Suuresta lamasta, Great Depression, löytyy linkkejä Googlen-hakukoneella, hakusanalla Great Depression, sivut ovat englanninkielisiä. Suomen pula-aikaa käsittelevää tietoa löydät Suomen historiaa käsittelevistä teoksista, muutamia linkkejä löytyi myös pula-ajasta.
Suuresta lamasta löytyy jäsenneltyä ja lyhyttä tietoa yleishistorian kirjoista esimerkiksi:
Suuri maailmanhistoria osa 13 : Sodasta toiseen, Koko kansan kirjakerho, 1982.
Gummeruksen suuri maailmanhistoria 1861-1937, Gummerus 1988.
Hakuteoksia ja yleistietokirjoja löytyy kirjastojen Käsikirjastoista, jos lainattavia kappaleita ei ole paikalla.
Linkkejä:
Great Depression
http://www.amatecon.com/gd/gdtimeline.html
http://econ161.berkeley.edu/TCEH/Slouch_Crash14.html
Suomen...
Lasten pukeutumisesta löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Tekijä: Rose, Clare
Nimeke: Children's clothes since 1750
Julkaisutiedot: London, Batsford, 1989
Tekijä: Sichel, Marion
Nimeke: History of children's costume
Julkaisutiedot: London, Batsford Academic and Educational, 1983
Kaari Utrion kirjassa: Perhekirja : eurooppalaisen perheen historia, Tammi, 1998 kuvataan lasten pukeutumista esimerkiksi sivulla 403 näin:
"Muodin orjat
Säätyläisperheen pienet tytöt puettiin kuten äitinsä. He kulkivat äidin tai kotiopettajan kanssa näytteillä sopivissa tilaisuuksissa....
Säännönmukaisessa säätyläiselämässä oli joka asialle ja harrastukselle oma aikansa, välineistönsä ja vaatetuksensa, joista ei käynyt poikkeaminen, jos halusi säilyttää...
Paras löytämäni Internetosoite, josta käy ilmi eri maiden väestömäärät 1930-luvulla, on:
http://www.populstat.info/
Sivun linkit ja lähteet kannattaa selata.
Kirjoja tästä aiheesta löytyy parhaiten Tilastokirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta. Esimerkiksi Mitchellin International historical statistics: Europe 1750-1988, Holligsworthin Historical demography tai Population in history: essays in historical demography.
Laajassa teoksessa: Mikkonen, Sukunimet, Otava 2000, uud. laitos,ISBN 951-1-14936-9, löytyy runsaasti tietoa sukunimen historiasta. Tärkeitä tiedonlähteitä ovat myös linkit 1) Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi ja 2) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi
Isak (Isac, Iisak, Iisakki, Isaac, Isaak,) tulee hepreankielen sanasta Jizhak: hän (Jumala) nauraa, ”naurun lapsi”. Isak oli Aabrahamin ja Saaran poika, nimi viitannee Saaran nauruun Jumalan ilmoittaessa hänen saavan pojan.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY 1999
http://www.babynamer.com
http://www.behindthename.com
http://www.svenskanamn.com
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp näet nimen yleisyyden Suomessa aina 1800-luvun lopulta asti.
Useitakin kirjoja löytyy toivomastasi aiheesta, esim.
FORSS, Maija Värimenetelmät - värjäys, maalaus, kankaanpainanta (2000)
FORSS, Maija Tekstiilivärjäyksen uusia tuulia (1993)
BONCAMPER, Irma Vaatetusalan materiaalit (2000)
SISEFSKY, Jan - SANDBERG, Gösta Värjärin kirja (1984).
Valitettavasti meillä ei ole mahdollisuutta saada täsmällisiä tilastotietoja lainatuimmista runoista. Seuraavat lastenrunokoelmat ovat sellaisia, joita Itäkeskuksen kirjastossa näppituntumalla lainataan paljon.Runokoelmat eivät myöskään ole tässä lainatuimmuusjärjestyksessä, vaan kaikkia mainittuja teoksia luetaan ja lainataan ahkerasti.
