Hei,
Helmet -verkkopalvelussa ei voi varata tietyn teoksen mitä tahansa painosta vaan haluttu painos täytyy valita erikseen. Kaunokirjallisuudessa painoksella ei välttämättä ole mitään väliä, mutta tietokirjallisuudessa uusimmissa painoksissa on usein uutta tarkistettua tietoa, jolloin painoksella on jo enemmän merkitystä.
Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvä Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta kertoo, että William Blaken runojen suomennoksia löytyy useista teoksista. Teoksessa ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1957; useita laitoksia) on neljä runoa, teoksessa ”Kuu kultainen terälehti” (Otava, 2008) kolme, teoksessa ”Maailman runosydän” (WSOY, 1998) kolme ja teoksessa ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja” (WSOY, 1933) kaksi. Yksittäisiä Blaken runoja on ilmestynyt kirjoissa ”Rakkaudellasi hellytät” (Kirjaneliö, 1980), ”Runon pursi” (WSOY, 1934), ”Tämän runon haluaisin kuulla 3” (Tammi, 2000) ja ”Veri ja kulta” (Otava, 1954). Osa runoista on ilmestynyt useammassa teoksessa....
HelMet-kirjastojen asiakkailleen tarjoamaan maksuttomaan Naxos Music Library -palveluun kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero, siis kortista löytyvä pitkä, kakkosella alkava numerosarja. Nelinumeroista tunnuslukua sen sijaan ei tähän palveluun tarvita. Kirjastokortin numero syötetään ilman tyhjiä välejä.
Palvelussa voi olla kirjautuneena kerrallaan 30 kuuntelijaa. Mikäli tuo määrä on täynnä, palveluun ei pääse sisälle. Palvelun käyttöön on ohjeet HelMet-sivun kohdassa "ohjeita", johon on alla suora linkki. Sivulla on myös linkki Naxos-palveluun.
Toivottavasti kirjautuminen nyt onnistuu ja pääsette nauttimaan musiikista.
http://www.helmet.fi/search*fin/8
Hei!
Harold Bloomin "läntiseen kaanoniin" kuuluu valtava määrä kirjoja alkaen Gilgamesistä ja Raamatusta jatkuen aina tämän vuoden Nobel-palkittuun Tomas Tranströmeriin. Suomalaisia kirjoja en nopeasti katsoen listalta löytänyt. Tässä linkki nettisivuun: http://home.comcast.net/~dwtaylor1/theocraticcanon.html
Murteissa käytetyt sanat 'vaivihkaa' ja 'salavihkaa' tarkoittavat 'salaa, hiljaa, huomaamattomasti'. Niiden alkuperä on verbissä vihkata ('suhista, mennä vauhdikkaasti') ja vihkaista ('mennä tai käydä nopeasti')
Verbi 'vihkaista' sekä 'vihistä' ('sihistä, havista') kuten myös 'viheltää' ja 'vihma' ovat samaa onomatopoeettista (eli toiminnasta aiheutuvaa ääntä jäljittelevää) alkuperää.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö. (SKS 2000)
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, minne voi varata ajan musiikkiosastolta. (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio.
Diojen skannaaminen onnistuu, mutta vanhoja kaitafilmejä siellä ei voi muuttaa digimuotoon.
Seuraavissa kirjoissa on 1950- ja 1960-luvun sisustuksesta ym. yleensä ja Suomessa kuvitusten kanssa.
SUOMALAISEN arjen suuri tarina / [toimituskunta: Kai Häggman ... et al. ; kirjoittajat: Anu-Hanna Anttila ... et al.]
Helsinki : WSOY, 2010
(Kirjan artikkelit on julkaistu aiemmin teoksissa Täältä tulee nuoriso! ja Suomalaisen arjen historia, osa 4)
SANKARUUS JA ARKI : SUOMEN 50-LUVUN MILJÖÖ : BUILDING FINLAND IN THE 1950S = HEROISM AND THE EVERYDAY / [PÄÄTOIMITTAJA = EDITOR-IN-CHIEF: RIITTA NIKULA] ; [KÄÄNNÖKSET = TRANSLATIONS: HILDI HAWKINS]
HELSINKI : SUOMEN RAKENNUSTAITEEN MUSEO, 1994
MARSH, Madeleine
Miller's collecting the 1950s
London : Miller, 1997
JACKSON, LESLEY
THE NEW LOOK : DESIGN IN THE FIFTIES
1991
HUOKUNA, Tiina...
Sitruunasta löytyy oma kirjansa, tosin ruotsinkielellä nimellä Citron, tekijänä Lotte Möller ( Bonnier 1997). Seuraavissa kirjoissa on myös tietoa sitruunasta: Loukie Werle: Ruoka-aineet: suuri kuvitettu elintarvikekirja (Könemann 2000) ja Kultainen keittokirja osa 4 (WSOY 1989). Sitrushedelmistä tietoa ja ruokaohjeita löytyy esim.seuraavissa kirjoissa Eva Rönnblom: Sitrushedelmiä omasta puusta ja puutarhasta ( Minerva 2010) ja Anna Bergenström: Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla ( Otava 2009).
Ylläolevia kirjoja voi etsiä haulla
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=sitrushed**&searchscope=9&m=&l…
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivuilta löytyi seuraanlaista tietoa sitruunasta http://www.fineli.fi/food.php?foodid=...
Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjassa kerrotaan, että Pepin asuman talon viereisessä talossa "asui isä ja äiti kahden herttaisen lapsensa, tytön ja pojan, kanssa."
