Saimme lisää tietoa asiaa tutkineelta lukijaltamme. Hän oli saanut selville, että Sievissä syntynyt Karl Hägglund oli testamentannut vuonna 1914 Sievin kunnalle 15 000 mk ja samassa testamentissa 100 000 mk Duodecim lääkäriseuralle. Karlin vanhemmat ovat Antti Erikin poika Eskola ja Eva Eskola. Hägglund oli myös Ivalo Aktiebolg Oy:n osakas. Sama henkilö on vienyt Hägglundia koskevia lehtileikkeitä Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen leikkeet-osaan. Sieltä ne löytyvät haulla "Karl Hägglund" https://digi.kansalliskirjasto.fi/clippings?query=%22karl%20h%C3%A4gglu…
Tässä lyhyessä 50-vuotisartikkelissa kerrotaan Karl Häggmanin urasta. Häggman aloitti 13-vuotiaana oppipoiana Tampereella, työskenteli muiden pajoissa mm. Tukolmassa ja...
Jaakko Rugojevin dokumentaarinen romaani Majuri Vallin rykmentti kertoo "majuri Vallin komentaman karjalaisen jalkaväkirykmentti 126:nnen vaiheista heinä-joulukuussa 1941 Karjalan rintamalla käytyjen raskaiden puolustustaistelujen aikana" (s.3 tekijän alkusanoista). Kirjan luku Vedenpaisumus Poventsassa kertoo tästä Stalinin kanavan sulkujen räjäytyksestä.
Kirjan lyhennetty versio ilmestyi suomeksi 1988 (287s.) ja 2. korjattu painos 1990 (439s.). Kirjaa on useissa Kymenlaakson kirjastoissa.
Norola niminen kylä on edelleen olemassa Mikkelin kaupungissa. Norola 3 tarkoittaa tiettyä taloa. Anekit ja niiden omistajat Mikkelin pitäjän alueella 1561 luettelossa mainitaan Norola III omistajaksi Lauri Kauppinen. Talonpojat saivat todisteeksi anekki-kirjan.
Oheinen tieto mainitaan Hannele Wirilanderin kirjassa: Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Norolan kylästä on kirjoitettu myös Toivo Asikaisen kirja: Säämiskälän rustholli.
Ko. tilan nykyisistä vaiheista, onko se olemassa jne. kannattaa kysyä Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnasta
Entressen kirjastosta löytyy työtilaa aukioloaikojen puitteissa, mutta varattavia työhuoneita ei ole. Siellä on kuitenkin 6 henkeä vetävä pieni äänieristetty työskentely/lukutila, joka on asiakkaille vapaassa käytössä.
Entressen Kirjaston palvelutiskiltä voi lainata kannettavan tietokoneen (läppäri) mukaansa kirjaston tiloissa käytettäväksi. Läppäriltä voi tulostaa kirjaston verkkotulostimeen.
Kauniaisten kirjaston tutkijanhuone on ensisijaisesti tarkoitettu opintojensa loppuvaiheessa oleville kauniaislaisopiskelijoille sekä -tutkijoille. Huoneen käyttö on maksutonta, ja varauksen voi tehdä kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Käyttöajat on jaettu kahteen vuoroon maanantaista sunnuntaihin (klo 7-16 ja 16-24).
Kauniaisten kirjaston yhteystiedot...
Englanninkielisiä äänikirjoja voi etsiä HelMetin, http://www.helmet.fi, tarkennetussa haussa valitsemalla kokoelmaksi äänikirjat ja kieleksi englanti alasvetovalikoista. Aiheeksi kirjoitetaan kristinusko ja lisätään toiseksi hakuoperaatoriksi Ei ja kirjoitetaan hakulaatikkoon "kaunokirjallisuus", jollei haluta muuta kuin tietokirjat.
Jos etsitään äänikirjoja afrikkalaisuudesta kirjoitetaan kristinuskon tilalle afrikka* ja jos historiasta, kirjoitetaan hakulaatikkoon histo*. Esim. näin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…. Katkaisemalla sanan loppu tähdellä saadaan enemmän tuloksia, kun sanan eri taivutukset tulevat mukaan. Hakutuloksia saadaan enemmän myös, jos kaikkia hakuja...
BLANKA-kirjastot, eli Turunmaan kirjastot ovat: Taalintehdas, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Västanfjärd, Hiittinen. Jos olet lainauskiellossa vaikkapa palauttamattomien kirjojen takia Kemiön kirjastossa, et voi lainata Paraisilta, ennen kuin asia on Kemiön kanssa selvitetty.
Kyllä voi. Tästä linkistä avautuu editointitilan käyttömahdollisuudet: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/editointitila.htm.
Ajan voi varata lehtilukusalin asiakaspalvelusta puh. 03-8125 550.
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Suurten kustantajien kirjoista tehdään tilaukset jo ennen ilmestymistään monta kuukautta aikaisemmin, ja ne tulevat välittäjän kautta ilmestyttyään. Kirjastossa kirjat käsitellään vielä lainauskuntoon, mihin menee muutama päivä. Uusien kirjojen kirjalähetyksiä tulee viikoittain. Jos saapuneista kirjoista on varauksia, ne käsitellään ensin lainattaviksi. Kirjastoon tilatut kirjat näkyvät aineistorekisterissä maininnalla "hankinnassa", mutta niihinkin voi tehdä varauksen ennakkoon.
