Hei,
VHS-kasetteja ja cd-levyjä on mahdollista siirtää muistitikulle pääkirjaston editointitilassa. Tila on tarkoitettu asiakkaiden omatoimiseen käyttöön. Tällä hetkellä tila ei ole käytössä koronarajoitusten takia. Rajoitukset ovat voimassa 30.4. saakka.
Tilaan tehdään varaus Varaamo-palvelussa
Kannattaa seurata kirjaston uutisointia koronarajoituksiin liittyen www.vanamokirjastot.fi
Tullin mukaan vuonna 2017 Suomesta vietiin ulkomaille 588 tuhatta tonnia romua ja jätettä.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Asiakasrekisteristämme poistetaan tiedot, jos korttia ei käytetä kolmeen vuoteen eikä sillä ole maksuja tai palauttamattomia lainoja.
Uuden kortin saa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9 ja käymällä kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, jossa on myös henkilötunnus. Vanhaa korttia ei oteta enää käyttöön.
Hukkalämmöllä tarkoitetaan hukkaan menevää lämpöä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/hukkal%C3%A4mp%C3%B6
Prizztechin Hyötylämmöstä hyötyenergiaa - teknologiaselvityksessä hukkalämpö määritetään näin, "Hukkalämpö (ylijäämälämpö, jätelämpö) on erilaisten prosessien tuottamaa energiaa, jota ei hyödynnetä ja se siirtyy ympäristöön." https://www.prizz.fi/media/energiaratkaisut/energiaratkaisut-materiaali…
Palaessaan nuotio vapauttaa lämpöä ympäristöön, käytännöllisesti katsoen hukkaan. Toisaalta nuotion tehtävänä on lämmittää esimerkiksi sen äärellä istuvia henkilöitä tai ruokaa. Nuotion tuottamaan lämpöä voidaan mitata hyötysuhteella: η = Panto/Potto.
Hämeri, K., Jokinen, R., Ketolainen, P.,...
Valitettavasti kuvailemaasi kirjaa ei löytynyt. Voisiko kyse olla Leijonaemojen tarinat kirjan aiemmasta, vuoden 2005 painoksesta? Erityislapsen vanhemmuudesta on ilmestynyt mm. 2020 Ulla Anttilan kirja Erityislapsen vanhempana : voimavaroja hyvään elämään (Kirjapaja). Löytyisikö kirja tästä Vammaisperheyhdistys Jaatisen kirjalistasta: https://www.jaatistietopankki.fi/kirjallisuus-ja-artikkelit/vammaisuuteen-liittyvaa-kirjalli/
Kotiliesi-lehden vuosikertoja vuodesta 1923 säilytetään Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi lukea pääkirjastossa sekä kopioida. Lisää kannattaa kysyä Pasilan kirjaston neuvonnasta puh. 09 3108 5001
Varastolehtiluettelo https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Tuon ajan Kotilieden sisällysluetteloa ei valitettavasti löydy. Finna –palvelu mukaan sisällysluettelo löytyy vain vuosilta 1923-1955.
Näyttää museokuoriaisen toukalta. Lisätietoja löytyy Helsingin kaupungin sisätilojen tuholaiset -sivustolta:
https://sisatilojentuholaiset.fi/entextile-pestsimages-of-textile-pests…
Emme valitettavasti löytäneet tietoa runon tekijästä.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Emme valitettavati onnistuneet selvittämään runon tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jääkiekon ja jalkapallon sääntökirjoissa ei nähtävästi ole mainintaa omasta maalista.
Ehkä tässä on ajateltu, että vastustajan lähin pelaaja on ollut edesauttamassa ja häiritsemässä tilannetta niin että oma maali on syntynyt. Hän saa myös pistepörssin pisteet.
Jääkiekon sääntökirja: https://www.finhockey.fi/index.php/tuomarille/saannot/saantokirja
Jalkapallon sääntökirja: https://www.palloliitto.fi/palvelut/jalkapallon-saannot-maaraykset-ja-o…
Useimmissa Harpunsäveliä ja Hengellinen laulukirja -kirjojen kirjastojen luettelointitiedoissa ei ole tietoa kirjan kappaleiden nimistä, tai jos laulun nimi mainitaan, tieto säveltäjästä saattaa puuttua. Joten valitettavasti Iina Karttusen säveltämien ja näissä kirjoissa olevien laulujen selvittäminen ei onnistu kuin käymällä kirjat läpi.
Vaara-kirjastoissa on joitakin painoksia kirjoista:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Muita painoksia löytyy kirjastoista eri puolelta Suomea:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&join=AND&boo…
https://www.finna.fi/Search/...
