Maltan kansallislintu on sinirastas eli Monticola solitarius, englanniksi Blue rock thrush (Eupedia, http://www.eupedia.com/europe/national_birds_flowers_europe.shtml). Suomeksi tietoa löytyy Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinirastas) sekä esim. kirjasta Suomen ja Euroopan linnut (Gummerus, 2001).
Muusta luonnonvaraisesta kansalliseläimestä en löytänyt mainintaa. Maltan kansalliskoira on Kelb tal-fenek eli faaraokoira (http://www.kelb-tal-fenek.de/indexeng.htm, suomeksi http://www.farkkukerho.net/index.php?p=farkku_rotum).
Kansalliskasvi on ainoastaan Maltalla esiintyvä Cheirolophus crassifolius, engl. Maltese rock centaury, josta löytyy kuva ja englanninkielistä tietoa esim. osoitteesta http://www.maltawildplants.com/ASTR/...
Kyllä vain, PIKI-verkkokirjastossamme osoitteessa http://www.pikikirjasto.fi.
Verkkokirjaston käyttöön tarvitset kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen tunnusluvun. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen käydessäsi kirjastossa. Puhelimitse tai sähköpostilla tunnuslukua ei voida antaa. Tunnusluvun avulla voit paitsi uusia lainoja ja tehdä varauksia Internetissä myös käyttää kirjaston lainausautomaatteja ja tietokoneita.
Lainat voi uusia verkkokirjastossa korkeintaan 5 kertaa, ellei niistä ole varauksia. Jos viidennen uusinnan jälkeen haluaa vielä jatkaa laina-aikaa, kirjat on käytävä näyttämässä kirjastossa.
Tervehdys Inarin Saamelaismuseo Siidasta
perinteisen Saamelaisen turvekodan yksityiskohtaiset tiedot löydät T. I. Itkosen kansatieteellisestä teoksesta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945", osa I, s. 187-194 (1948).
Toinen teos, joka tulee mieleen on "The Saami a Cultural Encyclopedaedia", SKS (2005), osiossa Dwellings s. 81-82.
Meillä on Inarin Saamelaismuseon ulkomuseoalueella nähtävänä useita turvekotia, joihin voi tulla tutustumaan museon kesäkaudella. Tervetuloa!
Jos tarvitset vielä lisätietoa turvekodista voit olla suoraan yhteydessä Saamelaismuseoon www.siida.fi
Ystävällisin terveisin
Amanuenssi Riinakaisa Laitila riinakaisa.laitila@samimuseum.fi,
Suomen samelaisten Kansallismuseo Siida
Elvi Saaren kirja Ei minulta mitään puutu on Kokkolan pääkirjastossa sekä Kälviän ja Ullavan kirjastoissa. Voit käydä kysymässä kirjaa näistä kirjastoista tai tehdä varauksen Anders-verkkokirjastossa http://webkirjasto.kpnet.fi/. Silloin tarvitset kirjastokortin numeron sekä Pin-koodin, jonka saa kirjastosta. Varausmaksu on 0,50 euroa.
Hei!
Wikipediasta löytyi jonkinlainen kuva Karoliinien kenttätyöläisestä, jolla näyttää olevan päässä kuvatunlainen hattu. Kuva on otsakkeen taistelut alla, sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Karoliinit_(sotilaat)#Taistelussa_2
Myös teoksessa Bruhn, Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto on erilaisia sotilaiden asusteita, mutta ei mielestäni noinkaan selkeää kuvaa kuin tuo Wikipedian kuva.
Kansalliskirjasto säilyttää Helsingin Sanomat mikrofilmeinä. Yksityisasiakas voi tilata kopion mikrofilmistä, haluamastaan numerosta. Tilaus tehdään oheisella verkkolomakkeella:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/otayhteytta/mikrofi…
Lomakkeessa pyydetään antamaan lehden nimi ja numero eli 5.2.1970 lisäksi myös mikrofilminumero (=Mf-numero). Katsoin sen sinulle mikrofilmitietokannasta: 59599.
Tilauksen voit vaihtoehtoisesti lähettää myös postitse osoitteeseen
Kansalliskirjasto
Mikrokuvaus- ja konservointilaitos
Saimaankatu 6
50100 Mikkeli
tai sähköpostitse: kk-miko(a)helsinki.fi
Jos tulee kysyttävää, voit kysyä tuosta samasta sähköpostiosoitteesta.
Mikrofilmijäljenteet ovat melko kalliita: A4-sivu 2 euroa ja A3-sivu 3...
