Alunperin baskilainen satu "Kolme aaltoa" on julkaistu vuonna 1950 kokoelmassa "Satumaailma--kuvallinen taruaarre nuorisolle 26" (Karisto, 1950). Samassa kokoelmassa oli myös kaksi muuta satua: kiinalainen "Satakieli" ja keskiaikainen "Xa Xa-luolan lukko".
Kirjaa löytyy kirjastoista mm. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta: http://www.helmet.fi/record=b1091387*fin
Voit halutessasi kaukolainata sen omaan lähikirjastoosi. Kaukopalvelupyyntö tulee tehdä oman kirjastosi kautta.
Mm. Nettietsivät-sarjastaan tunnetusta kirjailija Michael Colemanista on hyvä artikkeli Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan -kirjassa. Kirja löytyy Pihtiputaan kirjastosta.
Kirjailijan englanninkieliset kotisivut löytyvät täältä:
http://www.michael-coleman.moonfruit.com/
Voit kyllä maksaa pankin verkkotunnuksin myöhästymismaksusi ja muut maksut, jotka eivät ole perinnässä. Se ei kuitenkaan onnistu suoraan HelMetistä vaan sinulle voidaan lähettää kirjastosta lasku, jonka voit maksaa vaikkapa verkkopankissa. Sinun kannattaa soittaa kirjastoon, sillä maksun lähettämiseen tarvitaan kirjastokorttisi numero.
Jos sinulla on kiire lainojesi uusinnan kanssa, voi olla nopeampaa, että yrität päästä kirjastoon maksamaan maksusi. Tiesithän, että myöhästymismaksut voit maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa.
Kirjassa Töölöntullin molemmin puolin, kirjoittanut Kaija Hackzell (Helsingin Sanomat 1997) kerrotaan, että Messuhallissa pidettiin sodan jälkeen sota-ajan aseveli-iltoja ja Yleisradion iskelmäparaateja. Monen mieleen ovat jääneet Suomen Nyrkkeilyliiton järjestämät jättiläistanssit kuusikymmenluvun lopulta. Uuden vuoden ja vapun aattoina seurasivat iltatansseja yötanssit, jotka kestivät aamukuuteen asti. Orkesterien taukoaikoina oli ohjelmaa: jivetanssikilpailut, kengurujen nyrkkeilyottelu tai juhlakuningattaren valinta.
Messuhallin suurtanssiaisista voisi kysellä Helsingin kaupunginmuseosta http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/f…
Kirjassa Koulun biologia, lukio 2: perinnöllisyys ja evoluutio (1999) mainitaan dominoiviksi ominaisuuksiksi mm. pisamaisuus, hymykuopat, paksuhuulisuus, suurisilmäisyys, kärjellinen hiusten linja, kyky panna kieli rullalle, nipukallinen korva, tummat hiukset, kiharat hiukset, varhainen kaljuuntuminen, runsas karvoitus ja käyrät sormet. Resessiivisiä ominaisuuksia olisivat mm. pisamattomuus, hymykuopattomuus, ohuthuulisuus, pienisilmäisyys, suora hiusten linja, ei saa kieltä rullalle, nipukaton korva, vaaleat hiukset, suorat hiukset, pysyvät hiukset, heikko karvoitus ja suorat sormet.
Kirjan mukaan ihmisen perinnöllisyydestä saadaan tietoa mm. sukututkimuksella ja laboratoriotutkimuksilla, joilla selvitetään kromosomiston, kromosomien ja...
Nimipäivien historiaa esittelevässä kirjallisuudessa Melinda-nimelle on erilaisia selityksiä. Nimipäivää etsittäessä kaikkein yksinkertaisin tulkinta on se, jonka mukaan Linda on Melindan lyhenne. Lindan päivä on niin suomalaisessa kuin ruotsalaisessa kalenterissamme 15.4.
Blomqvist, Marianne
Dagens namn. - Schildts, 2002.
Runo on julkaistu alunperin vuonna 1935 kokoelmassa Vaeltava laulaja. Se löytyy myös myös seuraavista kirjoista:
- Paloheimo, Oiva ; Runot, WSOY, 1955
- Tämän runon haluaisin kuulla 2, 1.-2.p., Tammi, 1987
Kirjassa Levoton Lippi : Isäni Oiva Paloheimo (kirj. Matti Paloheimo) käsitellään Paloheimon ensimmäistä kokoelmaa Vaeltava laulaja ja siinä mainitaan myös Auttamaton Pekka (sivut 53-55).
