Mistä päin ovat kotoisin LL -päätteiset sukunimet (Asell, Sunell, Limnell jne)?

-ell-loppuisten sukunimien taustalla ovat klassisen mallin mukaan muodostetut ns. oppineistonimet. Keskiajan lopulla elpyneen klassisten tieteiden ja taiteiden harrastuksen myötä Euroopan oppineisto alkoi käyttää klassisten kielten mukaisia nimiä. Nimet muodostettiin kääntämällä tai johtamalla esimerkiksi maakuntien nimistä, ammattinimityksistä tai suomenkielisistä sukunimistä latinan tai kreikan päättein, usein myös sovittamalla käännöksiin näiden kielten sanoja. Ajan mittaan monet oppineistonimet lyhentyivät -en, -in ja -ell-loppuisiksi. Näistä uusista lyhyemmistä nimistä tuli vähitellen pitkiä suositumpia; niiden osuus nykypäiviin säilyneistä oppineistonimistä onkin huomattava. Noin puolella ns. oppineistonimen tai sen asuisen nimen kantajista on -en tai -in-loppuinen, viidenneksellä -(i)us-, kuudenneksella -ander- ja kymmenellä prosentilla -ell-loppuinen nimi. Myös saksalaisen mallin mukaisia -er-loppuisia nimiä on jonkin verran.

Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000