Talviolympialaisten ohjelmaan laji tuli vuonna 2014. Joukkueviestissä lasketaan ohjaskelkalla kolme osuutta: naislaskija, mieslaskija ja miesten parikelkka. Ensimmäisen ja toisen osuuden laskija koskettaa maaliin tultuaan radan yläpuolelle ripustettua anturia, joka avaa lähtöportin seuraavan osuuden kilpailijalle.
Lajin olympiavoitot on kolmissa kisoissa napannut Saksa, Sotšissa 2014, Pyeongchangissa 2018 ja Pekingissä (10.2.2022).
Tietoa ohjaskelkkailusta
Joukkueviestistä englanniksi
Olympialaisten tulostaulukot
Kirja on Louis Sacharin Takapulpetin poika (Otava 2003) Kirjan juonesta löytyy tarkka selostus Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Takapulpetin_poika
Martti Grönfors huomauttaa kirjassaan Suomen mustalaiskansa, että romanit "eivät yleensä käytä keskustelussaan sukunimiä vaan pelkkiä etunimiä tai lempinimiä, jotka usein ovat värikkäitä ja kuvailevia. -- Sellaiset ilmaisut kuin 'Saaran Kustin Helena' ovat hyvin yleisiä. Tässä puheena oleva henkilö tunnetaan isoäitinsä pojan tyttärenä."
Jos Grönforsin esimerkissä sukukuuluvuus on ratkaiseva tekijä, "Helsingin Rainerin" tapauksessa se on kotipaikka. Kulloinenkin tilanne kaiketi määrittää puhujan tarkoituksenmukaisimman viiteryhmän. Voisi ajatella, että toisilleen outojen, mahdollisesti eripaikkakuntalaisten romanien esittäytyessä on mielekkäämpää tunnistautua tunnetun kotipaikan kuin vieraan suvun edustajana.
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero on tyyppiä Y-, on valmistettu vuosina 1920-35. Y-4859488 kuuluu Singer 15K -mallin 250 000 koneen sarjaan, jonka valmistus on aloitettu elokuussa 1927. Singer 15 oli yhtiön pisimpään valmistuksessa ollut malli. K-kirjain mallin numeron perässä ilmaisee, että kone on peräisin Singerin Kilbowien tehtailta Skotlannista.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/
Ylen verkkoartikkeli antaa hyviä vinkkejä etsintätyöhön: https://yle.fi/uutiset/3-10207580
Jutussa mainitusta Suomen sotasurmat-tietokannasta ei ole apua, koska iso-isoisäsi kaikesta päätellen selvisi ajan melskeissä hengissä.
Tuomittujen punaisten oikeudenkäyntipöytäkirjoja on digitoitu. Kansallisarkistossa voi vierailla tutkimassa arkistoja. Maksullisia kopioita asiakirjoista voi tilata itselleen Kansallisarkistosta.
Aineistoa voi tilata etukäteen tutkijasaliin https://astia.narc.fi/uusiastia/ tai tehdä tietopyynnön verkkolomakkeella https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html
Kyseessä voisi olla Sirpa Tabetin romaani Punainen metsä (Otava, 1989). Kirjan kuvaus ja tekstinäyte Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48726.
Sirpa Tabetin tuotannosta löytyy esittelyjä DekkariNetistä: https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=TabetSirpa.
Tässä muutama muu kirjavinkki:
Marianne Cedervall: Ajattelen sinua kuolemaasi saakka
Kirja kertoo kahden erilaisen gotlantilaisen naisen ystävyydestä, kostosta ja ajatusten voimasta. Kolme miestä kuolee muutaman viikon välein. Kuolemantapaukset vaikuttavat luonnollisilta, mutta mitä jos ne eivät olekaan?
Anna-Maria Eilittä: Kun olen poissa
Ilonalla on mies, perhe, työ opettajana, monin tavoin aivan tavallinen elämä. Paitsi että hän on kuollut. Ilona...
Laulun nuotinnos on julkaistu teoksessa Laulajan kirja : kauneimmat melodiat, tekniikkaa ja tulkintaa (F-kustannus, 2017, 978-951-1-31444-8).
