Laulaja Meikku on Merja Hanell-Lihr, ja vuonna 1978 julkaistu LP on hänen ainoansa. Samana vuonna julkaistiin myös single, joka sisältää kappaleet "Ihana Anelma" ja "Ootan aamuun aikaiseen".
Meikku osallistui myös vuoden 1978 viisukarsintoihin Timo Kalaojan säveltämällä ja Katri-Helena Kalaojan sanoittamalla kappaleella "Ystävä".
Kansallisdiskografia Viola ja YLE:n äänitearkiston tietokanta Fono sisältävät tiedot kappaleista ja niiden tekijöistä, mutta levyllä soittaneista muusikoista ei ole julkaisuissa tarkempaa tietoa.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/LaajennettuHakutulos.aspx?esittaja=meikku
LP:t Ihana Anelma sekä euro- ja intervisiokarsintojen kokoelma
Viisut 78 ovat kuunneltavissa Spotify-palvelussa.
Ihana Anelma
https://play....
Runon nimi on Kevätkukkien kilpailu, ja sen on kirjoittanut Anna-Mari Kaskinen. Runo löytyy kokonaisuudessaan teoksesta:
Kaskinen, Anna-Mari: Runometsä : kauneimmat lastenrunot. Kirjapaja 2004 (s. 61)
Hei,
meilläkään ei valitettavasti ole suomi-saksa-suomi journalistisen sanaston sanakirjaa, mutta yksikielisiä löytyy esim. Wörterbuch zur Publizistik ja Kleines Journalisten-Lexikon: Fachbegriffe und Burufsjargon.
Saksalainen kirjasto on avoinna ma 10-18 ja ti-pe 10-16.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen käyttösäännöt ovat tosiaan vastikään muuttuneet. Nyt lainoja voi olla kerralla 100 kappaletta (ennen 40). Aineistokohtainen yläraja on poistunut, joten DVD-levyjä voi olla lainassa jopa tuo 100 kappaletta, kun ennen raja oli 5. Varauksia voi tehdä 50.
Yleinen laina-aika on yhä 4 viikkoa, mutta entinen 1 viikon laina-aika on poistunut ja pidentynyt 2 viikoksi. Niinpä siis esimerkiksi DVD-levyt ja bestseller-kirjat ovat laina-ajaltaan nyt 2 viikkoa. Uusimiskertojen määrä on noussut 3 kerrassa 5:een kertaan.
Käyttösäännöt löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki….
Hankintaehdotuksista ei välttämättä anneta palautetta. Asia riippunee...
En tiedä, mikä kirja silloin on ollut kyseessä, mutta kaipaamasi tieto löytyy myös Ville Hännisen toimittamasta teoksesta ”Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä 2” (BTJ Kustannus, 2007). Se on kyseisessä kirjassa Fosteria käsittelevässä Timo Ronkaisen artikkelissa ”Realistisen sarjakuvakerronnan taituri” (s. 68–73). Sivulla 72 mainitaan, että Prince Valiant eli Prinssi Rohkea alkoi ilmestyä sanomalehdissä 13.2.1937. Toivottavasti tämä lähde kelpaisi kadottamasi lähteen tilalle.
Tässä kollegojeni ehdotuksia. Ensimmäiset ovat kuvakirjoja, alempana ensin lastenkirjoja, ja sitten nuortenkirjoja. Anja Snellmanin kirja on aikuisten kirja.
Gillian Shields, Kaunis pikkuveli
- Kuvakirja Siirin erilaisesta pikkuveljestä
Stora boken om Bill & Bolla : ... han så klok och hon en stolla / Gunilla Bergström
- Kuvakirja Billistä ja pikkusiskosta
Jacqueline Wilson, Yökylässä
- Daisylla on ongelma. Hän kyllä haluaisi järjestää yövierailun bestiksilleen, mutta ei ole kertonut toisille vammaisesta sisarestaan. Miten puhua muille erilaisuudesta?
Aira Savisaari, Kissa jolle arki ei riitä
- Kissa, jonka perheessä on monenlaisia jäseniä
Mark Haddon, Yöllisen koiran merkillinen tapaus
- Kirja...
”Suomen valtio omistaa enemmistön Ylen osakkeista. Muut osakkeet ovat mm.
pankkien, yhdistysten, vakuutuslaitosten ja kulttuurilaitosten omistuksessa.
