Vuoden 2011 Keskisuomalainen-lehdessä on artikkeli, jonka mukaan Linnut-lehden artikkelissa kerrotaan, että auringonkukan siemen painaa melko tarkkaan saman verran kuin siemenen kuori. Tämän mukaan siis 25 kilon säkin paino ilman siemenen kuoria olisi 12,5 kiloa. Roskien määrä ja paino varmasti vaihtelee, joten sitä emme uskalla arvioida.. Alla linkki artikkeliin:
https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-120-auringonkukan-siement%C3%A4/599846
Toivakan kunnan kotisivulla on otsikko KOETTAVAA. Sen alla on väliotsikko Suomen suurin havupuu. Siitä kerrotaan: "Toivakassa sijaitsee taivasta kohti kurottava 15 kuution mänty, joka on mitattu Suomen isoimmaksi havupuuksi." Karttaan ei linkki vastaushetkellä toimi.
https://www.toivakka.fi/matkailijalle/nae-koe
Toivakan Huikon kylän paikallishistoriassa "Huikko : Kauneinta Toivakkaa" (Huikon kyläseura, 1995) kerrotaan, että Toivakanlehto-nimisessä paikassa on nähtävyys "iso petäjä", joka on rauhoitettu. Tekstissä sanotaan, että mäntyä on käyty tervehtimässä ja valokuvaamassa toisenkin kerran. Männyn luo pääsi polkua pitkin Riihimäen, Rajalan ja Pihtijoen suunnasta. Googlen karttahaulla termeillä toivakka huikko riihimäki...
Kirjastohakemistosta voi hakea kirjastojen osoitteita, mutta tietokannassa on yli 1000 kirjastoa, joten hakeminen on vähän työlästä https://hakemisto.kirjastot.fi/ Frank-monihaun sivulta oikeasta reunasta löytyy erilaisten kirjastojen listat (ammattikorkeakoulukirjastot, erikoiskirjastot, yliopistokirjastot, kunnnan- ja kaupunginkirjastot, aluekirjastot jne.), joten niistä pystyy hahmottamaan kirjastokenttää ja sen erilaisia kirjastoja http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Suosittelen kirjastohakemiston käytön yhteyteen painetun Kirjastokalenterin käyttöä (Kirjastokalenteri 2018 uusin). Kalenterista selviää erilaisten kirjastojen yhteystiedot, mm. aluekirjastot (entiset maakuntakirjastot) ja kaikki kunnankirjastot/...
Todennäköisesti kyseessä on Suomen ns. vanhan sotaväen sotilaspuku autonomian ajalta. Vastaava asukokonaisuus oli käytössä reservikomppanioilla 1880-1890-luvuilla. Ole Gripenberg kertoo teoksessaan "Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra sekler" (WSOY 1966) että kyseiset valkoiset housut olisi tunnettu piimähousujen nimellä ja lakki piirakkamyssynä. Lakkityyppi olisi Gripenbergin mukaan jäänyt pois käytöstä n. vuonna 1892, mikä tarkentaa kuvan ajoitusta.
Finnasta löytyy valokuvia:
https://finna.fi/Record/albumitauki.E4RMYRIonbpP
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19491020:7
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:201615:6
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19700502:385
Yleisissä kirjastoissa noudatetaan yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaista työaikaa. Kunta-alalla sovelletaan kirjastoissa pääasiallisesti toimistotyöaikaa. Työaika ei siis riipu tehtävänimekkeestä. Ilta- ja viikonloppulisiä maksetaan sopimusten mukaan.
Työvuorojen aamu- tai iltapainotteisuus vaihtelee kovasti kirjaston ja työntekijän tehtävien mukaan. Jos kirjasto on auki iltaisin ja viikonloppuisin, työntekijät ovat työvuorossa myös silloin. Useimmat kirjastoalan työntekijät tekevät ilta- ja viikonlopputyötä tehtävänimekkeestä riippumatta.
Alla lisää tietoa:
https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes
Pääministeriyden aikana syntyneitä lapsia on ilmeisesti vain Lipposella. Esko Aholla ja muilla nuorilla pääministereillä lapset olivat jo syntyneet ennen virkaan astumista.
Tosin asiaa on hankala selvittää, sillä päämiesten lapset tulivat YLEn jutun mukaan julkisuuteen vasta 1990-luvulla https://yle.fi/uutiset/3-9875265.
Eduskunnan Kansanedustajat- tiedoissa vain muutamalla on maininta lapsista. Nykyiset kansanedustajat https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/nykyiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx ja Entiset kansanedustajat 1907-2014 https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx.
Suomen pääministerit 1917- 2018 https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_p%C3%A4%C3%A4ministereist%C3%A4.
Heikki Ojan teoksessa Aikakirja 2000 todetaan seuraavasti: Seitsenpäiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Suomen kalenterissa viikon kulkuun kajottiin vasta 1970-luvun alussa, jolloin maanantaista tuli viikon aloituspäivä.
James Pattersonin tuotannosta on kysytty myös Kysy.fi-vastauspalstalla. Kustantaja vastasi näin silloin esitettyyn
kysymykseen.