Sanat ihmistuntemus, itsetuntemus ja minäkuva ovat laajoja käsitteitä ja kirjastojen asiasanoina niitä käytetään rinnakkaisina termeinä. Tästä johtuen myös osumien määrä noilla eri sanoilla on erilainen.
Kysymyksessä oli käytetty sanaa ihmistuntemus ja sitä käytettäessä saadaan esim. seuraavanlaisia esimerkkejä: Friedmann: Kuka minä oikeastaan olen ja Valtonen: Hyvä ja paha sisu.
Sanat minäkuva ja itsetuntemus antavat enemmän osumia.
Psykologian oppikirjoista saa asiasta perustiedot
Aiheesta sitoutuminen työhön löytyy seuraavia teoksia:
IRTIOTTOJA työstä : työkuormituksesta palautumisen psykologia (2009) / Ulla Kinnunen ja Saija Mauno (toim.)
TYÖELÄMÄN taitekohtia (2006) / Pertti Jokivuori, Raija Latva-Karjanmaa, Arja Ropo (toim.)
BORGMAN, Merja : Parhaat käytännöt työyhteisön kehittämiseen (2002)
Lisää asiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy esim. Aaltokirjastojen tietokannasta asiasanoilla työ/organisaatiot ja sitoutuminen
Tässä lisäksi muutamia artikkeleita aiheesta:
Jokivuori, Pertti. Sitoutuminen työorganisaatioon ja luottamus. Aikuiskavatus 24 (2004) 4, 284-294, 366-367.
Keller Johansson, Lauren. Uudenlainen uskollisuus hyödyttää yritystä ja työntekijää. Fakta 24 (2005): 4, 44-46.
Sarkkinen, Marja. Sitoutuminen ei...
Ainakin seuraavanlainen koko Pähkinänsärkijän pianopartituuri löytyy Sibelius-Akatemian kirjastosta:
https://finna.fi
Partituurin luettelointitiedoissa ei kuitenkaan näytä mainittavan, kuka on tehnyt soitinnuksen.
Helsingin Konservatorion kirjastosta puolestaan löytyy Pletnevin pianolle soitintama nuotti, jonka luettelointitiedoissa puolestaan ei kerrota, mitkä otteet Pähkinänsärkijästä siihen sisältyvät:
https://finna.fi
Tässä vielä kaikki nuotit, jotka löysin Arsca-tietokannasta hakutermeillä tsaikovski, op71, piano:
https://finna.fi
Suosittelen siis kysymään asiaa suoraan yllä mainittujen oppilaitosten kirjastoista.
Vaski-kirjastojen kirjoja voi palauttaa toisiin Vaski-kirjastoihin. Kannattaa kuitenkin huomata, että mikäli palautat kirjan eri kunnan kirjastoon kuin mistä olet sen lainannut, kuljetusmaksu on 2 €. Jos palautus tapahtuu samaan kirjastoon mistä kirja on lainattukin, kuljetusmaksua ei peritä.
Kuvakirjarajausta ei taida kirjastotietokannoista löytyä, mutta sanaa voi käyttää asiasanana. Eli hakea kahdella asiasanalla sanahakuna: kuolema kuvakirjat.
Valtakunnallista hakua kaikista Suomen kirjastoista ei valitettavasti ole mahdollista tehdä. Fennican kautta voi kyllä hakea tietoa Suomessa julkaistuista kirjoista, mutta sen aineistosta vain osa on asiasanoitettu. Eli tulos ei ole kovin hyvä. Fennica ei ole yhteydessä kirjastoihin.
Frank-monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi/) on mahdollista tehdä haku esim. kaikkiin Suomen maakuntakirjastoihin. Frankissa ei ole useamman hakusanan käytön mahdollistavaa sanahakua, mutta se näyttää kuitenkin joissakin kirjastojärjestelmissä toimivan. Eli osa kirjastojärjestelmistä hakee myös...
Kotimaisesta 1700-luvun elämästä kertovia romaaneja ovat mm. Pirjo Tuomisen Kuningasväylä (Tammi 1997) sekä Leila Tuuren Kauppamiesten sukua (Karisto 2001) ja Kauppamiehen tytär (Karisto 2003). Maailmalta vastaavia teoksia voisivat olla esim. Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo (WSOY, 17. painos 2007) ja Per Olov Enquistin Henkilääkäri (Gummerus, 3. painos 2003).
