Kumpaakaan kirjaa ei ole suomennettu. Niitä ei liioin ole Ylöjärven eikä Tampereen kirjastoissa - vielä, sillä tilaamme nämä englanninkieliset kirjat Ylöjärven kirjastoon.
Sijoittamista käsittelevät esim. seuraavat kirjat:
- Seppo Saario, Miten sijoitan pörssiosakkeisiin
- Sami Järvinen, Pääomaturvattu sijoittaminen
- Mika Pesonen, Säästäjästä sijoittajaksi: jokamiehen sijoitusopas
- Kim Lindström, Onnistu osakemarkkinoilla
- Henri Elo, Löydä helmet - vältä kuplat!: tie tuottavaan osakesijoittamiseen
Kannattaa myös seurata sijoittamista käsitteleviä lehtiä, joita ovat mm. Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä.
Samojen lehtien internetsivuilla on myös paljon hyödyllistä tietoa:
- Kauppalehti: http://www.kauppalehti.fi/5/i/etusivu/
- Arvopaperi: http://www.arvopaperi.fi/
- Talouselämä: http://www.talouselama.fi/
Myös seuraavilla internetsivuilla on sijoittamiseen liittyvää tietoa ja linkkejä eteenpäin:
- http...
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481) on hyvä lähtökohta vuokralaisen oikeuksien selvittämiseksi. 23§ (Vuokranantajan vastuu toimenpiteistään) määrittelee, milloin vuokralaisella on oikeus korvaukseen vuokranantajan toimenpiteen tai laiminlyönnin aiheuttamasta vahingosta. Runsaasti havainnollistavaa lisätietoa ja esimerkkitapauksia aiheesta löytyy Ari Kanervan ja Petteri Kuhasen kommentaariteoksesta Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (Kiinteistöalan kustannus, 2011), jota suosittelen lisälukemiseksi.
SUOMEN JÄÄKIEKON A-MAAJOUKKUE 1928-2012
Tehtyjä maaleja 5082
Päästettyjä maaleja 5430
(Tilanne 5.3.2012)
Kysymykseen vastasi Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Muut lähteet:
Jääkiekkokirja 2011-2012: Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu (Jääkiekon SM-liiga 2011)
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976
ADHD-lehti ei tänä vuonna tule Lahden kirjastoon. Ensi vuodeksi lehti voidaan tilata.
Lahden kirjastoon tulevien lehtien luettelo löytyy sivulta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lehdet.htm
Voit hyvin jatkaa Helmet-kirjaston asiakkaana, vaikka muutatkin pois pääkaupunkiseudulta, jos itse haluat ja tarvitset kirjaston palveluja. Ilmoita muuttuneet osoitetietosi kirjastoon. Jos lähetät kirjastokorttisi numeron, voin tarkistaa lainojesi eräpäivät.
Satakunnan kansa lehdessä oli 23.2.2012 artikkeli Säätilasta tullut jatkuva uutisaihe, jossa kerrottiin Tukholman varautumisesta kattojen lumikuormiin. Lehden mukaan Tukholmassa kadut ja tiet on rytmitetty vuorokausittain ja viikoittain niin, että tiettyinä aikoina asukkaat pitävät autonsa muualla ja lumet hoidetaan yön aikana. Nykypäivän ongelmaksi lumien suhteen koetaan vanhan ajan talonmiesten poistumisen. Lumityöt on ulkoistettu niin, että sakeamman lumisateen sattuessa resurssit loppuvat kesken.
Tilannetta muissa maissa voisi tiedustella Suomen Ympäristökeskukselta, heidän sivuillaan on myös tietoa kattojen lumikuormista.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=352759&lan=fi&clan=fi
Ylen Areenasta (http://areena.yle.fi/ohjelma/2090) löytyvät Inhimillinen tekijä -sarjan ohjelmat elokuulle 2011 asti. Ainakaan sinä aikana näyttelijä Tea Ista ei ole ollut sarjassa vieraana. Voisiko kyseessä olla jokin muu ohjelma?
Hei!
Lasinen kierrekorkki pullossa kuulostaa harvinaiselta. Valmistusaikaa ja -paikkaa sekä hintaa on mahdoton arvioida näkemättä pulloa tai kuvaa pullosta. Myös merkintöjen puuttuminen tekee tunnistamisen hankalaksi. Pienikin särö tai lohkeama yleensä laskee esineen hintaa keräilyesineenä tuntuvasti.
Pullo kannattaa digikuvata, jotta kuvan voi lähettää sähköpostitse.
Kirjastoista löytyy jonkin verran lasinvalmistajien tuoteluetteloita. esim. täällä Lappeenrannan maakuntakirjastolla Karhulan lasitehtaan kristallivalmisteiden kuvasto, alunperin julkaistu v. 1933. ynnä muita.
Jos kotipaikkakunnallanne toimii antiikkiliike, osataan siellä ehkä arvioida pullon alkuperää ja hintaa.
Lappeenrannassa antiikilasin tuntemusta löytyy esim....
