Emme ikävä kyllä osaa suoraan vastata kysymykseen, mutta toivottavasti näistä alla olevista viitteistä olisi apua.
Sanna Kujansuu (2014). Raudan esiintymismuodoista pohjoisen Itämeren sedimenteissä. https://core.ac.uk/download/pdf/33725065.pdf
I. Halevy, M. Alesker, E. M. Schuster, R. Popovitz-Biro, Y. Feldman (2017). A key role for green rust in the Precambrian oceans and the genesis of iron formations. Nature Geoscience, 2017; DOI: 10.1038/ngeo2878
Kaikkonen, L., Virtanen, E. A., Kostamo, K., Lappalainen, J., & Kotilainen, A. T. (2019). Extensive Coverage of Marine Mineral Concretions Revealed in Shallow Shelf Sea Areas. Frontiers in Marine Science, 6. https://doi.org/10.3389/fmars.2019.00541
Slomp, C. P.; Malschaert, J. F...
Se, voiko ruotsin kielen ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, on pitkälti kieli- ja kulttuuripoliittinen keskustelunaihe, josta voi olla montaa mieltä. Yksiselitteistä vastausta siihen ei luultavasti ole.
Pohjoismaiden neuvosto itse vaalii ruotsin (ja muiden pohjoismaisten kielten) ymmärrystä, koska näkee sen edesauttavan ja lujittavan yhteenkuuluvuutta. Tällaista kieliyhteistyötä halutaan ylläpitää erilaisilla sopimuksilla. Pohjoismaista kielipoliittista julistusta lukemalla voi tutustua tarkemmin siihen, mitä asioita kielen ja yhteenkuuluvuuden välisestä merkityksestä esitetään. Julistus löytyy...
Alkoholin ongelmakäyttö on yleistä, s. 12-12 (sisältyy isompaan kokonaisuuteen Alkoholin ongelmakäyttö, s. 7-15. Kokonaisuuden on kirjoittanut Mauri Aalto.
Oikeus hoitoon ja hoidon tarve alkoholiriippuvuudessa, s. 8-8, sisältyy isompaan kokonaisuuteen Alkoholin ongelmakäyttö, 8-16. Kokonaisuuden on kirjoittanut Mauri Aalto.
Päihdelääketieteen professorin Mauri Aallon mukaan kieltämisen syyksi voi ajatella myös sairauteen kuuluvaa ajattelukyvyn heikentymistä. Sairaus johtaa siihen, että alkoholisti ei kykene havaitsemaan monimutkaisia ilmiöitä tai päättelemään näiden ilmiöiden yhteyksiä, hän kirjoittaa.
- tämä kohta löytyy s. 8, eli sisältyy tuohon edelliseen lukuun
Kirjassa on luku Alkoholi ja elimelliset sairaudet, s. 187-220,...
Säkeet kuuluvat P. Mustapään (Martti Haavio) runoon Jäähyväiset Arkadialle vuonna 1945 ilmestyneestä samannimisestä kokoelmasta. Ensimmäinen ja toinen säkeistö ovat väärässä järjestyksessä, joitain yksittäisiä säkeitä puuttuu ja pari sanamuotoa poikkeaa hieman Mustapään alkuperäisestä tekstistä, mutta lähes kokonaisuudessaan ja lähes sellaisenaan runo tässä on.
Hei,
kiitos kysymyksestä.
Huovisen kertomuksen todellinen ydin ja sanoma jää lopulta jokaisen lukijan itsensä tulkittavaksi. Huovisen teoksia on tulkittu erinäisissä kirjallisuustieteellisissä teoksissa, kuten Tero Liukkosen kirjassa Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija (SKS, 1997).
Liukkonen näkee yhtenä tulkitsemisvaihtoehtona tarinan asettavan puntarin vastakkaisiin vaakakuppeihin kapitalismin ja sosialismin. Huovisen käsittelyssä "molemmat yhteiskuntamallit osoittautuvat kyseenalaisiksi. Kapitalismi välineellistää ihmisen. Vallankumous on tuomittu epäonnistumaan, koska päämäärään pyritään väärin keinoin".