Kirjallisuuden tutkijain seuran vuosikirjassa nro 28 käsitellään Oiva Paloheimon lapsuutta. Kasvatusperiaatteita koskevassa kappaleessa (s. 83) kerrotaan, että hänen kuvanneen esikoisrunokokoelmassaan humoristisesti kasvatuksen konfliktitilanteita esim. runoissa Pöytärukous ja Auttamaton Pekka, joiden oletetaan pohjautuvan häneen omiin muistikuviinsa...
Kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Islannin Ilmatieteen laitokseen
Iceland Meteorological Office, yhteyslomake löytyy sivulta http://en.vedur.is/about-imo/contact/
Laitoksella on seikkaperäiset sivut mm. tulevista alueellisista tuulioloista, mutta sivuilta ei löytynyt tietoja menneistä säätilanteista. Mutta ne saa varmasti kysymällä.
http://en.vedur.is/weather/forecasts/elements/
Helsingin kaupunginkirjastolla on kyllä käytettävissä lehtitietokanta PressDisplay, josta löytyy Morgunbladid, mutta vain kaksi kuukautta taaksepäin, lisäksi lehtien säätiedot ovat jokseenkin ylimalkaisia.
Teosta on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin, ja sitä on jo saapunut Vantaan kirjaston luettelointiosastolle. Tarkkaa päivämäärää sille, milloin teos on varattavissa, on vaikea antaa. Luultavimmin kyse on kuitenkin päivistä.
Voit tehdä varauksen aineistoon siinä vaiheessa, kun HelMet-aineistohaussa on yksikin nide statuksella "KÄSITTELYSSÄ".
Kokoelmissa on muutamia halloween-levyjä, jotka tällä hetkellä ovat lainassa. Kauhuefektejä kuvaavaa musiikkia löytyy kuitenkin muidenkin levyjen joukosta, esim. elokuvamusiikin joukosta. Ehkä myös mm. Åsmund Feidjen balettimusiikki "Hallayö" saattaisi soveltua tarpeisiisi. Levyjä kannattaa tulla kuuntelemaan tänne pääkirjasto Metson musiikkiosastolle
Verkkokirjasto Ankkurista voi hakea englanninkielisiä äänikirjoja näin: aineistolajiksi valitaan äänikirja ja kieleksi englanti. Myös cd-äänikirjoja löytyy näin useita kymmeniä.
Englannin kielikursseja joissa on cd voi hakea näin: asiasanaksi laitetaan englannin kieli ja aineistolajiksi cd-levy.
Suomalaiseen almanakkaan Sara tuli vuonna 1995. Sara nimi tosin löytyy jo 1700-luvun suomalaisessa almanakassa. Sara on vanha heprealaisperäinen naisen nimi, joka merkitsee ruhtinatarta. Vanhassa testamentissa nimeä kantaa Abrahamin vaimo. Meillä rinnakkaismuoto on Saara, ja englanninkielisillä alueilla Sarah. Nimi on ollut Englannissa käytössä jo 1200-luvulla muodossa Sarra, ja 1700-luvulta lähtien Sarah. Suomessa Sara nimen suosio alkoi 1990-luvulla ja vuonna 2002 se oli suomenkielisten tyttöjen yleisin ensimmäinen etunimi.
Lähteet: Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)
E.G. Withycombe: The Oxford dictionary of english christian names (Oxford 1977
Kirja ei ole vielä tullut kirjastoihin, mutta sitä on tulossa kaikkiaan 24 kpl kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjan hankintatiedoissa on ilmestymispäivä 31.10, eli piakkoin on varmaan varattavissa.
Varauksen saapumisen kesto riippuu ensiksikin tietysti siitä, onko kirja lainassa ja onko siitä ennestään varauksia alueen kirjastoissa. Jos kirjaa on saatavilla jossakin alueen kirjastossa, on varauduttava noin kolmen päivän toimitusaikaan, jona aikana kirjan pitäisi saapua siihen kirjastoon, jonne se on tilattu - joskus varaus voi saapua nopeamminkin.
