Hajujen poistoa paperista voi kokeilla ruokasoodan avulla. Löytämissäni vinkeissä ruokasoodaa sirotellaan joko sivujen väliin, jolloin se täytyy harjata tai esim. imuroida pois, tai sitten kirja suljetaan tiiviisti muovipussiin ruokasoodan kanssa vuorokaudeksi tai pariksi. Ruokasoodalla on hajuja neutraloiva vaikutus.
Kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemmin näin: https://www.kirjastot.fi/kysy/hankkimassani-kirjassa-on-pistava-tunkkai….
Keskustelua aiheesta mm. seuraavilla harrastuspalstoilla:
https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=60.75
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11108.html
Pimeä-sanan yhteydessä tavattavat pilkko ja pilkkoinen ('pilkkoinen pimeä') on tulkittu alkusointuun perustuviksi vahvistussanoiksi: pilkkopimeä ja pilkkoinen pimeä tarkoittavat aivan pimeää, täysin pimeää. Alkuperältään pilkko liittynee sanaan pilkottaa, 'näkyä vähän, pilkistää'. Pilkkopimeä on siis täydellistä pimeyttä, jossa pilkottaa pelkkää pimeyttä.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. L-P
Martti Lindqvistin (1945 - 2004) teosten tekijänoikeuksista on kysytty palvelussamme aikaisemminkin.
Sinun kannattaa kysyä Martti Lindqvistin teoksia julkaisseiden kustantamoiden puoleen. Hänen teoksiaan ovat julkaisseet pääasiassa Kirjapaja ja Otava.
http://kirjapaja.fi/yhteystiedot/
https://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-toive-elaessaan-oli-etta?language_…
Heikki Asunnaltahan tuo kuulostaa - tarkemmin sanottuna Mastolyhty-kokoelman runolta Timperi puhuu. Se sisältyy myös Asunnan Valittuihin runoihin ja Suomalainen parnasso -sarjassa julkaistuun Asunta-valikoimaan. Niin ikään antologiasta Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta sen voi käsiinsä saada.
Nyt en tiedä mitä e-kirjapalvelua käytät, mutta ainakin Ellibsin palvelun ja Bookbeatin kohdalla olen törmännyt samaan ongelmaan, että paperisen kirjan julkaisuvuotta ei ole tiedoissa.
Alkuperäisiä julkaisuvuosia on helppo tarkistaa esimerkiksi Kirjasammosta. Sieltä voi löytää kirjasta ja kirjailijasta myös muuta mielenkiintoista tietoa. Kirjasammosta tulee kyllä tulokset myös ihan Googlen hakuun, mutta riippuu sitten haetusta kirjasta miten korkealle ne nousevat.
Brigitta Janssonin lyhytanimaatiosta Ur en kos dagbok suomenkielinen versio Lehmän päiväkirjasta, jonka kertojana oli Elina Salo.
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston KAVIN ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan elokuvasta tehtiin videotallenne (Lehmän päiväkirjasta/Kulkukissa ja yksinäinen susi), mutta tallennetta ei ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Sitä ei myöskään näytä olevan vuokrattavissa mistään.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_105741
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo kuparisen rikkomisesta seuraavasti:
"Se, joka tekee ensimmäisen maalin, 'rikkoo kuparisen'. Kuparinen on nollatilanne, jonka rikkoutumista odotellaan. Sanonta on peräisin rahanheittopelistä, jossa kuparikolikko yritettiin saada mahdollisimman lähelle maaliksi asetettua tikkua. Se, joka heitti lähimmäksi tikkua tai vaikkapa koulun seinää, sai pitää rahat. Rinki, joka piirretään hiekkaan osoittamaan lähimmäksi heitetyn kuparikolikon paikkaa, näyttää nollalta. Se, joka ei ylittänyt omalla kolikollaan tämän 'nollan' rajaa, ei onnistunut saamaan 'kuparia rikki'."
Kukaan ei tiedä eläinten määrää maapallolla, sillä edes kaikkia eläinlajeja ei tunneta. On arvioitu, että 86 % Maan eläinlajeista on vielä löytämättä. Parhaiten maapallon eläimistä tunnetaan ihmisten (Homo Sapiens) määrä. Ihmisiä on yli 7,8 miljardia. Väkiluvun kehitystä voi seurata osoitteessa https://www.worldometers.info/
Niin sanottuja tuotantoeläimiä on yli 24 miljardia. Näistä nautoja on lähes 1,5 miljardia, sikoja miljardi ja lampaita miljardi yksilöä. Kanoista ja broilereista on vielä vaikeampi pitää lukua, mutta niitä on lähes 18 miljardia yksilöä. Tuotantoeläinten määrään ei ole laskettu mukaan kaloja, hummereita, mehiläisiä, yms. Ihmisten ja tuotantoeläinten määrät ovat nousussa.
Villit eläimet sen sijaan vähenevät....
Oikeaanhan tuo arvaus mietelmän lähteestä osuu: se löytyy sivulta 10 Kerttu Wanteen aforismikokoelmasta Ilman naamiota.
"Kaiken luovan edellytyksenä on jonkinlainen hedelmällinen laiskuus. Ahkera touhu tappaa hengen hedelmät."