Lasihäkki, johon Jacon suljetaan, muistuttaa Liukkosen mielestä televisiota. Lemmikkieläin esittääkin vahvaa...
Kaupankäynti oli pitkään yksittäisten ammatinharjoittajien ja käsityöläisten vastuulla, eikä nykyisen kaltaisia suuria monimarketteja ole ollut vasta kuin joitakin kymmeniä vuosia. Vielä 1800-luvun alun Suomessa tuottajat myivät käytännössä itse sitä, mitä valmistivat. Ensimmäiset osuuskaupat tulivat Suomeen 1900-luvun alussa, samoin kuin Yhdysvaltojen ensimmäinen itsepalvelumarket avattiin 1916. Euroopassa kauppaa käytiin keskiajalla enimmäkseen satamakaupungeissa ja muissa keskittymissä, joita oli suurten kauppareittien varrella, ja näissäkin kojut, torit ja kivijalkakaupat sekä kiertelevät kauppiaat olivat yleisempiä kuin kovin pysyvät marketit.
Koska varsinaisten kaupparakennusten sijaan oli pääosin kärryjä, basaareja...
Toimintaperiaate puhelinkeskuksen vaihdepöydässä tai -kaapissa on periaatteessa aina samanlainen, riippumatta pöytämallista. Jokaisella tilaajajohdolla pitää olla vaihdepöydässä hälytyslaite, jolla tilaaja saattaa antaa näkyvän tai kuuluvan merkin välittäjälle, kun hän haluaa saada yhteyden johonkin toiseen tilaajaan. Ottaessaan selville, mihin numeroon tilaaja haluaa, tarvitsee puhelunvälittäjä puhelaitteet (kuulotorven ja mikrofonin), jotka voidaan yhdistää puhelua haluavan tilaajan johtoon. Näitten lisäksi täytyy vaihdepöydässä olla yhdistyslaite, jolla haluttu yhteys tilaajalta toiselle voidaan saada aikaan, sekä soittolaite, jolla pyydetty tilaaja hälytetään. Lopuksi on yhdistettyjen puhelujen yhteyteen saatava näkyvät...
Simon Gruberin oma "selitys" kostolle kuuluu näin: "There's a difference, you know, between not liking one's brother and not caring when some dumb Irish flatfoot drops him out of a window."
Suomennettuna jotakuinkin: "Tiedäthän, on eri asia olla pitämättä veljestään kuin olla välittämättä siitä, että joku lättäjalkairkku heittää tämän ikkunasta."
Kenties tässä pätee siis vanha kunnon periaate, että veri on vettä sakeampaa.
Mitä ilmeisimmin kahvia ei kasva luonnonvaraisena Etelä- eikä Keski-Amerikassa, vaan se on puhtaasti vientiviljelytuote. Eurooppalaiset veivät kahvipensasta Amerikkaan 1700-luvun alussa. Eniten sitä viljellään Brasiliassa, mutta etenkin alkuaikoina myös Peru ja Kolumbia olivat suuria kahvintuottajia. Kun kahvinviljelyä aloiteltiin, farmeilla käytettiin orjatyövoimana Amerikan alkuperäiskansoja. Nykyään ympäri Amerikkoja on alkuperäsikansojen yhdistysten omaa kahvintuotantoa.
Floridassa kasvaa villikahviksi nimitetty kahvin tapainen kasvi, Psychotria Nervosa: https://edis.ifas.ufl.edu/fp494
Muita lähteitä:
https://web.archive.org/web/20160830012109/https://www.kew.org/discover/news/seven-species-...
Suomentajista nuortenkirjojen julkaiseminen ei varmastikaan jää puuttumaan, sillä suomentajia löytyy paljon, etenkin englannin, ruotsin ja saksan kaltaisista yleisemmistä kielistä.
