Laulun nimi on Pikkurumpu, mutta sanojen alkuperästä ja merkityksestä ei ole muuta tietoa kuin, että hengellisestä laulusta on kysymys ja se on alunperin amerikkalainen. Useat tahot ovat tehneet laulun sanoista omia versioitaan, eikä alkuperäisestä suomentajasta löydy tietoja.
Fyysikkokillan sivulla on samat sanat kuin Velipuolikuun esityksessä: http://www.fyysikkokilta.fi/fiisut/pikkurumpu.html
Laulun historiata on kerrottu teekkarien lehdessä http://arkisto.lehti.tek.fi/content/pikkurumpu :
"Pelastusarmeijan tapa musisoida on iät ja ajat ollut suosittu parodiakohde. Armeijan sotilasesikunta ei taida olla kovin mielissään tavasta, jolla teekkarit ovat ottaneet asiakseen ”pelastaa” toistensa sieluja. Armeijan käyttämän, amerikkalaisen...
Tarkoittanet Matti Heiniemen kirjoittamaa kirjaa Ne rannan tuomet, pihlajat : Heiniemi ja heiniemeläiset viidellä vuosisadalla, vuodelta 1994, ISBN: 952-90-6126-9. Saat kirjan käyttöösi menemällä omaan lähikirjastoosi ja pyytämällä heitä tilaamaan sen sinulle kaukolainaksi. Lähikirjastosi määrää kaukolainan hinnan ja kirjan lähettävä kirjasto laina-ajan pituuden.
Kyseessä on Pave Maijasen laulama laulu LÄHTISITKÖ (Kertosäe: Lähtisitkö silloin kanssani järvelle / Sulle sukeltaisin helmen valkean / Istuisitko kanssani keskipenkille / Vastaisitko hellään suudelmaan). Virallisesti laulu on nimimerkin "Maija Paavonen" käsialaa, mutta yleisen näkemyksen mukaan kyseessä on Pave Maijasen salanimi. Laulun koko teksti löytyy esimerkiksi täältä: http://www.lyricslrc.com/song959424/pave_maijanen_-_l%C3%A4htisitk%C3%B6.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Saduista Rudolf Koivun kirjoittamia ovat Kultavuori, Pitkänenäinen kuninkaantytär, Taikaharso, Poika ja kukkanen ja Pilvenukko. Kuninkaantytär kristallivuoressa ja Marjatytto ja peikko ovat kansantarinoita ja Peikko ja korppi kansansatu. Kaupin linna on keskiaikainen joulutarina.
Kaikki sadut ovat ilmestyneet Rudolf Koivun kuvittamina kirjassa Rudolf Koivun satukirja, ja monet myös muissa satukirjoissa. Useat saduista ovat ilmestyneet ensimmäisen kerran lastenlehdissä.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta löytyvät tiedot Rudolf Koivun satukirja –kirjan saduista, ja siis myös kysymistäsi saduista:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paljakka” taustalla on sana ”paljas”, josta juontuu yleiskielen sana ”paljakka” (’paljas, kalliolakinen, puuton mäki tai vaara’). Luultavasti nimi on ollut esimerkiksi kylän tai talon nimenä ja muuttunut siitä sukunimeksi.
Sukunimeä ”Paljakka” on esiintynyt Itä- ja Pohjois-Suomessa, erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
Olen tätä asiaa ihmetellen kysynyt itsekin (en ole Facebookissa, mutta olisin halunnut kommentoida) ja saanut HelMet-sivujen toimitukselta vastaukseksi, ettei sivuston tekninen ympäristö tarjoa mahdollisuutta ns. normaaliin kommentointiin. Jos haluat hyvin tuoreen vastauksen, suosittelen kääntymään suoraan päätoimittaja Iina Soinisen puoleen (puh. 040 358 2780, toimitus@helmet-kirjasto.fi).
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Olisikohan kyseessä Jukka Alihangan säveltämä ja sanoittama MUSTALLA KITARALLA? Laulusolistina oli Teija Korkeamaa ja albumin nimi PARAS KAVERI (Sonet 1995). Tämä CD löytyy ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta (Kauniaisista), joten asia on tarkistettavissa.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
”Niin Ameriikas” tai ”Niin Amerikassa” tai ”Niin Ameriikassa” on J. Alfred Tannerin (1884-1927) kupletti, jonka hän esitti ensimmäisen kerran vuonna 1926. Se ilmestyi painettuna vuonna 1928. Hän ei itse levyttänyt tätä laulua. Tanner oli aiemmin tehnyt kaksi matkaa Yhdysvaltoihin. Nämä tiedot ovat peräisin Mikko-Olavi Seppälän kirjasta Hauska poika : kuplettilaulaja J. Alfred Tanner (WSOY, 2009, s. 348-351, 397).