Teos löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Saatavuuslinkki
Kisoista on jo sen verran aikaa, ettei tietoa profiileista löydy verkosta. Lahden pääkirjaston Päijät-Häme kokoelmassa on MM-kisojen kisaesitteitä, joista tietoa saattaisi löytyä. Niitä voi tutkia paikan päällä. Myös Kansalliskirjastosta löytyy karttoja Lahden MM-kisaladuista. Kartat ovat luettavissa lukusalissa. Kisaesitteistä ja kartoista lisätietoa tässä Finnan hakutuloksessa: ladut lahti kartat 2001 | Hakutulokset | Finna.fi
Myös Lahden Hiihtomuseon kokoelmista voi löytyä lisää tietoa. Kokoelmat ja palvelut - Hiihtomuseo
Englantilainen Emmerdale on pyörinyt Suomen televisiossa vuodesta 1997 asti. Kotimainen Salatut elämät alkoi sekin jo vuonna 1999. Muita draamasarjoja, jotka olisivat pitäneet pintansa yhtäjaksoisesti yli kaksikymmentä vuotta, ei tule mieleen.
Näitä pitkäikäisempiä fiktiosarjoja ovat jotkin makasiinityyppiset sarjat. Kestävin lienee Pikku Kakkonen, jota on esitetty vuodesta 1977 asti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Emmerdale
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salatut_el%C3%A4m%C3%A4t
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku_Kakkonen
Kanerva-kuoron LP-levyllä ”Soi laulumme” laulu on nimellä ”Ärjyen laaja Dnjepri huokaa”. Laulu myös alkaa näillä sanoilla. Laulun alkuperäinen nimi on "Reve ta stohne Dnipr šyrokyi". Levyn takakansitekstin mukaan suomennoksen on tehnyt Mauno Saksanen. Tämä suomennos sisältyy ”Kansan laulukirjaan” (Kansankulttuuri, 1963 ja 1974). Laulukirjassa on laulun suomenkieliset sanat ja alkuperäisen sanoittajan nimi (Taras Ševtšenko), mutta ei suomennoksen tekijän nimeä.
Mainittakoon, että "Soi laulumme" -levyllä on myös "Laulu Dnjepriltä", joka muissa lähteissä esiintyy myös nimillä "Laulu Dnjepristä" tai "Laulu Dnepristä". Se alkaa: "Kotiseutunain oli rannat nuo". Takakansitekstin mukaan sen on suomentanut V. Arti.
Nuohakka on lähinnä kaakkois- ja savoilaismurteissa tunnettu sana, jolla on useita merkityksiä – käyttäjän ja tämän kotipaikan mukaan. 'Liikkeellä olevaa pölyä' se on tarkoittanut ainakin Kuopion seudulla, 'lumituiskua' suurimmassa osassa Savoa sekä Kainuussa ja osassa Karjalaa, 'nopeata liikehtimistä, telmimistä, meteliä, tappelua, riitaa' ainakin Pohjois-Savossa, mutta myös osassa Kainuuta. Adjektiivina nuohakka voi tarkoittaa jotakin sellaista, mitä kirjakielessä vastaa sana halukas. Sillä on myös sellaisia merkityksiä kuin 'kiihkeä, yrittävä, joutuisa', 'ravakka, ahkera, työssään kiitettävä, toimelias'. "Nuohakka" on sekin, jolla on hyvä huomiokyky, joka on etevä etujensa valvoja.
Lähde:
Lauri Hakulinen, Nuoha. -...
Suomessa Haalikas-nimellä tunnettu perunalajike on polveutunut Gammal svensk röd-nimisestä, Ruotsiin 1730-luvulla tuodusta perunasta, ja sitä on viljelty Ruotsissa ja Islannissa. Haalikas kuuluu perunamaatiaisiin, ja Luonnonvarakeskuksen kautta on mahdollista saada lajia istutettavaksi. Maatiaisperunat ovat usein heikkosatoisempia kuin nykyiset lajikkeet, ja niiden muodossa ja värissä on enemmän vaihtelua. Niille tyypillistä on vahva maku.
Lähteet:
Sanna Mansikkamäki & Pia Inberg: Peruna - Parhaat reseptit (2018)
Luonnonvarakeskuksen linkit:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/...