Huovi, Hannele: Vauvan vaaka
Itkonen, Jukka: Be et pop - lastenrunoja ja runotarinoita, Rinkeli Ronkeli
Korolainen, Tuula: Aaveaakkoset
Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen satupuu, Tiitiäisen pippurimylly, Tiitiäisen tuluskukkaro
Nuotio, Eppu: Ollaan ananas ja kookos, Älä ankka aivasta
Pakkanen, Kaija: Iloinen pillipiipari
Suomen lasten runotar (toim. Kaarina Helakisa)
Tiihonen, Ilpo: Jees, ketsuppia
Tietoja teosten...
Kannattaa ottaa yhteyttä Museoviraston kirjaston tietopalveluun, yhteystiedot linkistä:
http://www.nba.fi/
tai alan koulutusta järjestävään Taideteollisen korkeakouluun, kirjasto ja tietopalvelut osoitteessa http://www.aralis.fi/
Linnea-hausta, asiasanoilla kaavat and historia tuli esimerkiksi seuraava viite:
Tekijä(t): Hammar, Britta
Nimeke: Kvinnligt mode under två sekel / Britta Hammar och Pernilla Rasmussen
Aineisto: kirja
Julkaistu: Lund : Signum, 2001
Marc-tietueen mukaan kirjassa olisi liitteenä kaavoja ja sitä on Museoviraston kirjastossa.
Welsh Corgi cardigan -koirarodusta ei ole julkaistu kirjoja suomeksi. Kokkolan kaupunginkirjastosta rodusta löytyy vain yleistietoa seuraavista kirjoista: Adlercreutz, Carl-Johan: Suuri koirakirja sekä Wintzell, Åke: Maailman koirat.
Rodusta löytyy paremmin tietoa Internetistä. Linkkikirjastosta (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto ) saa kirjoittamalla hakuruutuun koirat listan koira-aiheista linkeistä, joista esim. osoitteesta http://www.koirat.com/ löytyy hyvä rotukuvaus.
Suomen Welsh Corgi Seura ry:n www-sivut ovat osoitteessa http://www.corgiseura.net/ .
Tässä esimerkkejä tivoli- ja huvipuistoaiheisesta kirjallisuudesta:
Hirn, Sven: Kaiken kansan huvit--tivolitoimintaamme 1800-luvulla / Sven Hirn. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Hki, 1986
Jäppinen, Jussi: Päivä Linnanmäellä--A day at Linnanmäki / [kuvat, kuvatekstit ja taitto = photographs, captions and layout Jussi Jäppinen], [English translation Michael Wynne-Ellis].Otava, Helsingissä, 1990
Holopainen, Eeva-Kaarina: Linnanmäki 50 / Eeva-Kaarina Holopainen, [översättning = translation: Marianne Saarela, Marianne Saari]. Lasten päivän säätiö, [Helsinki], 2000
Mattila-Lahtinen, Lotta: Tivoliyhteisö Sariola--erään ammattiryhmän rakenne ja toiminta vuosina 1888-1978--Funfair Community Sariola--the structure and operation of a...
Arto-tietokantaa voi käyttää yleensä vain kirjastoissa.
Suomen yliopistoilla, ammattikorkeakoulukirjastoilla ja yleisillä
kirjastoilla (myös Turun kaupunginkirjastolla) on lisenssi Linnea-tietokantoihin (ARTO, LINDA, MANDA,
VIOLA), joten niitä voi käyttää yliopistojen verkoissa ja mainituissa
kirjastoissa. Joissakin yliopistoissa tarjotaan mahdollisuus käyttää
tietokantoja myös etäkäyttäjänä - tiedustele aiheesta lisää omasta
yliopistostasi. Useilla yritys- ja erikoiskirjastoilla ym. on lisäksi erillisiä
käyttösopimuksia. Turun kaupunginkirjastoon tilatut ja varastoidut lehdet löytyvät
kirjaston kotisivun lehtiluettelosta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto/
Etsimäsi kappale Marttinen: "Japanilaisessa puutarhassa" löytyy kasetilta: Raekallio, Matti: Pianoforte (Fuga6038) ja sama äänite on myös vinyylilevynä.
