Tällä "Kysy kirjastonhoitajalta"-sivustolla on aiemminkin kysytty lumiukoista. Tästä linkistä pääset lukemaan ko. vastauksen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/nykyaan-lumiukkoja-tehdaan-vain-huviksi
Hei
Kirja on ostettavissa useista Suomen antikvariaateista.
Esimerkiksi näistä:
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=447785
https://esbok.eu/tuote/sita-juhannusta-ei-tullut-heikki-hietamies/
https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=386282
Ajatus aikamatkailusta ei ollut enää uusi Wellsin romaanin ilmestyessä 1895. Wells ei ollut myöskään ensimmäinen, joka fiktiossa käytti hyväkseen laitetta ajassa matkaamisen mahdollistamiseksi. Tästä saa kunnian Edward Page Mitchellin kirjoittama tarina The clock that went backward (1881), jota on pidetty myös ensimmäisenä aikamatkailun pääteemaksi nostavana fiktiivisenä kertomuksena. Mitchellin "aikakone" on kaappikello; kun kello kulki taaksepäin, myös aika kulki takaperin, ja näin siirtyminen ajassa tuli mahdolliseksi. Samaa yksinkertaista ideaa hyödynsi Lewis Carroll kirjassaan Sylvie and Bruno (1889).
Mitchell ja Carroll eivät siis varsinaisesti tarjoa pohjaa aikamatkailun tieteelliselle selittämiselle fiktion keinoin -...
Päivän laskiessa on Eino Leinon kokoelmasta Tarina suuresta tammesta y.m. runoja (ilmestynyt alun perin 1896). Se on julkaistu myös ainakin kokoelmissa Elämän laulu, Kukkivat kunnaat, Päivän kehrä ja Runot 1.
Vuonna 1969 Jyväskylän kesässä käsiteltiin latinalaisen Amerikan ongelmia ja suomalaisten reaktioita niihin. Festivaalien ohjelmaan kuului mm. Kalle Holmbergin ohjaama katuteatteriesitys Saaren vangit. Yksi näytelmään sisältyvistä lauluista on Pentti Saaritsan Pablo Nerudan Almería-runon pohjalta tekstittämä Lautanen Guatemalan verta. Alkuperäinen Nerudan teksti liittyy Espanjan sisällissotaan ja siinä pahoin kärsineeseen Almerían kaupunkiin. Kenties Saaren vankien käsikirjoittaja Kaisa Korhonen on nähnyt sen avulla voitavan osuvasti kuvata sen hetkistä Guatemalaa, sen köyhyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa.
"Niin, ateria kaikille teille, rikkaat läheltä ja kaukaa, / lähettiläät, ministerit, kammottavat pöytäkumppanit, / mukavaa...
Hengellisen laulun Vihreänä seisoo metsä tuuhea (joissain yhteyksissä sen nimeksi on merkitty Sydämeni rukoilee) tekstittäjästä ei tosiaan tietoa löydy. Yhdessäkään tutkimistani lähteistä ei kirjoittajaa mainita tai tämä on kuitattu huomautuksella "Tekijä tuntematon".
Lomas on ottanut valikoimaansa mukaan seuraavat Rekolan runot (suomenkieliset nimet Virran molemmin puolin : runot 1954-1996 -kokoelman sisällysluettelosta): Eivät yöt ole lämpimiä, Peiton nimi, Sinä et koskaan, Lasken välillä tämän muistikirjan (Anna päivän olla kaikki, 1968), Vanhempani (Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille, 1972), Istuu pöydässä jossa istuin ennen, Ne jotka kulkevat unohtuneina (Tuulen viime vuosi, 1974), Pihamuurit uppoavat (Kohtaamispaikka vuosi, 1977), Niin kauan kuin ajattelin että, Kun sinä kannoit sitä mattoa, Lapsi vastapäisessä pöydässä (Kuutamourakka, 1981), Ajomatkalla, Me painumme, tietä, Yöllä kun kuulen hengitykseni, Ensin minä luulin, Olenko minä riisunut, Mikä kannattaa, Me kasvamme, Siinä...
Muistat oikein, Tove Janssonin lasimaalaus koristi Ravintola Tullinpuomin hissin ovia, tosin muumi ei teoksessa esiintynyt.
