Merenkulkualan kirjastoista kannattanee kysellä kirjoja laivojen rakennustekniikoista. Merenkulkulaitoksen kirjasto sijaitsee Helsingissä. Kirjaston yhteystiedot ja lainusta koskevat säännöt saa esille osoitteesta
http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/kirjasto. Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on myös jonkin verran merenkulkualaa koskevia kirjoja.
Merenkulun asiasanastosta, osoitteesta http://merisanasto.kyamk.fi/termi.php?q=8042 voi valmiiksi hakea sopivia hakusanoja.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Milla on
muunnos nimestä Emilia. Emilia on Emilin sisarnimi, alkuaan latinan innokas, ahkera, uuttera tai imarteleva, hurmaava.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Miitta
on Armida nimen lyhennys. Armida tulee latinan aseistettua
tarkoittavasta sanasta ja sen merkitys nimen yhteydessä on
"lumousvoimalla aseistettu".
Kaikki valtimot, laskimot ja pienimmät hiussuonetkin mukaan lukien ihmisen verisuonten kokonaispituus on suuruusluokaltaan 100 000 kilometriä! Tämä tieto löytyy Kuopion kaupunginkirjastossakin olevasta teoksesta: ”Tunne itsesi – Hämmästyttäviä havaintoja ja tosiasioita elimistöstämme” sivulta 21. Kyseinen teos on Valittujen palojen kustantama ja julkaistu suomeksi 1998. Sama tieto on mainittu myös useilla internet-sivuilla, muun muassa amerikkalaisen Indianan yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sivustolla osoitteessa http://soundmedicine.iu.edu/segment.php4?seg=189
Yksi mahdollinen selitys on, että kyseiseen julkaisuun ei ole saatu lainausoikeutta. Kirjastoon hankittaviin videoihin ja dvd-levyihin täytyy saada tekijänoikeuksien haltijalta lainausoikeus ja/tai julkinen esitysoikeus. Ensimmäistä Spider-man -elokuvaa tosin on Helmet-kirjastossa, mutta kakkosta ei löydy. Eikä sitä näyttäisi olevan muissakaan Suomen suurimmissa kirjastoissa.
Asiakkaiden hankintaehdotuksia otetaan kirjastoissa mielellään vastaan. Helsingin kaupunginkirjaston internetsivustolta löytyy hankintaehdotuskaavake, jonka voi täyttää ja lähettää netin kautta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx
Kyseessä näyttäisi olevan Iloinen äitienpäivälaulu, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Martti Hela. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Äidille nyt laulamme, laulun ikioman..." Kolmas säskeistö alkaa: "Äitiä nyt vetäkää, huolten kuorman alta.." Melodia ja sanat ovat ainakin teoksessa Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten / Ahti Sonninen - Martti Räisänen - Olga Naukkarinen, 1972 (11. painos), ja epäilemättä monessa muussakin koulun laulukirjassa.
Katri Mannisen teokset löydät esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 (tekijä hakuehdon kohdalle Manninen, Katri). Kertomakirjallisuuden/nuortenkirjallisuuden lisäksi hän on kirjoittanut suositut painonpudotukseen liittyvät kirjat
- Sinä onnistut, pysyvän painonpudotuksen salat, 2004
- Sinä onnistut, tehokiinteytys, 2004.
Hyvä luettelo on myös Katri Mannisen kotisivuilla http://www.kolumbus.fi/katri.manninen/kirjat.html . Tästä luettelosta puuttuvat ilmestymässä olevat Luksusmuija ja seuraelämän salat sekä Luksusmuija saa mitä haluaa.
HelMet-kirjastoissa aikakauslehdillä on vakiokorvaushinnat. Aikuisten lehdistä peritään 5 € ja lasten ja nuorten lehdistä 3 € per lehti.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki maksut näet täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/b295a486-9615-4c3d-8479-8703ff0dac04/maksut0…
Tampereen kaupunginkirjaston videot/dvd:t löytyvät PIKI-verkkokirjastostamme osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?