Kiitän yhteydentotostasi koskien James Pattersonin tuotantoa. WSOY ei ole näillä näkymin suomentamassa lisää James Pattersonin tuotantoa. Hänen kirjansa ovat huippusuosittuja USA:ssa ja ovat nousseet Euroopassa bestsellereiksi lähinnä vain Britanniassa. Suomen myyntitilastot ovat olleet kovin vaatimattomia. Patterson on edelleen tavattoman tuottelias kirjailija ja julkaiseekin avustajineen yhä useita kirjoja vuodessa.
Eli menekki ei Suomessa ole riittävä.
En saa selville mikä "ötökkä" on kyseessä. Selasin paikalla olevia alan kirjoja sekä tutkin mm. https://www.otokkatieto.fi -sivustoa enkä löytänyt kuvaa vastaavaa ötökkää . Netissä on kuitenkin luotettava sivusto https://www.laji.fi/, jonka yhteistyökumppaneita ovat mm. useat Suomen yliopistot ja Ympäristöministeriö. Sivustolla on laji.fi-foorumi, josta teidän kannattaa kysyä tätä asiaa (https://foorumi.laji.fi/). Vaatii rekisteröitymisen. Kannattaa laittaa tietoa myös ötökän koosta. Ilmeisesti aika pienestä oliosta on kyse.
Kirjastoissa ja kouluissa on kyllä käytettävissä tablettitietokoneita, mutta niiden lainaaminen tapahtumiin ei taida onnistua ilman jonkinlaista yhteistyökuviota.
Teidän kannattaa siis tarjota yhteistyömahdollisuutta lähikoululle tai -kirjastolle.
Tablettietokoneita vuokraavat esim. http://talento.fi/tuotteet/ipadvuokraus/
ja https://www.yritystenverkkokauppa.fi/pages/shortrentalsection
Tarkoitako Ylöjärvellä sijaitsevaa Soppeenmäen radiomastoa? Masto on rakennettu vuonna 1960. Alla olevista linkeistä lisää tietoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soppeenm%C3%A4en_radiomasto
https://ylojarvenuutiset.fi/2013/07/13/euroopan-ihmeesta-vireaksi-vanhukseksi/
Hi. Good afternoon.
The first and third ones are hard to get. They are only in Arkada Library https://www.arcada.fi/en/library
You can check them all from finna.fi database: https://finna.fi/
1. https://finna.fi/Record/arken.32677#holdings
2. https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Essentials+of+Human+Anatomy+and… 2015
3. https://finna.fi/Record/arken.32669#holdings 2013
Hei!
Alakerran Eijalle saattaisi käydä huonosti, jos lähtisi omin luvin muumikuosisia tuotteita myymään. Hän voi toki tehdä muumiaiheisen tuotteen ja lahjoittaa sen sinulle. Se on ok, koska rahaa ei liiku, mutta jos Eija alkaa puoliammatillisesti myymään muumiaiheisia tuotteita ilman sopimusta/lisenssiä, niin siitä ei hyvä heilu.
Moomin Characters Oy Ltd on Muumi-tuotteiden ja tuotemerkin valvonnan virallinen taho. Muumit ovat tuotemerkki eikä kuosia, kuvia tms. saa käyttää ilman lupaa. Mutta omalle tuotteelleen voi ostaa tuotelisenssin. Tuotelisenssi antaa oikeuden käyttää yleisesti tunnettua tuotemerkkiä, kuvia, filmejä ja sarjakuvastrippejä tuotteissa, julkaisuissa tai kampanjoissa. Muumikuosin...
Hei!
Löysin Google Scholar -hakua käyttäen kaksi progradu -työtä, joiden loppuolella asiaa käsitellään.
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97325/GRADU-1433925179.pdf… (kohta 5.3)
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26609/Gradu.pdf?sequen… (kohta 4.1)
Kyseiset teokset käsittelevät osittain samaa asiaa. Erityisesti juuri työturvallisuuslain osalta. Erona on kuitenkin se, että Työelämän lait-kirjassa on kootusti esiteltynä myös työsopimus-, työaika-, työterveyslainsäädäntöä sekä nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä.
Vuonna 1975 ilmestyi WSOY:n Nuorten toivekirjastossa puolalaisen Maria Krügerin Punaruusun aikaan (Godzina pasowej róży, suom. Kirsti Siraste).
Valitettavasti Helmet-kirjastojen ainoa kappale on kadonnut eikä teosta ole muissakaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Muualta Suomesta Punaruusun aikaan löytyy ja voit halutessasi tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Alla olevasta linkistä löydät lisätietoa kaukopalvelusta. Kaukopalvelu on maksullista.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auab0b6bbc-c5fa-403d-8dd4-f3782e9db5d1
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://finna.fi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voit etsiä suomesta kiinaan käännettyjä teoksia. Aloita haku valitsemalla pudotusvalikosta käännöskieli. Voit asettaa hakuun erilaisia rajoittimia: kirjallisuuden genren, kohderyhmän (lapset / aikuiset) jne. Tietokannan mukaan suomesta kiinaan on käännetty 27 teosta. Tuloslistassa kerrotaan myös mm. kääntäjä ja kustantaja.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/esittely.php?lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