Kysyin asiaa Poliisimuseosta ja sieltä vastattiin näin:
Yritin salapoliisityönä etsiä tietoja mikä voisi olla alkuperäinen tapaus, mutta eipä löytynyt. Tapaus on voi olla muualta kuin Suomesta, esim. Norja/Ruotsi? Löysin netistä tuon kirjan mistä pystyi lukemaan tapahtumia, mutta mitkään hakusanat eivät löytäneet vanhoissa suomalaisissa sanomalehdissäkään jutun juurille. Eipä Rikosmuseon aineistosta löydy vastaavia juttuja.
Sanomalehdet ovat oiva lähde päästä alkuun, kun etsii tietoa henkirikoksista, mutta tietenkin pitäisi olla joku lähtökohta, mitä ja mistä etsii, esim. paikka tai tässä tapauksessa ehkä ajankohta olisi paras. Esim. itsenäisyyden alussa sanomalehdissä kirjoitettiin hyvin seikkaperäisesti tapauksista...
Materiaalia näyttäisi olevan niukasti. Tutkin erinäisiä Helsingin historiasta kirjoitettuja teoksia, mutta Sofianlehdon vastaanottokoti mainittiin niissä vain ohimennen. Sofianlehdosta on kirjoitettu yliopistollisia tutkielmia 1950- ja 1960-luvuilla:
T. Annala, Lasten toiminnantarpeen tyydyttämisestä Sofianlehdon vastaanottokodissa ajalla 25.11. - 10.12.1954 (Helsinki 1954)
https://www.finna.fi/Record/tuni.994104884205973
K. Jokinen, Sofianlehdon vastaanottokodin koululaisosastot (Tampere 1969)
https://www.finna.fi/Record/tuni.992883404205973
M.-L. Wasenius, Sofianlehdon vastaanottokotiin vuonna 1965 sijoitettujen au-lasten ja heidän äitiensä olosuhteet (Tampere 1968)
https://www.finna.fi/Record/tuni....
Selailin eläinsatukirjojamme, mutta tällaista tarinaa ei valitettavasti löytynyt.
Sekä variksista että muurahaisista löytyy paljon muita eläinsatuja, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=varis+ja+muurahainen&type=A…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Lastenkodit ovat tapahtumapaikkoina monissa eri kirjoissa. Kirjasampo-palvelussa voit hakea tällaisia kirjoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkodit
Tästä linkistä löydät Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia teoksia, joissa on asiasanana 'lastenkodit':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slastenkodit__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Juhani Aho kuvaa Matin ja Liisan elämää Korventaustassa eristäytyneeksi: Muusta maailmasta he eivät paljoa tienneet eikä muu maailma heistä. Tässä on varmaankin selitys sille, että tieto ei heille kulkenut kotiin asti, vaan se saavutti Matin pappilassa, kun hän oli maksamassa arentijyviään rovastille. Aho kuvaa tämän tapahtuvan aina tammikuun lopussa. Ville-niminen mies, jonka Matti kohtaa matkalla kotiin, kertoo olleensa jo puolitoista vuotta sitten rautatien rakennushommissa, joten melko kauan tosiaan on kestänyt, että tieto saavuttaa Matin. Itse retki rautatietä katsomaan tehdään seuraavana juhannuksena, joten Matti ja Liisakin ovat kuulleet kyllä rautatiestä puoli vuotta ennen kuin lähtevät sitä katsomaan...
Hei
En kykene vastaamaan kysymykseesi, mutta ELY-keskuksen Liikenteen palautepalvelu-sivustolta saat asian tuntijoiden vastauksen. Tässä linkki sinne https://palautevayla.fi/aspa
Armas Ruotsalaisen teoksen Nuoren äidin kirja (1948, 9. uud. p.) mukaan vauvoilla on käytetty 1940-luvulla alusriepua. "Edullista on tehdä alusrievut pehmoisiksi kuluneesta, vanhasta liina- tai pumpulikankaasta, sillä semmoinen ei paina pienokaisen ihoa, kuten uusi ja vielä kankeahko kangas."
Kehdoissa on käytetty ennen vanhaan myös kosteutta imeviä lampaantaljoja ja olkia ja kehdon pohjassa on ollut reikiä tai kouru, joista pissa on päässyt valumaan pois.
Ensimmäiset kertavaipat kehitettiin 1940-luvulla. Tarve kangasvaippojen korvaamiselle muilla materiaaleilla juontui siitä, että sota-aikana puuvillalle oli tärkeämpää käyttöä. Ruotsissa kehitettiin 1940-luvun alussa kreppiselluloosaa oleva tyyny, jota käytettiin muovihousujen sisällä....