Varauksen saapumisesta ilmoitetaan asiakkaalle joko kirjeitse tai sähköpostilla, sen mukaan kuin asiakastietoihin on merkitty. Jos haluaa vaihtaa kirjaston ilmoitusten saapumistavaksi sähköpostin tai kirjepostin, voi sen tehdä itsekin helmet.fi -palvelussa verkossa valitsemalla ilmoitustavan kohdassa "Muuta tietojasi".
Aineistoa säilytetään kirjastossa varattuna 8 päivän ajan.
Lisätietoja...
Kirjastonhoitajalta voi kysyä kaikkea mikä Sinua askarruttaa, eli mitä tahansa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on perinteinen kirjaston tietopalvelu, jossa etsitään luotettavia lähteitä kirjaston kirjakokoelmista ja verkosta kysyjän etsimästä aiheesta.
Voit tutkia kysymyksiä ja vastauksia, https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset sekä palvelun infoa, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta, saadaksesi paremman käsityksen palvelusta.
Sähköpostikeskustelussa selvisi, että tässä tarkoitetaan kysyä missä maissa ei syytetyllä voi olla asianajajaa tukenaan. Asiasta ei löytynyt virallisia tietoja. Amnesty Internationalin nettisivuilla mainitaan, että viime vuosina esim. eteläisen Thaimaan levottomissa olosuhteissa on käynyt näin, katso http://www.amnesty.fi/uutishuone/tiedotearkisto/2006/thaimaalaiset-ansa…
Myös Kiinassa asianajajia olisi saman lähteen mukaan painostettu ja heidän vapautensa riistetty, katso http://www.amnesty.fi/uutishuone/tiedotearkisto/2008/kymmenen-paivaa-pe… , joten ei sielläkään tällöin ole asianajaja varmaankaan voinut olla apuna.
Joidenkin lähteiden mukaan ihmisoikeusaktivistit ja asianajajat työskentelevät paikoin Venäjällä uhan alaisesti, katso...
Aiheesi on sellainen, että en pysty suoraan valitsemaan opinnäytetyöhösi sopivia kirjoja, mutta annan ohjeen miten ja mistä voit hakea aineistoa.
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-yhteisluettelo Web-Origo http://kouvola.kirjas.to/
Valitse Tarkennettu haku, Asiasana: palkitseminen, Luokka: Tietokirjallisuus, Vuosi: 1998- . Tuloksena 27 teosta, klikkaa Kirja tai Näytä, Teoksen nimi, joka näyttää teoksen tiedot. Kirjat ovat kaikki suomenkielisiä, osa on lainassa.
Lisää aiheesta voit etsiä Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ja Arto-artikkeliviitetietokannasta, joissa on myös englanninkielistä aineistoa. Näihin tietokantoihin pääset vain kirjaston nettiyhteyden kautta. Valitse tässä myös asiasanaksi palkitseminen ja pikarajaukseksi...
Roni on lyhentymä Hieronymuksen rinnakkaismuodosta Jeronimus. Lisäksi Roni voi olla Ronaldin ja sen muunnosten kutsumamuoto. Suomen almanakassa Roni on samana päivänä, jona ruotsinkielisessä almanakassa oli ennestään nimi Ronald (5.9.). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Ronin nimeen Sofronios. Nimillä ei kuitenkaan ole sisällöllistä tai historiallista yhteyttä.
Juhani on suomalainen muoto Johannes-nimen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Johannes taas on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan, joka merkitsee Jahve on armollinen.
Markus - nimen (Marcus, sodanjumala Marsille pyhitetty) kansanomainen muoto on Markku. Markuksen evankeliumin kirjoittaja oli Johannes Markus, jonka mukaan jo keskiajalta lähtien on Suomessa...
Viikin kirjasto on väliaikaisesti poistettu Helmet-haun noutokirjasto listauksesta, koska kirjasto on suljettuna remontin vuoksi 27.10. - 11.11.08. Voit valita varauksesi noutopaikaksi muista kirjastoista sinulle parhaiten sopivan.
Lisätietoa Viikin kirjaston remontista: http://www.lib.hel.fi/Page/1ead9a4b-a129-4399-879e-184f41de7b92.aspx
