"Sulkamaisista tuntokarvoista" tulee ensimmäisenä mieleen surviaissääskiin kuuluva Chironomus plumosus. Tämä suuressa osassa maata yleinen hyönteinen on 10-12 mm:n pituinen ja lajin koirailla on suuret höyhenmäiset tuntosarvet.
http://www.biolib.cz/IMG/GAL/21867.jpg
Tonttujen jouluyön tuntemattomaksi jääneen suomenkielisen tekstin laatijan sanavalintojen perusteita voi vain arvailla, mutta kun kyseessä on sentään joululaulu, rohkenisin ehdottaa, että ehdotetuista tulkinnoista viattomampi on parempi ja liemi pikemminkin paistin lientä kuin ilolientä. Lisäksi, vaikka laulun tontut tulevat hieman epäilyttävistä oloista sillan alta, jouluruokaa laulussa tarjoilee "kunnon väki", joten mistään juomingeista tuskin on kyse.
Varmaa vastausta tähän kysymykseen on mahdotonta antaa, sillä sääennusteiden tarkkuus laskee sitä mukaa, mitä pidemmäksi ajaksi ne tehdään.
Pitkän ajan ennusteita toki löytyy, mutta niitä kannattanee pitää suuntaa-antavina. Ilmatieteen laitos seuraa ja arvioi ennusteita sivuillaan: http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta. AccuWeatherin sivuilta voi hakea paikkakunnittain peräti 25 päivän sääennustetta: http://www.accuweather.com/fi/fi/helsinki/133328/daily-weather-forecast…. Forecan sivuilta löytyy 10 päivän ennuste: http://www.foreca.fi/Finland/Pirkkala/tenday.
Voit mennä kannettavan kanssa Helsingin kaupunkirjaston Kohtaamispaikkaan, joka on tietokoneiden käytön neuvonnassa paras paikka. Voit ottaa yhteyttä myös netin kautta: http://www.hel.fi/hki.Kirjasto/fi/Etusivu.
Kohtaamispaikan osoite: Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, 2 krs.
Ideaansa valokuvakirjasta voi tarjota periaatteessa aika monille isoille kustantajille ja pienkustantajille. Riippuu vähän minkä aiheisia kuvasi ovat. Lista kustantajista ja heidän kustannusaloistaan löytyy mm. täältä: http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/jasenetaq/ . Sieltä pääsee myös kustantajien omille sivuille. Sellaiset kustantajat kuin Maahenki ja Mäntykustannus ilmoittavat, että he kustantavat taide- ja luontokirjoja ja kuvateoksia. Puhtaasti vain valokuvakirjoja tekevä kustantamo on Musta taide http://www.mustataide.fi/ , jonne voi lähettää kirjaideansa.
Sanat narrata ja narrate eivät merkityksellisesti liity toisiinsa - ne perustuvat eri sanoihin.
Narraaminen tulee suomeen ruotsin verbistä narra, joka puolestaan on lainaa alasaksan verbistä narren, "pitää narrinaan, huiputtaa; käyttäytyä narrin tapaan". Sana on johdos hupsua tai ilveilijää merkitsevästä sanasta narre, joka on lainattu suomen kieleen ruotsin kautta asussa narri. Sanavartalon perimmäistä alkuperää ei tunneta.
Narrate taas pohjautuu latinan kertomista merkitsevään verbiin narrare. Sanaan ei sinänsä liity ajatusta puijaamisesta - olkoonkin, että kertomiseen voi toki liittyä petollisia taka-ajatuksia.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
The Oxford English dictionary. X, Moul-Ovum
Keskisuomalaisia lastenkirjailijoita voi hakea esimerkiksi Keski-Suomea käsittelevästä Keski-aluetietokannasta, joka löytyy täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/keskisuomi tai http://jkl226.jkl.fi/Keski?formid=form2
Valitsemalla asiasanaksi "lastenkirjallisuus" sekä julkaisuvuodeksi 2013-2013, löytyy 6 uutta teosta keskisuomalaisilta lastenkirjailijoilta: Hannele Huovilta, Kreetta Onkelilta, Timo Parvelalta ja Sinikka Valkolalta.
Lisäksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta (www.kirjasampo.fi) voi selailla kirjailijoita maakunnittain tai hakea hakusanoilla "keski-suomi ja lastenkirjailijat". Listalta löytyvistä kirjailijoista ainakin Sari Kanalalta on ilmestynyt tietokirja Hännän varjossa (2013, luokka 58.11) ja Laura...
Vuonna 1995 Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä oli kaksi työelämän muutoksiin liittyvää artikkelia:
- Hiltunen Pekka, Työ muuttaa muotoaan: Työelämän muutos ja murros; fiktiota ja faktaa; haastateltavina mm. sosiologi Antti Kasvio, professori Pentti Malaska ja tutkija Matti Kortteinen (nro 1, s. 34-39)
- Palo Jorma, Työnarkomoney (nro 12, s. 53-55)
Nämä artikkelitiedot löytyvät Aleksi-lehtiviitetietokannan kautta, joka on käytettävissä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet… Tämän ikäiset lehdet on säilytetty Helsingin Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa.
Valitettavasti artikkelihaku ei ulotu vuotta 1995 kauemmas. Voit selata ja tarvittaessa kopioida...
Tästä linkistä näkyvät kirjastot ja palvelut helmet-sivuilla: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Sivun ylälaidalla on laatikko, johon voi valita palveluksi esim. kokoustilan tai ryhmätyötilan. Tällöin tulee näkyviin ne pääkaupunkiseudun kirjastot, joissa kyseistä tilaa on tarjolla.
Jokaisella kirjastolla on omat käytännöt, miten ja keneltä tilaa varataan. Nämä tiedot näkyvät, kun klikataan kirjaston kohdalta "palvelut".
Sitaatti on osa meksikolaisen runoilijan Octavio Pazin runosta Hymni raunioiden keskeltä, sen viimeisen säkeistön alusta:
"Päivä, pyöreä päivä,
valoappelsiini jonka kaikki kaksikymmentäneljä lohkoa
tiukkuvat samaa keltaista makeutta!"
Suomennos löytyy kirjasta Näin ihminen vastaa: valikoima espanjalaista Amerikan runoutta (1964). Kirja on lainattavista ainakin muutamista Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Neelia- ja Eden-nimiä ei löytynyt kirjaston nimikirjoista.
Serafia pohjautuu heprean sanaa serafim, joka tarkoittaa liekehtivää ja tulista. Nimeä kirjoitetaan myös muodoissa Serafiia, Serafiina ja Serafina. Nimi oli yleinen 1800-luvun lopussa, mutta harvinaistui sen jälkeen. 2000-luvulla nimi on yleistynyt uudelleen. (Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Neelia on tai on ollut nimenä alle 103 suomalaisella, Eden alle 227:llä ja Serafia 2243:lla. Kaikki ovat olleet niminä niin miehillä kuin naisillakin.
Behind the name -sivuston (http://www.behindthename.com/) mukaan Eden-nimi liittyy Vanhan testamentin Eedeniin,...
Kaukolainat ja kaukolainatilaukset eivät näy HelMetin kautta asiakkaan omissa tiedoissa, koska ne tilataan ja lainataan eri järjestelmällä. Sinun kannattaa kysyä kaukolainatilaustesi tilannetta suoraan oman kaupunginkirjastosi kaukopalvelusta. Tässä yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Runo voisi olla Kaisu Pato-ojan Pielisen balladi. Siinä vanha pariskunta tosin asuu kotonaan Pielisen rannalla ja suree kaupunkiin muuttaneita lapsiaan, jotka käyvät kovin harvoin. Runossa on mm. tällainen kohta:
"Poika, emon ainokainen,
isän toivottu talokas,
ei kerinnyt kesäisinkään
Pieliselle pestäväksi.