Myöhemmin kirjassa Peppi menee kouluun, ja samalle luokalle Tommin ja Annikan kanssa. Tämä voisi viitata siihen, että he ovat kaksoset, mutta toisaalta koulu voi olla niin pieni, että eri ikäisiä lapsia on samalla luokalla. Satukirjassa ei myöskään arkielämän logiikka aina päde.
Tommi ja Annikka ovat siis selvästi sisarukset, mutta kaksosia heidän ei kirjassa ainakaan mainita olevan.
Lahjoitettu kirja laitetaan kirjaston järjestelmiin ihan samalla tavoin kuin ostettu eikä se järjestelmässä eroa millään tavoin ostetusta kirjasta. Näin ollen lahjana saaduista kirjoista todennäköisesti maksetaan lainauskorvauksia. Korvaukset joka tapauksessa maksetaan nimenomaan lainaamisesta eikä sen mukaan, miten kirjat on hankittu. Oletettavasti myös koulujen kirjastot ilmoittavat kirjojen lainat opetusministeriöön, jolloin korvaukset maksetaan. Kirjastot eivät hallinnoi korvausten maksua vaan opetusministeriö, joten tarkempaa tietoa saa ministeriöstä. Ohessa linkki, josta saa opetusministeriössä kirjastoasioita hoitavien henkilöiden yhteystiedot.
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoasioiden_yhteystiedot/?lang=…
Hei!
Musiikkitallenteiden Fono-tietokanta antaa Prinsessa-haulla laulun Älä elämää pelkää: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=312e2957-3684-4373-8801-c1f6…
Tuon niminen runo puolestaan on hyvin kuuluisa Kaarlo Sarkian tuotos
(löytyy esim. teoksesta Sarkia, Kaarlo: Runot).
Tarkistin vielä Fennica Kansallisbibliografia -tietokannasta, joka sisältää suomeksi ilmestyneet teokset, eikä sieltäkään löytynyt viitteitä Jeanne Dupraun kirjoista. Näin ollen todella vaikuttaa siltä, että hänen teoksiaan ei ole käännetty. Kustantajat tuovat julki suunnitelmansa vasta siinä vaiheessa kun he mainostavat tulevia kirjojaan, eikä kevään katalogeista ainakaan sattunut silmään Jeanne Dupraun nimeä. Paras on vaan ottaa yhteyttä suoraan kustantajiin, eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku ottaisi vinkistä vaarin ja innostuisi Duprauta kääntämään!
Fennica - Suomen Kansallisbibliografia:
https://finna.fi
Hei!
Metson varastosta löytyy kirja Naisnäkökulmia vuodelta 1979.
Siinä on Riitta Auvisen kirjoitus Ylistämällä alistettu.
Voisiko tämä teos olla hakemanne?
Kysyimme kansallisella tasolla kollegoilta ilman tulosta. Kukaan ei tunnu tietävän vastausta tähän kysymykseen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme? Helmet -haussa https://www.helmet.fi voi toki etsiä Kajavan teoksia, tilata ne itselleen ja asian tarkistaminen näin on mahdollista varsin kattavasti.
Kyseiset sitaatit ovat peräisin Claptonin vuonna 2007 julkaistusta muistelmateoksesta Autobiography. Otava on julkaissut Claptonin muistelmat suomeksi vuonna 2008 nimellä Omaelämäkerta. Mainittu kohta löytyy suomennetun teoksen sivuilta 39-40.
Oletko lukenut myös nämä uudemmat Englundin teokset:
Menneisyyden maisema, 2009 / Sodan kauneus ja kauheus - 215 lyhyttä lukua ensimmäisestä maailmansodasta, 2007 ja Kuningatar Kristiina - elämäkerta?
Kleinilta on muuten suomennettu myös nämä teokset: Tuhokapitalismin nousu (2008) ja Vastarintaa ja vaihtoehtoja (2003), ovatko ne jo tuttuja teoksia?
Kysymyksessä mainittu Diamond on saanut arvostetun Pulizer palkinnon (yleinen tietokirjallisuus). Ehkä toiset hyvät kirjat löytyvät alla olevasta, toisten Pulizer -voittajien ja finalistien joukosta. Kokeile Helmet -haussa http://www.helmet.fi onko teos suomennettu. Esim. vuoden 2000 palkintofinalistin Brian Greenen teos löytyy suomennettuna kirjastoissa: Kosmoksen rakenne : avaruus, aika ja...
Kyseinen äänilevy löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista. Äänilevy on kuunneltavissa paikan päällä Kansalliskirjaston musiikkikirjastossa, jossa siitä voi myös tehdä kopion omaan käyttöön. Kuunteluaika täytyy kuitenkin varata etukäteen. Yhteystiedot löytyvät Kansalliskirjaston nettisivuilta osoitteesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/musiikkik…
Joensuun seutukirjastossa on kirjaa Joensuun pääkirjaston varastossa yksi kappale. Voit tehdä kirjasta hyllyvarauksen ja valita noutopaikaksi lähimmän kirjastosi, jolloin kirja kuljetetaan sinne ja voit lainata kirjan sieltä tai tulla lainaamaan kirjan Joensuusta.
Tässä palvelussa on aiemmin kysytty laulusta Kohtia kohti, johon Hilja Haahti on kirjoittanut sanat. Se löytyy ainakin Erkki Melartinin Nuorten laulukirjasta III, op134B. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..." Teosta voi kysyä Jyväskylän kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta. Käsillä olevista Hilja Haahden runoteoksista ei runoa löydy.