Pääkaupunkiseudulla on kasetti Espoossa Kauklahden kirjastossa, luokassa 78.61.
Vinyylilevy on Kauniaisten kirjastossa.
Voit oman lähikirjastosi kautta tehdä kaukolainapyynnöt äänitteistä.
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusohjelmassa voit opiskella tradenomiksi. Tällä hetkellä opetus tapahtuu Raisiossa. Lisätietoja opetuksesta saat http://www.turkuamk.fi/ . Kirjastonhoitajaksi tai informaatikoksi pätevöittävät opinnot voi suorittaa myös Åbo Akademissa, yhteystiedot ohessa http://www.abo.fi/fak/esf/bii/index.htm
Turun kaupunginkirjastossa voi suorittaa opintoihin kuuluvan työharjoittelun.
Tässä muutama kirja, joista pari ensimmäistä on kaunokirjallisuutta, muut omaelämänkerrallisia:
Kälkäjä: Kallis lapsi (käsittelee keskoslapsen odotusta ja syntymää)
Tikka: Aurinkoratsastus
Ahoinpelto: Pikku Heini
Kerola: Lauri, poikani Lauri
Scotson: Poikani Doran
Sopanen: Enkeliprinsessa
Tikkanen: Sofian oma kirja
Wilks: Bernard - kehitysvammainen
Suurimpien maailmanuskontojen eettisistä suhtautumisista vammaisiin ja vammaisuuteen käsittelevää yksittäistä kirjaa en ole minäkään löytänyt.
Jyväskylän yliopiston kirjastossa näkyy olevan kirja nimeltään Ethical issues in six religious traditions, jonka on toimittanut Peggy Morgan ja Clive Lawton (Edinburg, Edinburgh University Press, 1997). Vammaisuus saattaa olla siinä käsiteltynä.
Suosittelen että kävisit Teologisen tiedekunnan kirjastossa, Aleksanterinkatu 7, 4. kerros, puh. 191 23870. Heillä saattaa olla parempia valmiuksia tämän kysymykseen vastaamiseen. Siellä on myös etiikkaan ja uskontoihin liittyviä suurempia hakuteoksia.
Kenraalikuvernööri Pietari Brahesta löytyy yksi suomenkielinen henkilöhistoria. Teoksen on kirjoittanut Tuure Vierros ja sen nimi on "Maa oli minuun tyytyväinen - Per Brahe nuoremman tarina". Teos on ilmestynyt vuonna 1971. Myös teoksessa "Kansallisgalleria - suuret suomalaiset" (vuodet 1150-1850) on käsitelty Pietari Brahea muutaman sivun verran.
Hyvä kartoitus siitä mitkä dokumentit todistavat, että Jeesus oli historiallinen henkilö löytyy kirjasta Nasaretilaisen historia, jonka Risto Uro ja Outi Lehtipuu ovat toimittaneet (Kirjapaja, Helsinki, 1997).
Kirja on tällä hetkellä kirjastosta saatavissa esim. Espoon pääkirjastossa.
Kajaanin seurakunnasta todetaan, että sodan jälkeen sankarihautaan on haudattu Jussi Kekkosen lisäksi vain Karjalaan jääneiden sankarivainajien viime vuosina kotiin tuotuja luita.
Miksi Jussi Kekkonen haudattiin sankarihautaan, ei ole tarkkaan tiedossa, omaiset halusivat hänet kotikaupungin hautaan.
Kirjastossa olevista kirjoista, esim. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, Kodin suuri eläinkirja 8 ja Nuutila: Sillikirja, löytyy jonkin verran tietoa silleistä ja myös niiden kuvia, tosin kaikki löytämäni kuvat olivat melko pieniä. Internetistä löysin melko hyvän kuvan osoitteesta http://www.karesuando.se/fiske/ritade/sill.jpg .
Tervetuloa kirjastoon. Voit kysyä apua tietopalvelusta, neuvomme sinua mielellämme tiedonhaussa.