Ylen osakkeita omistavat mm. MTV Oy, Alma Media Oyj, Sanoma WSOY, Suomen Pankki, Nordea, Osuuspankkien Keskuspankki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansanvalistus-seura, Kustannusosakeyhtiö Otava, Suomen Punainen Risti r.y., Suomen Tietotoimisto Oy, Suomen valtakunnan Urheiluliitto SVUL r.y., Pellervo Seura r.y., Raittiuden Ystävät r.y. Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f, jne. Useimmilla osakkailla on vain yksi tai muutama osake.
Osakkeenomistajia on noin 70.
Osakepääoma
Vähimmäispääoma 7 000 000 euroa ja enimmäispääoma 28 000 000 euroa.
Osakkeita 4 683 945 kpl. Osakkeilla ei ole...
Etsitty kirja lienee Grete Janus Hertzin Meidän talo (Tammi, 1974). Se koostuu kuudesta pikku vihkosesta, joita on kaksi rinnakkain kolmessa kerroksessa.
Kuva tanskankielisestä alkuteoksesta:
http://www.denglemteskuffe.dk/Samling%20dgs%20sider/Pixi%20samling/pixi…
Kysymykseen on hankala vastata, kun näillä sanoilla alkavia lauluja on Viola-tietokannan mukaan useampiakin. Listaan tähän jotain mahdollisia:
Jenni Vartiainen: Minä ja hän - Alkusanat "Sitten kun oon viimeisen lauluni laulanut" (teksti Maria Rahikainen)
Laineen Kasperi: Sitten kun - alkusanat "Sit ku pääsen pois"
Ilona Korhonen: Sitten kun - alkusanat "Sitten kun surullinen sydämeni metsässä mustikkaa kantaa"
Pasi Kaunisto & Markku Aro: Sitten kun mä pääsen siviiliin (sävellys Toivo Kärki, sanat Vexi Salmi)
Cheek: Pelkkää puhetta - alkusanat "Sitten kun ollaan puhelimet kii-kii-kiinni"
Tuollaista eläkkeellepääsemislaulua Viola ei valitettavasti tunne lainkaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Omaperäisyys on kirjallisuudessa kuten kaikilla muillakin luovuuden aloilla varsin harvinaista, pääosa kirjallisuudestakin nojaa vahvasti aiempiin ideoihin. Jos omaperäisyyttä voisi jollain yksinkertaisella tavalla hankkia, maailma olisi sitä varmasti pullollaan. En usko, että kaipaamaasi vinkkiä on kenelläkään tarjolla, koska emme edes tiedä, mistä aidosti omaperäiset ideat syntyvät.
Mutta lienee yleinen kokemus fiktion kirjoittajilla, että vain kirjoittamalla paljon löytyy myös niitä omaperäisyyden helmiä. Jokaisen julkaistun tarinan rinnalla on tuhansia pöytälaatikkoon jääneitä. Siksi ei kannata masentua vaan tehdä töitä eli kirjoittaa.
Sekin kannattaa muistaa, että maailmassa on paljon kirjallisuutta, jota luetaan mielellään, vaikka...
Vastaavaa nimitystä miespuoliselle opettajalle ei ole. Kollegani, joka on käynyt koulunsa Ruotsissa, kertoi, että naisopettajia kutsutaan sanalla fröken, mutta kun miesopettajaa puhutellaan, käytetään opettajan etunimeä. Toki myös naisopettajia voi kutsua etunimellä.
Opettajien - niin naisten kuin miesten - ammattinimikkeet ovat lärare, förskolelärare tai barnskötare. Näitä sanoja ei kuitenkaan käytetä silloin kun oppilas puhuttelee opettajaa.
Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, mitä käsitteellä "fantasia" tarkoitetaan kirjastomaailmassa ja taiteiden luokituksessa, vastaus voisi olla "fiktiivisen ilmaisun laji, jossa todellisen maailmamme luonnonlait eivät rajoita olioiden ja tapahtumien valikoimaa". Rajanveto on aina ongelmallista, mutta yleisesti varmaan ajatellaan, että jos päähenkilöllä on esimerkiksi tieteelle tuntemattomia "taikakykyjä", liikutaan heti fantasian puolella, vaikka tapahtumat sinänsä olisivat arkimaailmaa. Eri taiteenlajeissa fantasian ulottuvuuksia on sovellettu laajasti ja monipuolisesti.