Tullinpuomin lasimaalaus vuodelta 1941 oli ensimmäinen Janssonin julkiseen tilaan tekemä työ. Valitettavasti hissinovet ja sitä myöten maalaus ovat sittemmin tuhoutuneet, jäljellä on vain mustavalkoinen valokuva.
Tuo valokuva löytyy mm. täältä: http://muumittaja.blogspot.com/2014/03/tove-janssonin-monumentaalityot…
Muut lähteet:
https://www.moomin.com/fi/blogi/tove-jansson-toi-julkisten-tilojen-sein…
https://tovejanssonseura.fi/tove-jansson/tove-janssoniin-liittyvia-paik…
https://elokuvateattereita.blogspot.com/2013/04/sininen-kuu-entinen-elo…
Mikroaaltouunin sähkömagneettinen säteily ei sinällään tapa viruksia, vaan sen tekee mahdollisesti kuumuus, joka syntyy, kun mikroaallot liikuttavat mikroaaltouunin sisällä olevan ruoan vesimolekyylejä. Ruokaviraston mukaan kuumennus vähintään 4 minuuttia 63 °C:ssa inaktivoi koronavirukset. Mikroaaltouuni ei kuitenkaan liene paras mahdollinen laite SARS-Cov-2 -viruksen nitistämiseen. Mikroaaltouuni ei esimerkiksi lämmitä ruokaa kovin tasaisesti. Maskien puhdistamiseen mikroaaltouuni ei taas sovellu lainkaan.
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yhteisot/riskinarviointi/liitteet/koronaviruksen-aiheuttama-elintarviketurvallisuusriski.pdf
https://yle.fi/uutiset/3-11494119
https://www.helen.fi/globalassets/...
Mocoma-laitteiden valmistajasta ei tosiaan verkosta löydy juurikaan tietoa. Tuotemerkki katosikin markkinoilta jo ennen internet-aikaa 1990 luvulle tultaessa.
Ilmeisesti tanskalainen Cetelco oli kuitenkin yritys Mocoman takana https://www.mobilecollectors.net/phone/6247/Cetelco+Mocoma+CTC-900B
Cetelco ajautui taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun lopulla ja sen toiminta siirtyi saksalaisen Hagenuk-yrityksen haltuun.
https://books.google.fi/books?id=zymJfogLlmIC&pg=PA94&lpg=PA94&dq=cetel…
Viime aikoina taidehuutokaupoissa Armas Raunion maalausten lähtöhinta näyttäisi liikkuneen välillä 10-400 €. Verrattaessa hintoja vuosituhannen vaihteen paikkeella julkaistuissa Taidepörssi-hakuteoksissa julkaistuihin, näyttäisi siltä, että Raunion taulujen arvo on pikemminkin lasku- kuin noususuunnassa. Vuosina 1997-2003 Raunion taulujen myyntihinnat vaihtelivat välillä 320-454 €.
https://vantaa.huutokauppaekman.fi/auk/w.object?inC=HEO&inA=20210122_1705&inO=6
https://hkaleksi.fi/tuote/5809/armas-raunio-signeerattu-oljy
https://www.hagelstam.fi/armas-raunio-24199de83aaaca9bdc024cb0fa8a70c7?SID=335jldk4oa90p7r69hd29jqn37
https://www.bukowskis.com/fi/bukipedia/16877-armas-raunio
Kyseessä on Pepe Willbergin esittämä Merimies, vaan ei se Pepen tunnetuin sellainen eli cover Procol Harumin kappaleesta A Salty Dog. Tämä toinen Merimies-kappale on Markku Suomisen sävellys ja Pertti Lähteenmäen sanoitus. Kappaleen ovat Pepen ja Suomisen itsensä ohella levyttäneet ainakin Jussi Nummi ja Jaritapani Koskinen. Valitettavasti emme onnistuneet saamaan tarkkaan selville milloin ja missä muodossa lähettämäsi versio on julkaistu. Se on kuitenkin sisältynyt kasettisi lisäksi ainakin Poptorin julkaisemalle Pepen kokoelmalevylle. Suomisen, Nummen ja Koskisen levytykset ovat saatavilla kuunneltavaksi joidenkin kirjastojen kokoelmista.
