Kokoelmassa Kuinka kaukaa tähän hetkeen vuodelta 1984 on nimetön runo, joka kertoo lapsen lähdöstä lastenkotiin. Siinä lapsi ottaa nallen mukaansa, koska ei voi nukkua ilman sitä.
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas –teoksen mukaan vuoden 1916 markkaa on painettu kolmenlaisena. Rahan kunnon ja sen mukaan, mistä markasta on kyse, sen hinta vaihtelee 50 sentistä 90 euroon.
Lisää tietoa rahoista ja niiden arvosta saa esim. näiltä sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Japanin kielessä on käytössä kolme kirjoitusjärjestelmää, Hiragana, Katakana ja Kanji. Jos kirjoittaa länsimaisia nimiä Hiragana -merkein, joutuu melkein aina tekemään kompromisseja ja korjaamaan joitain kirjaimia toisilla, esim. L- kirjain olisi korvattava toisella. Marko on mahdollista kirjoittaa muodossa MA-RO-KO, Minna muodossa MI-N-NA, Joni muodossa I-O-NI ja Jesse muodossa I-E-SE. Katso itse lisää esim. nettisivulta http://www.geocities.com/Tokyo/Shrine/7047/hwritutor.htm
Siellä voi opiskella myös eri kirjoitusjärjestelmiä.
Kirjallisia lähteitä kirjoitusmerkkien itseopiskeluun HelMet- kirjastossa: Karppinen Takako: Japanin kielen alkeet.
Sinikka Laineesta on kysytty tietoja aikaisemminkin ja huomattu, että materiaalia löytyy valitettavan vähän.
Olet jo varmaan tutustunutkin teoksiin Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita sekä Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailjoita 2 (Btj Kirjastopalvelu oy).
Näiden lisäksi Sinikka Laineesta löytyy jonkin verran verkosta:
Oulun kaupunginkirjaston sivuilta
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjallisuus/laine.html
http://www.ouka.fi/kirjasto/pohjoista/sinikka.htm
Aiemmista vastauksissa on viitattu Kempeleen lukion sivuihin
http://lyyra.kempele.fi/pv/laine/laine.html
mutta ainakaan meidän koneelta en kyseistä sivustoa saanut auki. Voit kuitenkin kokeilla.
Toivottavasti näillä tiedoilla pääset eteenpäin.
Iines/Ines/Inez on alkuaan espanjalaista alkuperää ja Suomeen (kalenterissa vuodesta 1908) se on tullut Ruotsin kautta. Espanjalainen nimi on latinan kautta (Agnes) tullut muunnelma kreikkalaisesta nimestä Agne Άγνή , joka tarkoittaa ’siveä, puhdas’. KIRJALLISUUTTA: //// Marianne Blomqvist: Dagens namn. – 2002 ////, //// Kustaa Vilkuna, toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet. – 2005 ////.
Kärsämäki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Oulun läänin eteläosassa, Helsinki-Oulun ja Kokkola-Kajaanin valtatien risteyksessä. Kärsämäki on ollut siten kiinteässä kulttuurisessa yhteydessä Oulun, Kokkolan ja Kajaanin seutuihin.
1940-luku muodosti erikoisen poikkeavan jakson sanomalehdistön historiassa, sillä sota ja sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset rajoittivat lehden toimittamista ja julkaisua. Sodasta huolimatta sanomalehdet jatkoivat ilmestymistään. Tuohon aikaan Kärsämäellä ei kuitenkaan ilmestynyt varsinaista paikallislehteä.
Kaleva oli alkanut ilmestyä jo v.1899 ja jatkoi toimintaansa Oulun seudulla.
Kalajokilaakso, Keskipohjanmaa ja Kokkola -nimiset sanomalehdet ilmestyivät Kokkolan seudulla.
Kainuun Sanomat sekä Kajaani...