Jos kysyjä tarkoittaa yleisemmin sanan fantasia suomenkielistä vastinetta, se on "mielikuvitus".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kansallisdiskografia VIOLA ei tunne yhtään "Korpin polkka" -nimellä liikkuvaa esitystä, mutta muodolla "Korpin polska" löytyy kaksi äänitystä. Ensimmäinen löytyy Seurasaaren Pelimannien LP-levyltä "Jalalla koreasti" (Finnlevy p1971 SFLP9514), joka löytyy ainakin HelMet-musiikkivarastosta ja josta sen voi tilata.
Toinen, todennäköisesti erittäin hankalasti tavoitettava versio on vuonna 2004 julkaistulla C-kasetilla "Kittilän kesäpäivien kansantanssiohjelman musiikki".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Olisikohan kyseessä kenties kirja Iris Palosaari : auttajana kahden maailman välissä (Hullu Poro, 2009).
"Vuosikymmenet kätilönä Kittilän kairoilla toiminut Iris Palosaari on aina omannut hyvät suhteet henkimaailmaan. Auttajana kahden maailman välissä pohjautuu hänen henkimaailmasta vastaanottamiinsa viesteihin ja ihmisten auttamiseen niiden avulla. Kätilön työssään Iris joutui usein yksin vaikeiden asioiden eteen. Kun omat voimat eivät riittäneet, hän kääntyi Jumalan puoleen ja pyysi apua, ja sai kokea, kuinka näkymättömät auttajat tukivat häntä työssään. Hän oppi luottamaan vaistoihinsa ja toimi niiden mukaan, ja näin hänelle kehittyi pikkuhiljaa parantajan ja näkijän lahja." (kuvailu kustantajan verkkosivulta)
Valitettavasti näistä yhtyeen kappaleista ei ole julkaistu nuottia. Jos tarve on erittäin kova, voi aina yrittää lähestyä yhtyettä itseään ja kysellä suoraan. Haloo Helsinkiin saanee yhteyden Sonyn kautta ainakin: http://www.sonymusic.fi/artistit/kotimaiset-artistit/haloo-helsinki/
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Verkkonäyttelyn valokuva-aineisto kuuluu Oulun yliopiston kirjaston erikoiskokoelmiin. Voit lähettää kysymyksesi esimerkiksi osoitteeseen kirjasto.kokoelmat@oulu.fi
http://www.oulu.fi/kirjasto/node/6855
Hei!
Nyt en osaa sanoa, miksi verkkokirjastomme näyttää sinulle kummallista varausnumeroa. En pääse katsomaan tietojasi verkkokirjastoon.
Sitä vastoin katsoin varauksesi virkailijoiden käytössä olevasta järjestelmästä ja siellä näkymä on ihan kuten pitää. Olet tehnyt seutuvarauksen kertomaasi kirjaan ja olet varausjonossa sijalla 1.
Pahoittelen tapahtunutta!
Selvittelin asiaa, ja Internetissä on tosiaan hyvin vähän osumia termillä ”mikrotarina”. Osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37177/978951394499… löytyvässä opinnäytetyössä viitataan termin yhteydessä David M. Bojen teokseen ”Narrative Methods for Organizational and Communication Research”. Siitä paljastuu, että suomennos on englaninkielisestä termistä ”microhistory”, joka taas on peräisin italiankielisestä termistä ”microstoria”. Suomeksi kai yleensä siitä käytetään termiä ”mikrohistoria”.
Pääsykoetta tarkemmin tuntematta on vaikea ottaa asiaan kantaa varmasti, mutta voisiko kysymys olla juuri mikrohistoriasta? Mikrohistoriaa käsitellään monissa kansatieteen teoksissa, esimerkiksi Matti Peltosen kirjassa ”...
Suomen lehdistön historian (Kuopio : Kustannuskiila, 1988) osiin 5 - 7 sisältyvän hakemiston mukaan tällaisia lehtiä olisivat voineet olla esim.
Heinolalainen 1922- (Heinolassa; liittyi 1942 Itä-Hämeeseen)
Itä-Häme (Lahdessa 1927-1928, Sysmässä 1929-1942)
Keskisuomalainen 1917- (Jyväskylässä)
Sisä-Suomi 1923- (Jyväskylässä)
Työn Voima 1906- (Jyväskylässä)
Etelä-Suomen Sanomat 1914- (Lahdessa)
Lahden Sanomat 1927-1931 (Lahdessa)
Lahden Ympäristön Kunnallislehti 1924-1925 (Lahdessa)
Lahti 1905- (Lahdessa)
Länsi-Savo 1889- (Mikkelissä)
Mikkelin Sanomat 1895- (Mikkelissä)
Suursavolainen 1921-1932 (Mikkelissä)
Vapaus 1906- (Mikkelissä)