Etsimäsi kirja on varmaankin Anssi Asunnan Kolmas aikakirja (Teos, 2005).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15554
https://krooninenaly.wordpress.com/2010/05/13/anssi-asunta-kolmas-aikak…
Katajamäki-sarjaa kirjoittava Anneli Kivelä on Karistolla ja heidän kevään listoilla uutta kirjaa ei vielä ollut. Kariston syksyllä ilmestyvistä kirjoista ei vielä ole tullut listoja/esitteitä, joten kirjastolla ei ole tarkkaa tietoa tällä hetkellä.
Kariston asiakaspalvelun sähköpostiosoite on kustannusliike(at)karisto.fi jos haluat kysyä sieltä, jos heillä olisi jo tiedossa tarkka julkaisupäivä.
"Ikkunaan voi hengittää ja siihen piirtää pikkuikkunan / ja sille joka ruutuun vielä ikkunan / ja piirtää kunnes tulee sormenpäiden pisteet, niin kuin silmät, / minä katselen vuoroon kaikista niistä ikkunoista -- " alkaa Maila Pylkkösen runo Lapsen ikkunat.
Kaivattu valimoruno on mitä todennäköisimmin Olavi Siippaisen Kevät valimossa: "Alastomin hartioin, hien kiiltäessä iholla, / silmissä näännyttävä väsymys / työskentelemme tehtaassa. -- "
Molemmat runot voi löytää antologiasta Runon polkuja : vuosisatamme suomalaista lyriikkaa.
Aiheesta on kysytty Helsingin kaupunginkirjasto kysy.fi-palvelussa. Kysymykseen on vastattu näin:
"Lyhenteen historiasta ei ole varmaa tietoa, enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia sitäkin enemmän. Alkuperää on jäljitetty niin länsiafrikkalaisiin orjiin kuin vuoden 1840 yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkaaseen Martin Van Bureniin, josta käytettiin lempinimeä Old Kinderhook, ja erikielisiin OK:ta äänteellisesti muistuttaviin ilmauksiin. Amerikkalainen kielitieteilijä Allen Walker Read on esittänyt OK:n esiintyneen ensimmäisen kerran painettuna Boston Morning Postissa 1839, jossa sitä käytettiin väännöksenä all correct -fraasista."
Lähteitä ja lisätietoja:
Nevalainen, Terttu (Tiede 3/2001) Mistä tulee...
Kyseessä lienee todennäköisesti brittisarja "Puutarhaetsivät" (engl. Rosemary & Thyme), jota kuvattiin kolme tuotantokautta vuosina 2003-2006.
YLE TV1 on uusinut sarjan kokonaisuudessaan edellisen kerran vuonna 2012.
Yleisradiolle voi esittää ohjelmatoiveen sarjan uusimisesta asiakaspalvelun kautta.
Sarja on katsottavissa KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä ympäri Suomen (myös Oulussa), koronarajoitukset huomioiden.
Vuosien 2014-15 tienoilla Ylen kanavilla on esitetty espanjalaista Capelito-animaatiosarjaa, jossa seikkailee juuri tuollainen sienihahmo. Sarja on kyllä alunperin valmistunut vuosina 2001-2002.
Tässä pari linkkiä Capeliton virallisille kanaville:
http://capelito.tv/intro/index.html
https://www.youtube.com/user/CapelitoMushroom
Asiaa on kysytty pari vuotta sitten Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelusta ja vastaukseksi annettiin:
Vanhanmallisen pahvisen ajokortin taisi monikin aikoinaan laminoida parantaakseen sen kestävyyttä. Ilmeisesti laminoitu kortti on tavallisesti hyväksytty käytössä.
Kysyimme asiasta Liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta ja saimme seuraavan vastauksen: "Asiaa tulee tiedustella poliisilta, jonka tieliikenteenvalvonta päättää viime kädessä minkälaisen ajokortin liikenteessä hyväksyy. Ajokortin muussa käyttötarkoituksessa, esimerkiksi henkilöllisyyden todistamisessa laminoinnilla tuskin on mitään vaikutusta, mutta tästäkin päättää aina kortin hyväksyvä taho erikseen."
Lähteitä ja lisätietoja:
https://www.laki24.fi/aihe/56777/...
Sivupiiristä/Kirjasammosta löytyy kirjalista "Mitä lukea Potterin ja Percy Jacksonin jälkeen?". Klikkaamalla listalla olevia kansikuvia, saat lisätietoa niistä. Toivottavasti siltä löytyy mieleistä luettavaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-mita-lukea-potterin-ja-percy-jac…;
Tauskin "Haavemaa" kappaleessa on tuota muistuttava säe: "Mielestä häivy se ei kuinka kiirehdin toisen luo".
Laulu löytyy usealta Tauskin levyltä ja kokoelmalta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stauski%20haavemaa__Orightr…
Laulu löytyy myös monista verkon striimauspalveluista.
Olisiko kyseessä Heidi Köngäksen romaani Luvattu (Otava 2000). Kirjasammosta voi lukea lisää teoksesta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au918d91bd-416b-48f3-9485-2…
Kappaleen on laulanut suomeksi useampikin laulaja, ja myös suomennoksia on useita. Kuulut mulle vain -nimisenä sen ovat esittäneet Leena Lintula, Tamara Hramova ja Ingmar Englundin yhtye, Reijo Ahola ja Bohemes ja Yari & Se. Tarkempia tietoja hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22kuulut+mul…
Olet mun sä vain -nimisenä kappaleen on esittänyt Jorma Kääriäinen & Agents:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22olet+mun+s…
Olet yksin mun -nimisenä sen on esittänyt Jussi & The Boys:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22olet+yksin…