Kirjallisena listauksena ja verkkosivumuotoisena ei sivustoltamme videoita, sillä kokoelmissamme on jo pelkästään dvd-nimekkeitä 4372 ja videoita vielä paljon enemmän.
PIKI-verkkokirjastosta löytyvät tiedot myös kaikista hankintavaiheessa olevista eli tilatuista teoksista.
Palvelun etusivulla on kohta Lisärajaukset, josta löytyvät aineistolajit. Voitte hakea joko pelkästään tällä aineistolajilla tai tehdä hakuja, johon yhdistätte jonkin muun hakukriteerin esim. tekijän(näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja tms), asiasanan eli aiheen (asiasanojakin voi olla usemapi samassa haussa (esim. sodat JA saksa).
Lisärajauksia voi...
Kirjastoauto pysähtyy Myllypurossa tiistaisin 17-17.40. Pysäkin osoite on Myllypurontie/Orpaanporras, mutta se on kuulemma Siwan edessä. Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoauton aikataulu ja pysäkit löytyvät seuraavasta osoitteesta, http://www.lib.hel.fi/File/de11042c-7dba-46bc-ac1b-f5e2c144e626/kirjast… .
Astrid Lindgrenistä on olemassa suomenkielistä tietoa esim. seuraavissa kirjoissa:
Strömstedt, Margareta : Astrid Lindgren (1988)
Ljungren, Kerstin : Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)
Myös teoksesta "Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998).
Internetistä löytyy myös tietoa Lindgrenista, ruotsiksi ja englanniksi esim. seuraavilta sivuilta, http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrens värld : http://www.alv.se/ .
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -teoksen mukaan Essi on Esterin lyhennys. Ester on alkuaan persian tähti, erityisesti planeetta Venus. Voi myös olla persialainen vastine heprean myrtti-sanalle tai muunnos Babylonian rakkauden jumalattaren Istharin nimestä. Tuttu nimi myös Raamatusta.
Kappaleelle löytyy nuotit hakemalla nimellä "Right here waiting". Tiekkö-kirjastoista Nivalan kirjastossa on nuottijulkaisu Ultimate pop sheet music collection 2000, johon nuotit sisältyy. Sähköpostitse emme voi nuotteja toimittaa.
Teostosta puhelimitse tehtyyn tiedusteluun vastattiin:
Video- ja DVD-elokuvien tulisi olla julkiseen esittämiseen tarkoitettuja. Kaupasta ostetut, vuokratut tai kirjastosta lainatut elokuvat eivät yleensä ole tällaisia. Julkiseen esittämiseen tarkoitettuja elokuvia välittää esimerkiksi Suomen Elokuvakontakti. - Elokuvan esitettävyyttä kouluissa ilman tekijänoikeusmaksuja voi kysyä Tuotos ry:stä, joka on AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys.
Ulkomaiset nimet kirjoitetaan Japanissa katakana-tavumerkein. Löydät katakana-merkit esim. oppikirjasta Karppinen, Takako : Japanin kielen alkeet tai Wikipedian taulukosta http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Hira-_ja_katakanat . Huomaa, että japanissa ei ole ole l-kirjainta ja sen tilalle japanilaiset kirjoittavat r-kirjaimen. Etsi siis tavumerkit ka-ro-ra.
Japanilaiset numerot voidaan kirjoittaa kiinalaisperäisin kanji-merkein tai hiragana-tavumerkeillä. Kanji-merkit löydät esim. kirjasta Braw, Monica: Kanjikirja : opas japanin kirjoittamiseen. Molemmilla tavoilla kirjoitettuna numerot opetetaan oppikirjassa Karppinen, Takako: Japanin kielen alkeet. Netillä japanilaiset numerot on esitetty Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kieli .
Hikarun japaniksi kirjoitettuna löydät esim. sivulta http://www.math.toronto.edu/jjchew/japanese/hikarunogo/ ,
jossa lukee tavumerkein hi-ka-ru-no-go, siis kolme ensimmäistä merkkiä tarkoittaa Hikaru.
