Tiedetoimittaja Maija Karalan vastaus:
Kysymys on kiehtova, mutta siihen on ikävä kyllä mahdotonta antaa tarkkaa vastausta. Selkärankaisten fossiileja sisältäviä kerrostumia, jotka kattaisivat ajan molemmin puolin liitukauden lopun joukkosukupuuttoa, on vain kourallinen, eivätkä ne tarjoa kattavaa käsitystä koko maailman lajistosta.
66 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen joukkosukupuuton kuuluisimpia uhreja ovat dinosaurukset. Myös siipisaurukset eli lentoliskot ja monet merieläinryhmät katosivat kokonaan, eli näiden ryhmien kaikki lajit kuolivat sukupuuttoon. Selvinneidenkin eläinryhmien riveissä tapahtui suuria tappioita. Kaikkiaan arvioidaan, että vähintään 75 % kaikista lajeista katosi. Yli 25 kilogramman painoisia...
1930-luvulla elettii kovia aikoja. Suuri lama-aika alkoi USA:sta ja levisi ympäri maailmaa.
Bruttokansantuotteella mitattuna olivat rikkaimmat maat kuitenkin melko samat kuin nykyisinkin.
USA, Kiina, Saksa, Britannia, Neuvostoliitto, Intia, Ranska, Italia, Japani ja Espanja olivat maailman 10 suurinta. https://www.youtube.com/watch?v=4-2nqd6-ZXg
Laman hetkellisiä menestyjiä olivat mm. Argentina ja Belgia, vaikkeivät ne kovin suuria olletkaan BKT:n kannalta. https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Depression#/media/File:Graph_charting_income_per_capita_throughout_the_Great_Depression.svg
https://en.wikipedia.org/wiki/Economic_history_of_Argentina
Aikojen vertailu Suomen kohdalla ei ole kovin helppoa,...
Keljuilusta ei varmaankaan ole kyse. Ei ainakaan keljuilusta sotaveteraanien kustannuksella.
Luulen, että Jarmo Jylhä (sävel) ja Pertti Raasu (sanat) haluavat kritisoida hieman sarkastisesti veteraanien saamien etuuksia ja huomiota yleensä. Säkeistössä sanotaan:
"Ensi vuonna hän saa korotetun eläkkeen;
TV-ohjelmaan myytiin vammoineen.
Mikä alkoi Karjalasta
se päättyy sitten vasta
kun pääsee juoksuhautaan viimeiseen."
http://www.nic.fi/~praasu/iskelma/laulu68.htm
Tulkitsisin, että korotettu eläke ei riitä tekijöiden mielestä korvaamaan kokemusta sodassa ja sen jälkeen.
Pyytämääsi tilastoa en löytänyt.
Sen sijaan löysin ARAn eli asumisen ja kehittämisen keskuksen selvityksen asunnottomuudesta 2019. https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2018(49593)
"Suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien (kuvio 2). Vuosituhannen vaihteen hieman tasaisemman jakson jälkeen kokeilut ja käyttö ovat edelleen yleistyneet. Näin on tapahtunut myös edellisen mittauskerran jälkeen vuosien 2014 ja 2018 välillä."
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137660/Suomalaisten_huumeiden_k%C3%A4ytt%C3%B6_ja_huumeasenteet_2018_tilastoraportti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Piikitystilaa varmaan suunnitellaan, jotta saataisiin...
Kyllä vain. Virtahevot tappavat vuodessa yhtä paljon kuin norsut. (500 henkeä 2018) https://tekniikanmaailma.fi/nama-ovat-maailman-15-tappavinta-elainta-listalla-useita-yllattajia-kuten-lude-virtahepo-ja-koira/
https://tieku.fi/elaimet/12-ihmiselle-vaarallisinta-elainta
E-kirjojen kuuntelu pitäisi onnistua missä vain, jos sinulla on internetyhteys ja Kyyty-kirjaston kortti käytössäsi.
Jos olet ladannut kirjan laitteellesi, niin kuuntelu onnistuu myös ilman nettiyhteyttä.
Milloin Suomessa esimerkiksi törkeissä väkivaltatapauksissa tai raiskaustapauksissa eriytyi ns. täysjärkisen ja mielenterveysongelmaisen saamat tuomiot?
Voimassa olevan rikoslain mukaan mielisairautta voidaan pitää syyntakeettomuuteen johtavana tekijänä. Mielisairauden käsitettä ei ole kuitenkaan erikseen laissa määritelty. Tuomioistuimella on viimekäteinen ja riippumaton harkintavalta henkilön syyntakeisuuden arvioinnissa. Tuomioistuin käyttää harkintansa tukena asiantuntijalausuntoja, kuten esimerkiksi lääkärin lausuntoa syytetyn mielentilasta.
