Runo on Eino Leinon, mutta sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu missään kokoelmassa. Se löytyy Sunnuntai-lehdestä 19.8.1917. Lehti löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, Pasilan kirjavarastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Kyseinen valokuvaaja on Clark Little. Alla on linkki Littlen kotisivulle, josta voitte lukea lisää hänen työstään ja elämästään.
Lähteet:
http://www.clarklittlephotography.com/
http://www.mtv.fi/uutiset/
Marie-Henri Beylen eli Stendhalin teosta "Rome, Naples et Florence" (1817) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://finna.fi
http://fr.wikipedia.org/wiki/Stendhal
Kotimaisista verkkokaupoista en pektiiniä onnistunut löytämään. Pektiiniä kannattaa kysellä apteekeista, ja voihan verkkoapteekeille lähettää toiveen, että he ottaisivat pektiinin valikoimiinsa.
Ulkomaisissa verkkokaupoissa pektiiniä on myynnissä, mutta kaikki kaupat eivät välttämättä toimita tavaraa Suomeen.
Hei,eipä tuosta laskutehtävästä millään saa vastaukseksi 272. Kun lasku suoritetaan oikeaoppisesti (ensiksi sulkulausekkeet, sitten kertolaskut ja viimeiseksi yhteenlaskut), saadaan vastaukseksi 59.
David Foster Wallacelta on suomennettu teos "Hauskaa, mutta ei koskaan enää : esseitä" (Siltala, 2012). Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa on ennakkotiedot Wallacen teoksesta "Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja" (Brief Interviews with Hideous Men). Suomennoksen ilmestymisvuodeksi on merkitty 2014. Tarkkaa ilmestymisajankohtaa ei ole mainittu.
Wallacen suomennosten kustantajalta Siltalalta kerrottiin, että toistaiseksi uusia käännössopimuksia ei ole tehty.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/fi
Ensin sotaa ja sota-aikaa naisnäkökulmasta kuvaavia romaaneja:
Nousiainen, Inka: Kirkkaat päivä ja ilta, Siltala, 2013 - talvisota
Sirpa Kähkösen Kuopio -sarja sijoittuu jatkosodan aikaan:
Kähkönen, Sirpa: Hietakehto, Otava, 2012
Kähkönen, Sirpa: Neidonkenkä, Otava, 2009
Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet, Otava, 2007
Kähkönen, Sirpa: Jään ja tulen kevät, Otava, 2004
Kähkönen, Sirpa: Rautayöt, Otava, 2002
Kettu, Katja: Kätilö, WSOY, 2011 - kuvaa Lapin sotaa
Sandbacka, Carola: Sodan jaloissa, Tammi, 2010 - talvisota suomenruotsalaisesta naisnäkökulmasta
Saisio, Pirkko: Sisarukset, Kirjayhtymä, 1976 - sota-aika 1930- ja 1940-luvuilla
Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa, Atena, 2003 - Balkanin sota 1992
Kilpi, Eeva: Elämä edestakaisin, WSOY,...
Etsimänne runo on yksi säkeistö Eino Leinon runossa Päivän poika, ilmestynyt kokoelmassa Ajan aalloilla 1899. Koko runo Päivän poika on 8 sivua pitkä ja löytyy ainakin Eino Leinon Kootut I (1926),s. 351-358. Kirja on lainattavissa Rovanimen kirjastossa.
Ajan aalloilla -teos löytyy myös nettiosoitteessa http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/88550/Ajan_aalloilta.pdf?seq…
Doria on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto, jossa on usean organisaation tuottamaa sisältöä.
Marttaliitosta (http://www.martat.fi/) kerrottiin, että pesukoneessa voi käyttää ainoastaan pesukoneeseen tarjoitettuja pesuaineita. Jos matto on valkoinen tai hyvin vaalea, kannattaa valita valkaisuainetta sisältävä pesuaine, kirjaville matoille taas kirjopesuaine. Eli pesuaine valitaan samoilla periaatteilla kuin muussakin pyykin konepesussa.
Kannattaa varmistaa, että matto yleensä kestää koneessa pesun, ja myös, että kone on matolle riittävän suuri.
Suomessa kirjastojen kaukolainaus tapahtuu aina kirjastojen välisenä toimena eli asiakas ei voi suoraan tehdä tilauksia siitä kirjastosta, missä kirja on. Mene siis asioimaan siihen kirjastoon, josta haluat kaukolainasi noutaa ja pyydä siellä kaukolainan tekemistä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomen monikkoperheet ry:stä kerrottiin, että asiaa ei heidän tietämänsä mukaan ole tilastoitu:
http://www.suomenmonikkoperheet.fi/monikko2008/index.php
Alla olevalta sivuston mukaan "Suomen vanhimmat kolmoset ovat Viipurissa 7.12.1902 syntyneet Karkiaisen sisarukset Saima (nykyisin Wikström-Ridderström), Laila (nykyisin Sorvali) ja Inkeri, joka kuoli 14.7.1994 91-vuotiaana." Tiedon lähdettä tai sen luotettavuutta ei kuitenkaan saatu tarkistetuksi.
