Kenen runo? Tämä mukaelma löytyy netistä, muistissani hieman eri versio. Tekijä suomalainen runoilija, mutta kuka? Funktio sinäkin lienet, sydän väsymätön…

Kysytty

Kenen runo? Tämä mukaelma löytyy netistä, muistissani hieman eri versio. Tekijä suomalainen runoilija, mutta kuka?
Funktio sinäkin lienet, sydän väsymätön.
Elämän taululle vienet vaikean yhtälön.
Suuri Mestari kerran, yhtälön pelkistää.
Tutkien minkä verran x:lle viimein jää.

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Hei!
Valitettavasti runoon ei löytynyt tekijää. Laitoin sen myös valtakunnalliseen kyselyyn, mutta en saanut vastausta. Tyyli on aikaa ennen modernismia, eli viisikymmentälukua. Loppusoinnut ja sanavalinnat viittaavat siihen.

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Erittäin todennäköisesti asialla on prof. Pentti Malaska.
Hänen runojaan esiintyi 80-90 -luvulla käytössä olleessa lukion matematiikan oppikirjasarjassa Akseli (kustantaja Weilin+Göös).

Minunkin käsittääkseni runon on kirjoittanut aarre Saarnio, kuten ylempänä sanotaankin. Luullakseni itse runon nimi on "Funktio"

Kirjastonhoitaja on oikeassa, matikan ope ei. Funktio-runo on todellakin Aarre Saarnion kirjoittama runo - entisen opettajani. Taustakin tälle runolle on tiedossa. Kannattaa tutustua muihinkin hänen runoihinsa.

Runo on lehtori Aarre Saarnion (1906–1981).
Saarniolla on noin 50 hienoa runoa, eräänä niistä "Funktio":

FUNKTIO
[Tämän runon Aarre Saarnio halusi julkaistavan kuoltuaan, muistokirjoitusten sijasta. Julkaistu Matemaattisten Aineiden Aikakauskirjassa 5/1981, s. 437]

Seurausta ja syytä
taululla selvitän.
Siinä on x:ää ja y:tä
– funktio – tiedäthän.

Kertovat silmäparit:
ajatus keskittyy.
Vältämme virheet, karit,
ratkeaa x sekä y.

Koordinaatistoristein
taulumme kuvastaa
funktion monin pistein.
Ympyrä hahmon saa.

Funktio sinäkin lienet
sydän väsymätön.
Elämän taululle vienet
vaikean yhtälön.

Viisas Mestari kerran
yhtälön pelkistää.
Tutkivi, minkä verran
x:lle viimein jää.

Minun on vaikea olla
– usein väärin tein –
Kaamea tyhjyys – nolla –
jäätävi sydämein,

joka on tietänyt, mutta
sykkinyt unhoittain:
Valo on rakkautta.
muu on turhuutta vain.

Upea runo. Tulee mieleen Laukaan yhteiskoulu ja matematiikan tunnit.
Olen juuri opettelemassa runoa REUMATISMI VOITTI MARIN..., jonka kerrotaan syntyneen juuri Saarnion kynästä. Saisiko siihen varmuuden?

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.