1. Emme valitettavasti onnistuneet löytämään suomi-dari-sanakirjaa mistään Suomen kirjastosta. Todennäköistä siis on, että sellaista ei ole vielä tehtykään.
2. Välitimme kysymyksesi Helsingin yliopistolle, josta Petri Pohjanlehto,
Iranistiikan erikoistutkija, vastasi näin: "mainitsemasi kielet suhtautuvat toisiinsa hieman kuten suomenruotsi ja ruotsinruotsi: kirjoitettuna kielet näyttävät melko samalta, mutta ääntämyksessä on jonkin verran huomattaviakin eroja. Darinkielisellä henkilöllä ei ole suuria vaikeuksia ymmärtää farsinkielistä puhetta, samoin toisinpäin. Sen sijaan Afganistanissa darin ohella käytetty kieli, pashto, on aivan erillinen kielensä."
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :...
Kirjastoissa on useita Kirsti Koivulan sketsikirjoja: Hulvatonta hupailua, Hyvät hykkyrät, Iloista irrottelua, Naurun nälkään, Pirtin puolelle. Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta haku http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ ei pitäisi vaatia mitään käyttäjätunnuksia. Millähän sivulla mahdoitte käydä?
Karin Tillisch on julkaissut yhdeksän teosta, joista tähän mennessä on suomennettu vain "Shadow" vuonna 2005 nimellä "Shadow - varjoista tähtiin". Teos on saatavilla myös täältä Kotkan pääkirjastosta.
https://portal.dnb.de
https://finna.fi
Tähän ei löytynyt vastausta. Tsingis Aitmatovin Ensimmäinen opettaja -kirjasta ei löytynyt tällaista kysymystä. Toinen kirjailija, joka voisi tulla kyseeseen on Stanislaw Lem. Hänen kirjassaan Futurologinen kongressi puhutaan mm. Edenistä, mutta tätä kysymystä en kuitenkaan löytänyt.
Valitettavasti Vaski-verkkokirjasto näytti aiemmin vain sata lainaa eräpäivän mukaan järjestettynä. Nyt vika on kuitenkin korjattu ja kaikki lainat saa näkyviin.
R.L. Stinen teos Syvyyksien syylä (WSOY, 2009) on toinen osa Goosebumps Kauhumaa –sarjaa. Sarjasta on Syvyyksien syylän jälkeen ilmestynyt vielä kymmenen osaa. Kolmas osa on nimeltään Monsterinverta aamiaiseksi. Syvyyksien syylää edeltävä osa on nimeltään Nukkeni mun (2008).
Seuraavat osat ovat ilmestymisjärjestyksessä:
Noidutun naamion nauru (2009)
Tohtori Mielipuoli (2010)
Mitä mielessä, muumio? (2010)
Haukkuvat Hirviöksi (2010)
Sano muikku… niin käy köpelösti (2011)
Luikeroleiri (2011)
Oho, mitkä voimat! (2011)
Pako Kauhumaasta (2012)
Paniikkipuiston kadut (2012)
Osat löytyvät HelMet-tietokannasta esimerkiksi sanoilla ”Goosebumps Kauhumaa”.
Muumitalon rakennusohjeita on kysytty meiltä aiemminkin. Vuoden 2007 vastauksessa olleet linkit eivät enää valitettavasti toimineet.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6ca51f1f-6d28-47a…
Löysin muutaman ruotsinkielisen sivun, joilla on rakennusohjeita, toivottavasti niistä on apua.
http://murbruk.wordpress.com/2008/07/02/bilder-pa-olika-muminlekstugor/
http://www.styleroom.se/album/33987 (linkissä mainittua Hus & Hem tidning -lehteä ei löytynyt HelMet-kirjastojen kokoelmista)
Kyllä, Fono.fi:n etusivulla mainitaan, että jos hakemasi levyn kohdalla näkyy Spotify-logo, voit kuunnella sen mikäli koneellasi on Spotify-sovellus. Mikäli kyseistä äänitettä ei löydy Spotifysta ei logoa näy. Eli kaikkia äänitteitä ei siis välttämättä pysty kuuntelemaan.
Täältä löytyy lisää tietoa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/fono-…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen!
Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Nuotissa Laivat : lauluja Neuvostoliitosta 2 on kappale Zemlja tsvetov suomeksi Kukkiva maa. (Löytyy Vaasan kaupunginkirjastosta.)
Yleisradion Fono-äänitetietokannasta löytyy levy EVEREST : Pesni na stihi Igorja Shaferana / Lauluja Igor Shaferanin teksteihin. Sillä on kappale Zemlja tsvetov (käännös: Kukkasmaa). Esittäjä: Nadezhda (yhtye). Tekijät: Martynov, Jevgeni (sävellys). Shaferan, Igor [1932-1994] (sanoitus).
Voisiko kyseessä olla tämä kappale?
Mistään kirjastosta ei ikävä kyllä kyseistä äänitettä löydy. Mikäli haluat ostaa levyn, kannattaa kääntyä Ruslania-kirjakaupan puoleen, he myyvät myös musiikkia ja ehkä heidän kauttaan tämäkin levy jostain löytyisi. Yhteystiedot: http://www.ruslania.com/context-584.html.
Kaksplus.fi:n keskustelupalstalla on neuvottu pyytämään ohjeita pelin maahantuojalta :
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsi-kasvaa/leikki-ikaiset/1293433-nalle… . Myös Lekmer.fi http://lekmer.fi/Asiakaspalvelu/ myy Nalle Puh –sadepeliä.