Kanarian kuvakortti
kertoi hei-hei-tervehdysen,
tahi kortti Kyprokselta
näytti outoja oloja."
Runo löytyy ainakin alla mainitusta kirjasta:
Pielisen balladi ja muuta Pohjois-Karjalan kesäyliopiston "Runoriihi 1978" -kilpailun satoa (1979)
Uuden Helmet-kirjastokortin saa kaikista Helmet-kirjastoista pääkaupunkiseudulla. Kortin saa heti käynnin yhteydessä kunhan ottaa henkilötodistuksen mukaan.
Eelis-nimen alkuperä on heprean Elisa, joka merkitsee "Jumalani on pelastus". Elisa on Vanhan testamentin profeetta.
Mikael pohjautuu heprealaiseen Miikael-nimeen, jonka merkitys on "kuka on niin kuin Jumala". Raamatun Mikael on arkkienkeli ja ylin seitsemästä pääenkelistä. Arkkienkeli Mikaelille on Suomessa omistettu useita kirkkoja, ja hänen mukaansa on saanut nimensä Mikkelin kaupunki.
Mikael oli nimenä Suomessa yleinen jo keskiajalla. Kansainvälisestikin nimi on erittäin suosittu.
Temu-nimeä ei löytynyt lähdeteoksista. Oletettavasti se on samaa alkuperää kuin nimi Teemu, jonka lähtökohtana on kreikkalaisperäinen nimi Nikodemus, joka tarkoittaa kansan voittajaa (nike = voitto, demos = kansa). Myös tämä nimi esiintyy Raamatussa....
Hei
Helmet-aineistotietokannasta löytyy seuraavat sanakirjat, joissa on erityisesti seksuaalisuuteen liittyvää sanastoa:
- Sexicon : a sexual dictionary / [text: Jaclyn Bond].
- Smut : down & dirty with the filthiest words.
- Kättä pidempää : olennainen seksisanasto suomi-englanti-suomi = Harder than rock : a sexy lexicon Finnish-English-Finnish.
- Reissaajan kieliopas rietasteluun, eli, kuinka saan seksiä vieraalla kielellä.
Saatavuustiedot löytyvät linkistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1909937__Ssanakirjat%20sek…
Albert Camus'n esseekokoelman L'été kahdeksasta kirjoituksesta kuusi on suomennettu. Ne sisältyvät Maija Lehtosen toimittamaan ja Leena Löfstedtin suomentamaan Camus-valikoimaan Esseitä (Otava, 1962): Mantelipuut [Les amandiers], Prometheus manalassa [Prométhée aux enfers], Pieni opas kaupunkeihin, joilla ei ole menneisyyttä [Petit guide pour des villes sans passé], Helenan maanpako [L'exil d'Hélène], Arvoitus [L'énigme] ja Paluu Tipasaan [Retour à Tipasa]. Suomentamattomat esseet ovat Le minotaure ja La mer au plus près.
Victor Hugon Les travailleurs de mer on julkaistu suomeksi nimellä Meren ahertajat (WSOY, 1950). Käännöksen on tehnyt Olli Nuorto.
Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Derek_Landy) mukaan Derek Landy Keplo Leutokalma -sarjaa on tällä hetkellä tehty englanniksi seitsemän osaa, joista suomeksi on käännetty viisi eli Keplo Leutokalma, Leikkiä tulella, Kasvottomat, Pimeitä aikoja sekä viimeisin 10.3.2013 ilmestynyt Jäänteiset.
Myös Risingshadow-sivustolla (http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0) kysellään sarjan seuraavan kirjan ilmestymisestä. Erään viestin mukaan Tammelta ei osattu vielä kertoa kuudennen osan ilmestymisestä suomeksi mitään.