Kuopiossa sijaitseva Kansallinen varastokirjasto säilyttää vanhojen lehtien vuosikertoja. Vaari-tietokannan mukaan Terveydenhoitolehden v. 1971 numerot näyttävät olevan kokoelmassa.
Kirjastot voivat tilata Varastokirjastosta kaukopalveluna artikkelikopion. Kannattaa siis kääntyä oman kunnan kirjaston kaukopalvelun puoleen.
Saatavuustieto Varastokirjaston Vaari-tietokannassa
Tietoa Varastokirjaston jäljennepalvelusta
Tietoa jäljennepalvelusta englanniksi
Tietoa Varastokirjaston kaukopalvelusta englanniksi
Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Ikäluokka-elokuvan (1976) perustiedot löytyvät Elonetistä, mutta itse elokuva ei ole toistaiseksi katsottavissa tätä kautta.
Elokuvasta ei ole myöskään ilmeisesti tehty dvd-tallennetta.
Elokuvaa on mahdollista tulla etukäteen sovittaessa katsomaan VHS-nauhalta Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.
Ikäluokka on näytetty kaksi kertaa televisiossa (26.8.1976 ja 14.1.1977), joten lisätietoja voi tiedustella myös Ylen Arkistosta.
Aikakonetta ei ole keksitty. Jos olisi, niin se olisi tietenkin tiedemaailman suurin uutinen.
Aikakoneet kuuluvat tieteiskirjallisuuden ja tieteiselokuvien vakioaiheisiin eli ne edustavat
ns. spekulatiivistä fiktiota. Tietenkin voi aina spekuloida, että aikakone olisi oikeasti keksitty,
mutta turvallisuussyistä salattu tiettyjen tahojen toimesta. Mutta tämä on tietenkin pelkkää
spekulaatiota ja menee jo salaliittoteorioiden joukkoon.
Aihetta käsitellään Ylen sivustoilla:
Jättiraportti: Luonnolle tarvitaan hintalappu, koska taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme on täysin riippuvainen luonnosta.
https://yle.fi/uutiset/3-11768190
Vastuullinen kuluttaminen lisääntyy, mutta suurinta osaa kiinnostaa eniten hinta ja helppous. https://yle.fi/uutiset/3-9930079
Makupalat.fi kirjastojen linkit tiedonhakuun antaa hakusanalla kulutus muun muassa seuraavat sivut: https://www.greenchoices.org/
https://elamantapatesti.sitra.fi/
http://www.kulutus.fi/
Talvi- ja jatkosodassa käytettiin erilaisia miinoja. Niitä löytyy edelleen Suomen maastosta. Lapissa on vielä tuntematon määrä saksalaisten asentamia miinoja, joita raivaamistoiminnasta huolimatta on jäänyt syrjäisemmille alueille. Räjähtämättömiä ampumatarvikkeita löytyy etenkin talvisodan taistelualueilta, mm. Suomussalmelta ja Kuhmosta.
Miinojen siviiliuhreista Lapissa Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa:
Virkkunen, J. (2013). Lapin sodan aiheuttamat miinojen ja räjähteiden siviiliuhrit. Sotahistoriallinen aikakauskirja 33: Sotahistoriallisen seuran ja Sotatieteen laitoksen julkaisuja, pp. 160-182.
Perusteellinen johdatus suomalaiseen pioneeritoimintaan ja miinasodankäyntiin on professori Janne Mäkitalon kaksiosainen teos:...
Vuonna 1944 tuotiin ensimmäiset Pepsit Suomeen, ja vuonna 1968 aloitettiin valmistaminen Suomessa lisenssillä. Vuonna 1999 Pepsin valmistus siirtyi Sinebrychoffilta Hartwallille, ja kilpailija Coca-Colan valmistus puolestaan Hartwallilta Sinebrychoffille.
Vuonna 1893 Pohjois-Carolinasta kotoisin oleva apteekkari Caleb Bradham ryhtyi valmistamaan vedestä, sokerista, vaniljasta, harvinaisista öljyistä sekä kolapähkinöistä kehittämäänsä uutta juomaa, joka tunnettiin nimellä "Brad's Drink". Vuonna 1898 Bradhamn nimesi juoman Pepsi-Colaksi.
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pepsi