Tietokirjallisuuden puolelta löytyy myös sopivia teoksia aikakauden tapakulttuuriin ja herrasväen elämään tutustumiseen. Näitä ovat esim. Kirsi Vainio-Kohosen Sophie Creutzin aika: aateliselämää 1700-luvun Suomessa (SKS 2008) ja Riitta Koskisen Säätyläiskoti Suomessa: sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta.
Kyseessä voisi olla Filmihalli Oy:n tuottama, Mika Haaviston ja Antti Välikankaan ohjaama dokumentti Paraguayn viidakkosuomalaiset, joka on valmistunut vuonna 2004. Se kertoo Paraguayhin 1920-luvulla muuttaneiden, luonnomukaista elämäntapaa etsineiden suomalaisten siirtolaisten viimeisistä jälkeläisistä. Se on esitetty YLE TV2:ssa Ulkomsuomalaisen tarina -sarjassa (http://www.filmihalli.fi/tuotanto/yletuotanto.html).
Dokumentista ja sen tekijöistä on ilmestynyt juttu Apu-lehdessä, ja se on luettavissa osoitteessa http://www.apu.fi/reportaasi/article117423-1.html.
Kirja on vain Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa. Kirjan luettelointitiedoista ei selviä, onko se sarjakuva-albumi vai muun tyyppinen lastenkirja. Kansallikirjastosta kerrottiin, että kirjan voi tutustumista varten varata, ja että siitä voi tarvitessaan saada palvelukopioita, mutta kotilainaan tätä ilmeisesti ainoaa kappaletta ei saa.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Sokka-nimisiä on ollut erityisesti Karjalan Antrean ja Kivennavan pitäjissä. Muutenkin sekä Sokka että Sokkanen ovat pääosin itäisen Suomen ja Karjalan alueen nimistöä. Kuitenkin esim. Lopella on asunut 1700-luvulla Lars Sockala -niminen mies.
Nimen taustalla saattaa olla venäläinen etunimi Sofon, josta on Karjalan alueella käytetty mm. muotoja Sohka ja Sohko(i).
Tiedot ovat peräisin Pirjo Mikkolan ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (vuodelta 2000).
Sokka-nimisillä ei näytä olevan omaa seuraa. Sukututkimusasioissa kannattaa ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan:
http://www.genealogia.fi/
Myös Sukuseurojen keskusliitosta voisi olla apua:
http://www.suvut.fi/sukulinkit.htm
Tuulia on suomalainen nimi, joka ilmeisesti pohjautuu nimiin Tuulikki ja Tuuli. Kaikkien näiden nimien taustalla on yleiskielinen sana tuuli. Almanakkaan Tuulia otettiin vuonna 1950. (Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Hei!
Kirjaston asiakkaan maksujen tulee olla vuodenvaihteessa 0 €. Kaikki maksamattomat maksut aiheuttavat lainauskiellon 1.1.2010. Tämän vuoksi asiakas ei pääse internetissä itse uusimaan lainojaan. Maksujen määrän voitte tarkistaa kirjaston verkkosivulla kohdassa Omat tiedot - Maksut. Lainojen uusinta onnistuu taas, kun edellisen vuoden maksut on suoritettu.
Loppiaisaattona 5.1. kirjasto oli avoinna muiden aattopäivien tapaan vain klo 16 asti. Lisätietoja maksuista ja lainojen uusinnasta voi kysyä kirjaston lainaustoimistosta puh. 017-182318.
Vanhaa aineistoa poistetaan tai se tulee poistokirjojen muodossa myyniin silloin tällöin. Emme kuitenkaan poista kirjoja asiakkaiden toivomusten mukaan. Narinkka 1985 kirjaa ei ole kovin monta lainattavaa kappaletta jäljellä Helmet-kirjastoissa, joten niitä ei todennäköisesti kovin helposti poisteta.
Oletan että hakemasi Myrskyluodon Maija on tämä kuusiosainen televisiosarja vuodelta 1975. Tämä sarja löytyy HelMet kirjastojärjestelmästä ja on varattavissa. Sarja on jaettu kolmeksi erilliseksi videokasetiksi ja ne täytyy varata jokainen erikseen. Varauksen voitte tehdä missä tahansa pääkaupunkiseudun HelMet kirjastossa tai nettisivuillamme osoitteessa www.helmet.fi
Ikävä kyllä emme löytäneet Tolosen keikoista ennakkomainintaa mistään. keikkoja ei ehkä ole vielä sovittu.Voit kuitenkin seurata alla olevaa sivustoa. Toivottavasti sinne pian ilmestyy jo keikkatiedot.
http://meteli.mobi/artisti/15