Open Access –periaatteen mukaan tieteellisiä artikkeleita on jo paljon elektronisena aineistona verkossa vapaasti luettavissa. Kokotekstinä tallennettujen aineistojen löytämiseksi täytyy kuitenkin tietää, mistä aineistoa voi ja kannattaa hakea. Artikkeleita löytyy erilaisista julkaisuarkistoista, hakemistoista, portaaleista ja verkkokirjastoista. Alla on joitakin linkkejä sivustoille, joista voit etsiä tieteellisiä artikkeleita.
http://www.doaj.org/
http://www.jstor.org/
http://scholar.google.fi/
http://www.plos.org/
http://www.dart-europe.eu/basic-search.php
http://www.oclc.org/oaister/
http://journaldatabase.org/
http://www.sherpa.ac.uk/romeo/index.php?fIDnum=|&mode=simple&la=en
Lisää tietoa hakukoneista:
http://en.wikipedia.org...
Tiedot kultakorujen leimoista löytyvät avaamalla nämä linkit.
http://www.tukes.fi/jalometallituoteopas/leimat_pitoisuus.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalometallien_leimaaminen
Tuo onnistuu HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi seuraavasti:
1. Valitse hakutavaksi ”Hakusana(t)”.
2. Kirjoita hakukenttään ** eli kaksi tähtimerkkiä.
3. Valitse pudotusvalikosta ”Aineisto” aineistotyypiksi ”DVD-levy”.
4. Valitse pudotusvalikosta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Elokuvat”
5. Kohtaan ”Järjestä hakutulos” laita valinta ”Ilmestymisvuoden mukaan”.
6. Paina Hae-nappia.
Nyt hakutulokseksi pitäisi tulla lista kaikesta HelMet-kirjastojen DVD-elokuvista, uusimmat elokuvat ensin. Jos haluat rajata lastenelokuvat pois, voit ottaa pudotusvalikosta valinnan ”Aikuisten kokoelma”. Silloin mukaan tulee tosin tietokirjallisuuteen lukeutuva DVD-dokumentteja, mutta niitä on suhteellisen vähän verrattuna varsinaisiin...
Jos kirjassasi on hometta, se on tukala vihollinen. Hometta on hyvin vaikea poistaa, ja rihmastoja ja itiöitä voi jäädä kirjaan joka tapauksessa. Tummia laikkuja kirjasta ei varmaankaan saa enää pois ilman ammatilaiskäsittelyä.
Voisit kuitenkin kokeilla arvokkaaseen kirjaasi ruokasoodaa. Paul Andrea neuvoo kirjassaan "Ruokasoodan ihmeet" seuraavaa: "Pudotitko kirjan kylpyammeeseen? Käytä ruokasoodaa kirjan kuivaamiseen ja homeen estoon. Ripottele sivujen väliin ja anna kirjan kuivua. ... Kun kirja on täysin kuiva, voit tomuttaa sen uudelleen ruokasoodalla ja päästä näin eroon homeesta, jota ehkä on kehittynyt kirjan sivuille. Jätä kuivumaan aurinkoiselle paikalle."
Ehkä kannattaisi kokeilla ruokasoodalla tomuttamista ja tuulettamista tai...
Varmistin asian tietotekniikkayksiköstämme. Periaatteessa Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneiden skannereista ei tallennu muistiin mitään skannatuista asiakirjoista tai kuvista. On kuitenkin mahdollista, että joillakin asetuksilla muistiin jää viimeinen skannatessa otettu esikatselukuva. Jos haluaa olla aivan varma, ettei tuotakaan jälkeä jää, kannattaa skannata vielä salaisten asiakirjojen jälkeen vaikkapa aivan tyhjä tai muuten merkityksetön paperi, jotta esikatseluvaksikaan ei jää mitään arkaluontoista seuraavan skannaajan nähtäväksi.
Myllykosken kirjastosta vastattiin kyselyyni näin:
"Erotiikka-hylly on Anjalankosken kaupunginkirjaston perua, on haluttu näin nostaa esille tietty kaunokirjallisuuden ryhmä, jolla on oma lukijakuntansa."
Kouvolan pääkirjastossa vastaavaa hyllyä ei ole.
Morris, Miksi kissä kehrää, WSOY 1989, s. 37-38:
"Kissat hautaavat ulosteensa vaimentaakseen sen hajun"
Ilves hautaa samalla tavalla jätöksensä. Muitten kissaeläinten jätöskulttuurista en löytänyt tietoja.
Hiekkalaatikot ovat ilmeisesti yleistyneet sitä mukaa, kun kissoja on alettu pitää pelkästään sisäkissoina etenkin kaupunkikulttuureissa.
Kovin paljon tietoa näiden metallilankatöiden historiasta ei löytynyt. Kirjassa Käytännöllinen läkkiseppä: käsikirja läkki-, pelti-, vaski- y.m. sepille (Otto Kallenberg, 1902) kerrotaan luvussa läkkisepän myymälätöistä, että lankatyöt ovat muuttuneet enimmäkseen erityisvalmisteiksi (s. 67). Myymälätyöt ovat kirjan mukaan entisiä läkkisepän verstaassa valmistettuja esineitä, jotka jo tuolloin, yli 100 vuotta sitten, olivat muuttumassa tehdasvalmisteisiksi. Mutta aiemmin lankatöitä saatettiin valmistaa myös myymälään kuuluvassa läkkisepän työpajassa.
Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon Luostarinmäen joulu -sivuilla vuodelta 2004-2005 kerrotaan, että 1900-luvun alussa rautalanka oli yleinen korjausmateriaali, ja siitä valmistettiin...
