Miksi nimitykset eno ja setä? Niin siis ajan sitä takaa(en osannut muotoilla kysymystä kunnolla) että miksi isän veli on setä ja äidin veli on eno,kun…

Kysytty
27.6.2014

Miksi nimitykset eno ja setä? Niin siis ajan sitä takaa(en osannut muotoilla kysymystä kunnolla) että miksi isän veli on setä ja äidin veli on eno,kun kummankin sisko on kuitenkin vain täti?

Vastaus

Vastattu
30.6.2014
Päivitetty
28.1.2019

Suomalais-ugrilaisista kielistä löytyy sukulaissuhteita hyvinkin hienosyisesti kuvailevia termejä. Näissä nimityksissä ei ole kyse pelkistä sukulaisuussuhteista, vaan myös ikäsuhteet ovat heijastuneet niihin: esimerkiksi vanhempaa ja nuorempaa veljeä sekä vanhempaa ja nuorempaa sisarta on voitu nimittää eri nimillä. Monille näistä nimityksistä on vastineet suomen kielessä. Jotkut niistä ovat hyvin harvinaisia, osa on jäänyt pois käytöstä ja kaikki eivät ole koskaan kieleemme kotiutuneet.

Sille, miksi jotkut nimitykset ovat säilyneet ja jotkut jääneet pois käytöstä, ei ole esitettävissä yhtä selvää syytä. Nimistöntutkimuksemme pioneerit kuten Ahlqvist ja Setälä ovat arvelleet syyksi eurooppalaisen kulttuurin vaikutusta. On mahdollista, että vieraat kulttuurit toisenlaisine sukulaisuusnimistöineen ovat saattaneet muuntaa esi-isiemme perinnäistapoja.

Kysymyksen ongelmaan tämä ei kuitenkaan tarjoa tyydyttävää vastausta, jos otetaan huomioon se, että esimerkiksi kulttuuriimme merkittävästi vaikuttaneessa ruotsin kielessä on eri sanat äidin ja isän siskolle (moster, faster). Ehkä eno/setä-asetelmassa on jonkinlaisia kaikuja yhteiskuntamme patriarkaalisuudesta: sukulaismiesten erottaminen on ollut "tärkeämpää" kuin naisten.

Lähde:
Uno Harva, Suomensukuisten kansain sukulaisnimistön rakenne. - Teoksessa Kansatieteen ongelmia : tutkielmia kansatieteen alalta. SKS, 1958

47 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Tulee mieleen että henkilöiden erilainen asema suhteessa lapseen on voinut vaikuttaa asiaan. Koska nainen on yleensä liittynyt miehen sukuun eikä päinvastoin, setä on ehkä muodostunut merkittävämmäksi henkilöksi kuin eno ja tädit, jotka ovat asuneet muissa perhekunnissa. Koska molemmat tädit ovat joka tapauksessa asuneet muualla, ei ehkä ole ollut tarvetta erotella heitä sillä perusteella kumman siskoja he ovat. Tämän pohdinnan jälkeen jäi mietityttämään onko sedän vaimolla ollut oma erityinen nimityksensä vai onko hänkin ollut täti?

Itse olen 28×eno, useampikertainen isoeno.
Itselläni ei ole vielä jälkikasvua, mutta te-toimiston ja Kelan piirissä kiinnostusta viriää?

Meillä on isoveli ja pikkuveli (veikka) ja sisko ja sisar sekä kälyt, natot, kytyt ja langot. Meiltä puuttuu sitten nephewiä ja nieceä vastaavat sisarten lapsia kuvaavat nimet eikä meillä ole lapsenlasellekaan (neto, neta portugalissa) omia nimiä. Isovanhemmille kyllä löytyy.

"Ehkä eno/setä-asetelmassa on jonkinlaisia kaikuja yhteiskuntamme patriarkaalisuudesta: sukulaismiesten erottaminen on ollut "tärkeämpää" kuin naisten."

Kun joka-ikisessä-asiassa nähdään patriarkaalisuutta. Ja nämä ihmiset pitävät itseään jotenkin fiksuina ja valveutuneina. Uhriutuminen on uusi valveituneisuus ja progressiivisuus.

Eno- ja setäkeskusteluun todettakoon, että antropologien mukaan muinaisina aikoina eno on ollut lapsen tärkein miespuolinen sukulainen. Äitiyshän on varma asia, ja äidin veli on äidin veli. Isyys aina hieman epävarmempi. Tämä enon tärkeys näkyy myös sanojen eno ja enemmän yhteydestä (myös Enäjärveen sisältyy sama sana, tarkoittaen isoa järveä).

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.