Syy on varmaankin enemmän kustantajissa, jotka saattavat lopettaa kirjasarjojen julkaisemisen, jos se ei kannata taloudellisesti. Myynti voi olla liian pientä suhteissa kuluihin. Käännöskirjallisuudessa yleensä suomennospalkkio maksetaan kiinteänä summana, joten kirjoja pitää saada runsaasti myytyä, jotta suomennuttaminen kannattaa. Lisäksi käännöskirjoista täytyy maksaa palkkio alkuperäiselle kirjailijalle, ja maailmalla suosittujen kirjojen oikeuksien hinnat saattavat olla korkeat. Niinpä suositut sarjatkaan eivät välttämättä jatku, kuten vaikkapa Keplo...
Ahtaa on ikivanha suomalainen sana, joka on alunperin tarkoittanut ripustaa tai panna kuivamaan (viljaa riiheen, verkkoja vapeille ym.) Myöhemmin sana on tarkoittanut myös ansojen virittämistä, tunkemista ja täyteen sullomista.
Ahdas on vanha balttilaisperäinen sana, joka on ehkä vaikuttanut ahtaa-sanan merkityksen muuttumiseen.
Ahteri on vanha murteellinen perää tai takaosaa tarkoittava sana.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 (Suomalais-ugrilainen seura, 3.p. 1978)
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 5.p. 2011)
Kappalehaku Yleisradion Fono.fi -äänitetietokannasta antaa 55 hakutulosta, näistä Maaritin esittämä kappale Kello käy voisi olla lähimpänä, sen kertosäkeessä lauletaan "kello käy, kello käy, ja se mittaa meille aikaa, viipaloi elämää, tätä karua ja kylmää. Kello käy, kello käy, enkä tiedä mitä teen, itse nään ettei tää, tää ei voi jatkua". Kyseinen kappale on julkaistu vuonna 2005 albumilla Nälkää ja rakkautta.
https://www.youtube.com/watch?v=sXhKW5KjqxU
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=kello+k%c3%a4y&Page=1
Ei siin oo mitään taikaa -riimiä tms. Maaritin kappaleessa ei kuitenkaan ole.
Yhtä noppaa heitettäessä ykkösen todennäköisyys on 1/6.
Yhdellä nopalla todennäköisyys sille, että tulee ykkönen on siis: 1/6 ≈ 0,17 ≈ 17%
Kahta noppaa heitettäessä todennäköisyys sille, että yksi kahdesta on ykkönen (eli 1. TAI 2. on ykkönen) on: 1/6+1/6 = 2/6 = 1/3 ≈ 0,33 ≈ 33%
Jos sinulla olisi kolme noppaa, ja tarvitsisit vähintään yhden ykkösen (eli 1. TAI 2. TAI 3. on ykkönen) tällöin: 1/6+1/6+1/6 = 3/6 = 1/2 = 0,5 = 50%
Eli kun tapaukset ovat erilliset, on laskentakaava tämänlainen:
?(? ??? ?) = ?(?) + ?(?), jos tapaukset eivät riipu toisistaan...
Hoikkakeltto tuskin vahingoittaa marsua, sillä ihminenkin voi maistella sitä hieman..
Marsu saattaa vierastaa sen kitkerää makua.
http://www.eattheweeds.com/crepis-japonica-seasonal-potherb-2/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keltot
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/piennarkeltto
https://www.vogel.fi/terveys/villivihannes_voikukka.php
Kyllä, kyseessä on Neiti Etsivä -sarjan ensimmäinen kirja, joka on suomeksi ilmestynyt nimellä Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti. Itse taisin näitä ahmia noin 10-13-vuotiaana ja tälle ikäryhmälle ne mielestäni sopivat.
Tekijänoikeudet EU:ssa kestävät 70 vuotta tekijän kuolemasta. Käännöksissä tulee huomioida kirjailijan lisäksi myös kääntäjän tekijänoikeudet.
Projekti Lönnrotissa on kerätty suomenkielistä tai suomeksi käännettyä, tekijänoikeuksista vapaata, kirjallisuutta ja siellä on kaksi Grimmien teosta. Sivuilta löytyy ainakin myös Topeliuksen satuja.