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2t5u.htm
.
Joensuun seutukirjaston aineistorekisterissä Jokusessa on kirjan teostiedoissa lueteltu fiktiiviset henkilöt, jotka kirjassa esiintyvät ja linkistä pääsee myös kirjan kuvaukseen.
Katso: http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&sesid=1167371040 ja hae hakusanoilla: tekijä: Isokallio ja teoksen nimi: Maailmanparantaja.
Kuvaus:
Kalle Isokallion satiiri on saanut uuden purukaluston. Politiikan koomisia kiemuroita runtelee nyt myös koiranpentu Taimi, ja se tekee selvää jälkeä niin kunnallisella kuin Eu:nkin tasolla. Tulos on entistä terävämpi, kekseliäs ja hilpeän hersyvä! Teollisuusneuvos Perttu Korhonen toteaa maailman olevan niin kenollaan, ettei se yhden miehen voimin oikene. Mutta Nurmelan kunnan hän voi kyllä panna kuntoon. Ja jos...
Kirjailija on meksikolainen Carlos Fuentes ja hänen kirjansa Lohikäärmeen pää, joka on suomennettu 1980. Matti Rossin suomennoksesta on Outi Valle sovittanut Yleisradiolle kuunnelman 1987.
Ks. Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carlos_Fuentes
Kirjaston kokoelmasta ei ole mahdollista ostaa kirjoja omaksi kuin poistomyynneistä, eikä silloinkaan ole mahdollista varata etukäteen itselleen tiettyä kirjaa.
Kaivattu opettavainen runo ketusta on Aale Tynnin Mikko kettu saa kyytiä. Se löytyy Tynnin kirjasta Kissa liukkaalla jäällä sekä muita satuja (Otava, 1954).
Kautto on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet goottia merkitsevästä muinaissaksalaisesta henkilönnimiryhmästä Gauta, Gaut, Gaudia, Gaudo, Gauto, Gause, Gauso. Nimiryhmä on levinnyt Suomeen viimeistään varhaiskeskiajalla ja sen eri muodot ovat vakiintuneet sukunimiksi eri seuduilla. Kautto-nimeä on tavattu Karjalassa (Säkkijärvi, Jaakkima, Uukuniemi) ja Keski-Suomessa (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi, Viitasaari, Sumiainen).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Valitettavasti en ole löytänyt tätä sanontaa mistään kirjaston sananlasku- tai sananparsikirjoista eikä se löydy myöskään netistä Matti Kuusen sananlaskutietokannasta. Elämän lyhyydestä kyllä puhutaan, mutta loppu on erilainen. Vähän sinnepäin on netissä viljelty ”Elämä on kuin lapsen paita, lyhyt ja sontainen”. Tutussa Rullaati rullaati –laulussa sanaillaan, kuinka ”elo on lyhyt kuin lapsella paita, muuta kai siitä en sanoa saa.” Tällainenkin versio löytyy:"Elo on lyhyt kuin lapsella paita, siis laitappas lapselles pitempi paita".
Tonteri-nimi lienee lähtöisin Etelä-Karjalasta, mistä vanhimmat tiedot siitä ovat peräisin. Tontereista löytyy mainintoja 1500-luvun puolivälistä lähtien esimerkiksi Jääskestä, Antreasta, Raudusta ja Kivennavalta, missä Tonteri on kiteytynyt kylänkin nimeksi. Viime sotien jälkeen Tontereita on tullut siirtolaisina runsaasti ennen kaikkea Hämeeseen. Nimen taustalla on ilmeisesti germaanista lainaa oleva ukkosta merkitsevä Donder, Donner, Dunder.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Pahasta uunista tuvan nurkassa runoili Kullervo Rainio. Uuni-runo ilmestyi alunperin Rainion kokoelmassa Tietämättä mistään (WSOY, 1951). Se sisältyy myös Rainion valittujen runojen kokoelmaan Valitut runot : 1945-1996 (Kopijyvä, 2000). Näiden lisäksi se on julkaistu esimerkiksi kansakoulun V ja VI luokille tarkoitetussa lukemisen oppikirjassa Lukutunnin kirja V (Valistus, 1964).
"I felt a funeral in my brain..." on suomennettu ainakin kahdesti. Sirkka Heiskanen-Mäkelän tulkinta (Hautajaisia päässäni vietettiin...) sisältyy Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen vuonna 1983 julkaisemaan Dickinson-valikoimaan Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia. Tästä ilmestyi laajennettu laitos vuonna 1992. Sama suomennos pienin muutoksin on mukana myös Heiskanen-Mäkelän itse kustantamassa kokoelmassa Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009).
Runouslehti Tuli&savu julkaisi numerossaan 4/2006 Anna-Mari Räsänen-Rogersin käännöksen (Tunsin Hautajaiset, Pääni sisällä...).