Toimitus ja toimittaminen ovat sangen moniulotteisia sanoja. Toimitusjohtajan tehtävänimekettä tarkasteltaessa ei tule ajatella niinkään (tavaran) toimitusta kuin toimitusta sanan merkityksissä 'tehtävä, toimenpide, toimi' tai 'kerrallaan, yhtäjaksoisesti suoritettujen toimenpiteiden sarja' (Nykysuomen sanakirja). Kun tätä taustaa vasten tarkastellaan yritystä ja sen toimintaan liittyviä tehtäviä suoritettujen toimenpiteiden sarjana, toimitusjohtaja asettuu terminä aiempaa ymmärrettävämpään valoon: hän johtaa yrityksen toimia, sitä toimenpiteiden sarjaa, joista yrityksen toiminta muodostuu. Lyhyesti – Kielitoimiston sanakirjaa lainaten – sanottuna, toimitusjohtaja on "liikeyrityksen tms. toimeenpaneva johtaja".
Suomenlinnan pääsaarten pesimälinnustoa on luonnehdittu sanoin "monipuolinen muttei mitenkään erityinen". Kevättalvella Suomenlinnan etelävallien pälvipaikoilla voi tavata kottaraisia, kiuruja ja niittykirvisiä. Saaren jaloissa lehtipuissa viihtyy kultarinta, joka Suomessa on levinneisyydeltään eteläinen laji eikä siis välttämättä aivan jokapäiväinen tuttu kaikille suomalaisille – olkoonkin, että harvinaisena sitä esiintyy meillä Oulun korkeudelle saakka.
Kiinnostavin osa alueen pesimälinnustoa löytyy Suomenlinnan ja kantakaupungin välisiltä luodoilta, joista osa on suojeltu. Lauttamatkalla Suomenlinnaan, lauttareitin länsipuolisilla luodoilla pesii haahkoja, sotkia, koskeloita, viisi lajia lokkeja – täältä löytyy esimerkiksi...
Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.
Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)
Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about/
Sisätilojen tuholaisista löytyy tietoa: https://sisatilojentuholaiset.fi/ ja...
Pirjo Saanan ja Dea de Vriesin lastenkirja Mummi on poissa (Nu oma, straks wij!, Lasten keskus, 1976) kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Pääkaupunkiseudulla kirja näyttäisi olevan lainattavissa Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista Kaisa-talosta. HelMet-kirjastojen kokoelmissa kirjaa ei valitettavasti enää ole.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay/alma9982…
Ilmeisesti jostain luettelointiongelmasta johtuen teoksen tiedot eivät löydy normaalisti esimerkiksi Finna-hakupalvelusta, mutta Helka-tietokannasta viitetiedot löytyvät.
Varsinaisia kertomuksia ei löytynyt, mutta tässä Helmet-hausta löytyviä kirjoja, joista voisi olla apua:
Elämänkerran kirjoittaminen ja julkaiseminen : ohjeita käytännön esimerkin muodossa / Salme Räsänen ja Ahti Planman
Sanat elämän puuhun : matkalla kirjoittajaryhmän kanssa / Alli Kantola
Kirjoittamisen hinku : muistelma harrastuksesta ja työstä / Markku Tanttu
Suomalaisten salatut elämät : päiväkirjojen ominaispiirteiden tarkastelua / Miia Vatka
Ainakin seuraavilla nuortenkirjailijoilla on aasialaiset sukujuuret:
Debbie Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
Florence on kolmannen polven japanilaisamerikkalainen.
Jenny Han: Lara Jean -sarja (Pojille, joita joskus rakastin, P.S. Rakastan sinua yhä ja Aina ja ikuisesti, Lara Jean)
Han on syntyperältään amerikankorealainen.
Emiko Jean: Tokion prinsessa
Maurene Goo: Tämä biisi on sinulle
Goolla on korealaiset sukujuuret.
Kukkasilmut tulevat puun pääoksista haarautuviin oksiin. Tässä kuvassa on mielestäni hyvin havainnollistettu kesä- tai kausivihantien puiden rakennetta, joihin mantelipuukin kuuluu: https://www.pubs.ext.vt.edu/content/dam/pubs_ext_vt_edu/430/430-456/IMG…. Kuvassa "scaffold" tarkoittaa suoraan rungossa kiinni olevaa ns. pääoksaa ja "lateral branch" on puolestaan siitä haarautuva sivuoksa, johon kukkasilmut ja sittemmin kukat tulevat. Mantelipuuhun ei ilmeisesti tule kukkia eikä silmuja oksien haaroihin. Kukat kasvavat oksassa joko yksittäin tai pareittain, ja ne aukeavat puuhun aikaisin keväällä jo ennen lehtiä.
Lähteet:
https://garden.lovetoknow.com/trees/almond-trees
https://www.pubs.ext.vt.edu/...