Mielisairaudet vaikuttivat rangaistuksen määräämiseen jo 1200-luvulla Ruotsi-Suomen maakuntalakien aikana. Ruotsissa varhaisin mielisairaan rikoksentekijän mainitseva lainkohta on luvulla 1220...
Prinssi Williamille ja herttuatar Catherinelle voi kirjoittaa osoitteella
The Duke and Duchess of Cambridge
Clarence House
London SW1A 1BA
Hovin virallinen sivusto (https://www.royal.uk/contact) antaa neuvoja ainoastaan kuningattarelle kirjoittamiseen (osoite on Her Majesty The Queen, Buckingham Palace, London SW1A 1AA) ja silloinkin vain, mikäli kirjoittaja haluaa noudattaa muodollista tyyliä. Siinä tapauksessa kirje aloitetaan puhuttelulla 'Madam' ja päätetään lauseella 'I have the honour to be, Madam, Your Majesty's humble and obedient servant'. Sivuilla kuitenkin kannustetaan jokaista kirjoittamaan vapaasti sillä tyylillä, jonka kokee omakseen. Mikään ei liioin estä lähettämästä tietokoneella kirjoitettua kirjettä. ...
Valitettavasti Helmet-kokoelmasta löytyy vain yksi kirja ja sekin näyttää jääneen lainaan. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1316888__Ssellaista%20vankia%20ei%20ole__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Helsingin yliopiston kokoelmistakin kirja löytyy. Kaisa-talosta. https://helka.finna.fi/Record/helka.253577
Muistakin Suomen kirjastoista teosta löytyy .https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kaukolaina olisi siis mahdollinen. Täältä löydät siihen tarkemmat ohjeet. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Voit myös halutessasi jättää Helmet-kirjastolle aineiston hankintatoiveen. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kyseessä on todennäköisesti Ray Lorigan romaani Tokio ei välitä meistä enää. Lisätietoa suomalaisen kustantajan sivuilla: https://like.fi/kirjat/tokio-ei-valita-meista-enaa/.
Kyseistä runoa ei ole valitettavasti löytynyt. Kollegat ovat käyneet läpi Haavikon kokoelmia, ja minä silmäilin läpi hänen teoksensa Kootut runot, mutta silmiin ei osunut sitä. Kollega oli myös katsonut, ettei pätkä ole Agricola ja kettu -näytelmästäkään. Valitettavasti näyttää siltä, ettemme pysty saamaan runoa nyt selville.
Hei,
Kyseessä ei ole hänen etunimensä, vaan latinan dominuksesta periytyvä puhuttelunimitys juuri erityisesti portugalin kielessä. Nimitystä on käytetty vaihtelevasti eri maissa ja eri aikoina. Italiassa ja Espanjassa vastaava nimitys on Don. Tunnetuin nimityksen kantaja lienee benediktiiniläismunkki Dom Pierre Pérignon, jonka nimi on tuttu shampanjasta. Perustietoa löytyy Wikipedista: Don_(kunnianimitys).
Toivottavasti tässä on riittävästi tietoa.
Piirtämisen oppaita kirjaston kokoelmista löytyy runsaasti. Tässä joitakin, jotka tuon mainitsemasi teoksen perusteella saattaisivat kiinnostaa. Näissä kaikissa on ajatuksena oman sisäisen taiteilijan vapauttaminen ja keskellä arkea piirtäminen.
Felix Scheinberger, Dare to sketch – A guide to Drawing on the Go
Sam Piyasena, Paikoillanne, valmiit, piirrä! - piirustusopas kaikille kynänkäyttäjille
Gillian Johnson, How to draw everything
Pitkäjänteiseen piirtämisen harjoitteluun voi käyttää apuna Kimon Nocolaïdesin Piirustuskoulua. Kirjassa on 25 erilaista viikko-ohjelmaa ja yli 60 harjoitusta.
Luovuuteen ja kuvalliseen ilmaisuun painottuvia teoksia muutamia tässä:
Betty Edwards, Drawing on the right side of the brain
Connie Smith...
Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 2018 julkaistu raportti selvittää tupakan ympäristövaikutuksia aina viljelystä ja valmistuksesta käyttöön ja jäljelle jääviin jätteisiin asti. Maailmanlaajuisesti tupakan tuotanto mm. kuluttaa vuositasolla 22,2 miljardia kuutiota vettä ja vaatii 5,3 miljoonaa hehtaaria maata. Tupakasta aiheutuu vuosittain 84 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt eli 0,2% maailman hiilidioksidipäästöistä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen kokonaispäästöt vuonna 2017 olivat 46 miljoonaa tonnia. Tupakan viljelyn ja kuivaamisen vuoksi hakataan vuosittain 6 500 hehtaaria metsää ja kulutetaan 8 miljoonaa tonnia puuta. Tupakan tuotantoketju tuottaa 25 miljoonaa tonnia kiinteää jätettä. Siihen...
Hei,
Kiva, että olet pitänyt Sammon vartijoista. Timo Parvelan kirjoista elokuviksi on tehty ainoastaan Ella ja kaverit ja Ella ja kaverit 2 - Paterock. Tulevista elokuvista löytyy ennakkotietoa ainakin Suomen elokuvasäätiön (https://ses.fi/) sivuilta, josta Tukitoiminta-linkin kautta löytyy mm. käsikirjoitustukea saaneet, mikä kertoo, että aiheesta on tekeillä elokuva.
Ulkomaita Sammon vartijoiden tarina tuskin kiinnostaa, koska se liittyy niin vahvasti Suomen kansalliseen kulttuurihistoriaan. Ella-kirjojen universaalimpi lasten maailma on sen takia otollisempi aihe elokuville. Lisäksi Sammon vartijoista tulisi todennäköisesti kalliimpi leffa, riippuen kuinka paljon elokuvaan tarvitaan erikoistehosteita. Silloin se vaatii myös suuremman...
Veteen päästetty virtsa liukenee ja hajoaa. Noin 95% virtsasta on joka tapauksessa vettä, ja loppu koostuu ureasta, kivennäisaineista ja suoloista. Samoja kivennäisiä ja suoloja vedessä on jo valmiiksi - merivedessä enemmän, järvivedessäkin jonkin verran maaperästä liuenneina. Urea eli virtsa-aine on puolestaan aineenvaihdunnassa syntyvä orgaaninen yhdiste, jota vesikasvit voivat käyttää ravinteena. Ureaa valmistetaan myös teollisesti, sillä sitä tarvitaan lannoiteteollisuuden tuotteisiin, kuten esimerkiksi typpilannoitteisiin, rehuraaka-aineisiin sekä torjunta-aineisiin.
Kalojen juominen vaihtelee niiden elinympäristön mukaan. Makeanveden kalojen kudosten suolapitoisuus on suurempi kuin ympäröivän veden, joten ne saavat...
Jos lasketaan presidentin puolisoksi henkilö, joka on ollut presidentin kanssa avioliitossa tämän ollessa presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ellen Ståhlberg, o.s. Elfving 21.7. 1950. J.K. Ståhlberg oli presidenttinä vuosina 1919-1925 ja avioitui Ellenin kanssa 1920. Jos presidentin puolisoksi katsotaan henkilö, joka on ollut naimisissa ennen tai jälkeen sen, kun puoliso on toiminut presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ståhlbergin ensimmäinen vaimo Hedvig.
Suomen farmakologiayhdistyksen sivuilla kerrotaan , että "farmakologin tutkintoa ei ole, mutta kaikkein erikoistuneimpia farmakologiaan ovat farmakologiassa tohtorintutkinnon suorittaneet lääkärit sekä farmakologia pääaineenaan valmistuneet proviisorit. Paljon koulutusta saavat myös farmaseutit, ja koulutusta voidaan antaa myös mm. laboranteille. Kliinisen farmakologian tutkinto on sen sijaan olemassa, mutta sen voivat suorittaa vain lääkärit."
http://www.sfy.fi/FARMAKOLOGI.HTML
Valitettavasti en löytänyt tällaista tutkimusta.
Lähimmäs osunevat Helsinki-Vantaan lentoasemasta tehdyt lentokonemeluselvitykset. Ikävä kyllä näitäkin löytyy Helmet-kirjastoista ainoastaan Tikkurilan kirjaston Vantaa-kokoelmasta, joten en pääse tutkimaan, olisiko niissäkään mitään mainintoja melun vaikutuksesta eläimistöön. Tässä viitteet kyseisiin selvityksiin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slentomelu*%20helsinki-vantaan%20lentoasema__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Myöskään tieteellisistä kirjastoista kaipaamasi kaltaista tutkimusta ei näytä löytyvän. Ainoa löytämäni tutkimus, jonka luettelointitiedoissa on asiasanoina sekä lentomelu että eläimet, on alla olevassa linkissä mainittu ...