Inna-nimelle on vaikea löytää yksiselitteistä nimipäivää, sillä yleensä se tulkitaan lyhennelmäksi erilaisista i-alkuisista naistennimistä, esim. Ina, Iina, Inga, Inka. Helpointa olisi kai tulkita nimi I(i)nan muunnelmaksi, jolloin nimipäivä olisi 29.8. Toisaalta tämäkin nimi (siis Iina) voidaan tulkita lyhenteeksi erilaisista i(i)na-loppuisista nimistä : Vilhelmiina (26.5), Katariina (25.11.), Lucina, Albertiina, Augustiina ym. Saksalainen hakuteos selittää Innan Innozentian/Innocentian muunnelmaksi (latinan innocens ’viaton’). Venäläisessä nimiperinteessä Innalla on vakiintunut asema, ortodoksiseen pyhimyskalenteriin perustuvina muistopäivinä mainitaan 2.2. ja 3.7. Suomen ortodoksisen kelenterin mukaan Innan päivä on 10.3....
Kysymyksessä on varmaankin Kim Stanley Robinsonin novelli "Black Air", joka voitti World Fantasy Awardin vuonna 1984. Se on ilmestynyt ainakin seuraavissa kokoelmissa:
- The Year’s Best Science Fiction, First Annual Collection, toim. Gardner R. Dozois, Bluejay 1984
- The Best Fantasy Stories from the Magazine of Fantasy & Science Fiction, toim. Edward L. Ferman, Octopus 1985
- Kim Stanley Robinson: The Planet on the Table, Tor 1986
- The Best from Fantasy & Science Fiction: A 40th Anniversary Anthology, toim. Edward L. Ferman, St. Martin’s 1989
- Kim Stanley Robinson: Remaking History and Other Stories, Tor/Orb 1994
Robinsonilta on suomennettu romaani Antarktika, Otava 2000. Vainikaisen scifibibliografian (http://www.elisanet.fi/...
Sesse Koiviston teos Kevät tuli elokuussa, Otava, 1997, kertoo avioerosta: "Pitkä avioliitto hajoaa, mies on on rakastunut nuorempaan." Kirja ei ole elämäkerta, vaan kaunokirjallinen kuvaus, mutta todennäköisesti tämä on etsimäsi kirja.
Seuraava perustuu Sacharin lyhyeen omaelämäkertaan sivulla
http://www.louissachar.com/Bio.htm.
ja kirjaan
Ulkomaisia nuortenkertojia 2 / Mervi Koski.
- Kirjastopalvelu, 2006.
Sachar syntyi 20.3.1954 New Yorkin East Meadowissa, mutta muutti perheensä mukana yhdeksänvuotiaana Kalifornian Tustiniin. Hän oli hyvä oppilas koulussa, mutta varsinaisen innostuksensa kaunokirjallisuuden lukemiseen hän sai vasta lukiossa. Mielikirjailijoita olivat tuolloin J.D.Salinger ja Kurt Vonnegut. Sacherin college-opinnot Ohiossa keskeytyivät pian isän kuoleman takia ja jonkin aikaa hän työskenteli mm. ovelta ovelle kauppiaana. Pian Sacher aloitti taloustieteen opinnot Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. Samalla hän työskenteli...
* Da Silva: Viimeinen haltia
- maailma on hukkumassa veteen ainaisen sateen vuoksi. Viimeisen haltian ja lohikäärmeen tapaaminen voi pelastaa maailman. Italialaista fantasiaa.
* Creech, Sharon: Rubiininotko
- orpokodissa kasvaneet 13-vuotiaat kaksoset saadaan vihdoin sijoitetuksi iäkkään pariskunnan luokse. Miten sopeutuminen puolin ja toisin onnistuu?
* Heikkinen, Karo: Sirpale
- 11-vuotias Emmi joutuu hankaluuksiin koulussa ja kotona muutettuaan uudelle paikkakunnalle.
* Hussey, Charmian: Salaisuuksien laakso
- lontoolainen orpopoika perii kartanon, jonka menneisyys on hyvin kiehtova
* Le Guin, Ursula: Näkemisen lahja
- mestarillisen fantasiakirjailijan uusin teos kertoo nuorukaisesta, joka ei hallitse eikä hyväksy sukuperintönä...
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjan kirjat ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
1. Luolakarhun klaani (1981)
2. Hevosten laakso (1982)
3. Mammutin metsästäjät (1985)
4. Tasangon vaeltajat (1990)
5. Luolien suojatit (2002)
Esimerkiksi kirjasta: Maailma tänään 12 : Keski-eurooppa löytyy katsaus Sveitsistä ja sen luonnonoloista. Myös Sveitsiä käsittelevistä matkaoppaista voi löytyä tietoa Sveitsin luonnosta.
