeus on yleinen, eikä se riipu siitä, mistä kopioitavan levyn on saanut, kunhan se on laillisesti valmistettu. Saman pykälän nojalla voi kopioida itselleen ystävän, naapurin tai ventovieraan lainaaman levyn.
§12:n nojalla valmistettua kopiota ei saa käyttää yksityisen käytön ulkopuolella.
Heikki Poroila 3.11.2017
Lue kirja rauhassa loppuun. (voit pinota irtolehdet erikseen, niin lukeminen on helpompaa)
Palauta risa kirja tiskille ja kerro miten kävi eli kirja hajosi lukiessa. Silloin sinulta ei peritä maksua kirjan rikkoutumisesta.
Kiitos palautteestasi.
Meillä on Espoon yhteiset Omatoimiohjeet, mutta niiden siirtäminen Helmet-sivuille on jäänyt puolitiehen. Hoidan Asian kuntoon pikimmiten.
Ohjeet löytyvät silloin Info-välilehdeltä.
Kirjastossa ohjeita pitäisi olla asiakkaiden saatavilla paperisina.
Useilla nettisivuilla sitaatti mainitaan Pablo Picasson kirjoittamaksi. Lähteitä ei kuitenkaan mainita, eikä käännöksestäkään valitettavasti löytynyt tietoa.
Höyryveturissa on mäntähöyrykone. Siinä höyryä ohjataan vuoron perään männän kummallekin puolelle, missä se työntää mäntää edellään. Kun mäntä on ääriasennossa, sen yläpuolella liikkuva luisti vaihtaa höyryn tulo- ja poistokanavat keskenään. Mäntä alkaa nyt liikkua toiseen suuntaan ja työntää samalla höyryn ulos. Tästä syystä purkautuva höyry tulee ulos rytmikkäinä pöllähdyksinä. Tempo vaihtelee sen mukaan, millä nopeudella konetta käytetään. Höyryveturin piipusta tulee siis ulos sekä savua että höyryä. Höyrylaivoissa voidaan käyttää erityyppisiä koneita ja monissa niistä on käytössä höyryturbiini.
Mäntähöyrykoneen toiminnasta löytyy tietoa ja havainnollinen animaatio esim. tältä sivulta: http://www.kolumbus.fi/hyvarinen.risto/hoyry.html.
En osaa sanoa, miten verkkomaksaminen luottokortilla sujuu ilman cvv-koodia. Voisit kysyä sitä pankistasi.
Helmet sivulla maksaminen sujuu myös verkkopankkitunnuksin tai mobil Payn avulla. Kenties ne olisivat sujuvampia tapoja maksaa?
Nimi Jofiel (Jophiel) on hepreaa ja tarkoittaa jumalallista kauneutta tai jumalan kauneutta.
Nimi on tullut tunnetuksi juutalaisen mystiikan arkkienkeli Jofielista. Sittemmin hänet on mainittu kirjallisuudessa esimerkiksi englantilaisen John Miltonin (1608–1674) teoksessa Kadotettu paratiisi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jophiel
Seinäjoen pääkirjastossa on mikrofilmattuna Ilkka-, Ilmajoki- ja Vaasa-lehtiä tuolta ajalta. Filmeihin ei voi tehdä mitään hakuja eli niitä täytyisi katsella selaamalla. Pääkirjastossa on mikrofilminlukulaitteita tätä varten. Kopioivalla laitteella voi ottaa myös haluamastaan artikkelista itselleen kopion. Kopio maksaa 20 senttiä.
Haku Vaarakirjastojen tietokannasta (oiva.vaarakirjastot.fi) tuottaa useita tärppejä tämän kappaleen sisältävistä nuottijulkaisuista. Parhaiten se löytyy alkukielisellä nimellään Aguas de marco.
Se löytyy mm. näistä:
The best of Brazil (sanat, melodia, soinnut): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Bossa & samba Brazil 1 (kitaratabulatuuri): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
The most requested bossa nova & samba songs (piano, sanat, melodia, soinnut):
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Hello
Fennica is the database of the National Library of Finland and it includes foreign authors and other languages too. You can read more about the collection policy of the National Library of Finland here:
https://www.kansalliskirjasto.fi/en/collections/development-of-collecti…
We also have Finna and Melinda databases. In Finna you can search material from all archives, libraries and museums in Finland. Melinda is a union catalogue of Finnish libraries. Both work in English too.
https://www.finna.fi/
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Valitettavasti näin "uusia" lehtiä ei ole digitoitu. Porvoon pääkirjastossa voi lukea mikrofilminä kaikkia mainitsemiasi lehtiä tuolta vuodelta ja Borgåbladet myös paperiversiona.
Klovni heittää veivin on aloitusraita Juice Leskisen ja Mikko Alatalon duettolevyllä Juice ja Mikko (Love Records, 1975). Sävellys on Alatalon ja sanat Leskisen.
Vaikka monet muutkin artistit ovat sittemmin esittäneet kappaletta, sitä ei ole julkaistu nuottina. Hieman apua voi olla ns. sointukartasta, jollaisen kappaleesta löytää muusikkojen foorumilta: https://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=8739856
Kyse on P. J. Hannikaisen laulusta, jonka nimi on Kuu kiurusta kesään ja ensimmäisen säkeistön sanat menevät näin: "Hip, hap, huu! Nyt on huhtikuu! Pakkasherra kaiken yötä, Ahkeraan on tehnyt työtä, Eilen pehmennyt hanki vahv' on nyt."
Laulun nuotit löytyvät vuoden 1954 näköispainoksesta Hannikainen, P. J. : Sirkkunen: lauluja lapsille. Tässä nuotissa on sanat neljään säkeistöön (tekijä Olli Wuorinen) ja kaksiääninen melodia, ei sointuja. Nuottikirja löytyy Jyväskylän pääkirjaston varastosta.