Merja ja Marvi Jalon Koiratytöt-sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt kuusi kirjaa. Jesse vahtikoiran jälkeen on ilmestynyt vielä Jesse laivakoira (2007). Sarjan muut osat ovat Jesse löytökoira, Jesse ongelmakoira, Jesse ja kohtalokas kurssi ja Jesse sankarikoira.
Helsingin kaupungin pääkirjastossa on Helsingin Sanomat mikrofilmillä vuodesta 1904 alkaen. Mikrofilmejä voi pyytää kaukolainaksi oman kunnan kirjastossa luettavaksi. Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä: käy lähikirjastossasi tekemässä kaukolainapyyntö.
"Airi on suomalainen nimi, joka mainittiin Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1908. Niemen tiettävästi ensimmäinen kantaja oli kappalaisena toimineen Wiktor salmisen vuonna 1888 syntynyt tytär. Salmisen on kerrottu johtaneen nimen sanasta airut." Teksti on otettu kirjasta Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön (Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007.
Kustaa Wilkunan kirjasta "Etunimet", 2005, löytyy myös tietoa Airi-nimesta.
Molemmat edellämainitut kirjat ovat paikalla Kirkkonummen kirjastossa.
Stella-nimen pohjana on latinan 'tähti'. Muita muotoja ovat espanjan Estella, Estelle ja Estrella. Nimellä on myös yhteys samanmerkityksiseen persialaisperäiseen nimeen Ester. Stella-nimen käyttöä etunimenä on lisännyt Marian kunnioituksen kasvu katolisessa kirkossa , sillä häntä kutsutaan "meren tähdeksi" (Stella maris). Englannissa nimen suosioon on vaikuttanut kirjalliset esikuvat, varsinkin Jonathan Swift, joka käytti sitä Ester Johnsonista. Myös Saksassa nimi tunnetaan. Tarkempaa tietoa nimestä löytyy kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Nykysuomen sanakirjassa pikka tarkoittaa rautakankea. Enemmän vaihtoehtoja löytyy Erkki Itkosen ja Aulis J. Joen Suomen kielen etymologisen sanakirjan osasta 3. Tämän teoksen mukaan pikka voi tarkoittaa rautakankea (mm. P-Savo, Vet.), teräväkärkistä kivihakkua (mm. Laih., Utaj., Länsipohja), kiviporaa (Perho), tukkilaiskeksiä (mm. Kalaj., Ink.); heinähankoa (Kälv.) tai haarukkaa, jolla leivät rei'itetään (mm. Tornionjokilaakso). Valitettavasti kaikkia paikkakuntien lyhenteitä ei ole avattu, mutta Vet. viittaa varmaankin Veteliin, Kalaj. Kalajokeen, Ink. Inkeriin ja Kälv. Kälviään.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksesta ei löytynyt sukunimeä Pikka. Lähimpänä on sukunimi Pikkarainen, joka juontaa sanoista pieni, pikkanen...
Sinikka Nopola on kirjoittanut sekä lasten- että aikuistenkirjoja. Mikkelin Origo-tietokannasta löytyy yhteensä 29 kirjaa, jotka hän on tehnyt joko yksin tai yhdessä sisarensa Tiinan kanssa. Lasten kirjoista löydät tietoa esim. Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/ . Sivustolla on lueteltu myös Sinikka Nopolaa käsittelevää lähdekirjallisuutta, jota on lainattavissa kirjastosta.
Nopolasta löytyy myös tietoa Sanojen aika -sivustolta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/ . Myös tämä sivusto sisältää runsaasti lähdetietoja, mm. linkin Tammen kotisivuille, jota kautta löytyy mm. luettelo Nopolan saamista palkinnoista.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vastauksia Arkistosta.
Olivia (lat. oliivipuun lehvä) on Oliverin naispuolinen vastine. (Oliverin kohdalla nimen alkuperästä on kaksi vaihtoehtoa: lat. oliivipuun istuttaja tai muinaissaksan Alfher, keijuvihollinen)
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