Viola-tietokannassa (https://finna.fi) eli Suomen kansallisdiskografiassa sekä laulun säveltäjäksi että sanoittajaksi on merkitty J. Alfred Tanner. Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan sanoitus on Tannerin, mutta laulun sävelmä on ilmeisesti kansansävelmä tai jokin muu sävelmä, jota Tanner on muokannut....
Erisnimien, tarkkojen vuosilukujen tai tapahtumapaikkojen häivyttäminen tekstistä on erityisesti 1700- ja 1800-luvulla käytetty kaunokirjallinen keino. Esimerkkejä löytyy mm. Edgar Allan Poen, Honoré de Balzacin ja Mark Twainin tuotannosta. Jane Austenin romaaneissa kreivikunnat jätetään usein nimeämättä ja korvataan ilmaisulla "---shire". Mary Shelleyn Frankensteinissa esimerkiksi kirjeen päiväyksen vuosiluku on "17--".
Näiden käytäntöjen takana oli todennäköisesti useampiakin syitä. Henkilönnimiin viittaaminen alkukirjaimella omaksuttiin ajan sanomalehdistä, joissa käytäntö takasi mahdollisuuden julkaista juoruja tai skandaaliuutisia tunnetuista henkilöistä, aristokraateista tai poliitikoista ilman oikeusjutun pelkoa. Tositapahtumiin...
Suomeksi en onnistunut löytämään HelMet-kokoelmista kuin kaksi kirjaa:
- Poppamiehiä ja karhukansaa / kirj. Marion Wood
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1592188
ja
Intiaanisatuja / Vladimir Hulpach
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1304584
Jälkimmäisen kirjan tarinoista on tehty äänikirja
Istuva Härkä : Leiritulien tarinoita http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1970245
Haussa käytetty vaihdellen asiasanoja intiaanit, kansantarinat, kertomukset, sadut, Pohjois-Amerikka
Yksiselitteisiä sääntöjä ei-suomenkielisten nimien ääntämiseen ei ole. Nimenhaltijan oma ääntämys lienee hyvä peruste valita jokin ääntämistapa.
Jukka K. Korpelan Vierasnimikirjan (2012) mukaan vieraat nimet kirjoitetaan ja äännetään lähtökielen mukaan, varsinkin jos on kyse tutusta kielestä. Monesti nimet kuitenkin mukautuvat suomen kieleen.
Mahdollinen ääntämistapa voisi olla ainakin tämä: [Aarntsil].
Mikäli kirjaston käyttäjätietoihisi on postivalinnaksi merkitty sähköpostiosoitteesi, saat uuden tunnusluvun siihen. Klikkaa HelMet-palvelusivuston ylälaidasta auki kohta "Kirjaudu". Aukeavalta sivulta löydät sinisen linkin "Unohtuiko salasana". Kun avaat linkin pääset lähettämään pyynnön salasanan palautuksesta.
Mikäli sähköpostiosoitteesi ei ole ajantasalla tai mikäli et ole antanut sähköpostiosoitettasi asiakasrekisteriin, sinun pitää käydä missä tahansa HelMet-kirjastossa, josta saa henkilötodistuksella uuden tunnusluvun.
eKirjaston käyttäjätunnus ja salasana ovat siis samat kuin muissakin Helmet-kirjaston verkkopalveluissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Elokuva Liian paksu perhoseksi löytyy Vaski-kirjastoista DVD-muodossa ja voit tarkistaa sen saatavuuden tietokannasta osoitteessa:
https://vaski.finna.fi/
Jos haluat varata teoksen, maksaa se yhden euron ja varauksen tekemiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron sekä nelinumeroisen salasanasi.
Seuraava vastaus perustuu erikielisten Wikipedia-artikkeleiden antamiin tietoihin, yksiselitteistä vastausta on nimittäin hankala antaa.
Ensinnäkin tämän sinänsä kansainvälisen ilmaisun "pons asinorum" semanttinen sisältö eli tarkoitus vaihtelee eri kielissä. Samassa merkityksessä kuin suomessa (jossain määrin kömpelö siirtyminen aiheesta toiseen) sitä käytetään ilmeisesti vain ruotsissa (åsnebrygga) ja näissä molemmissa kielissä sitä pidetään tyylillisesti huonona ratkaisuna. Hollannin ja saksan kieliss vastaavat ilmaisut (ezelsbruggetje ja Eselbrücke) tarkoittavat muistisääntöä. Tšekin kielessä ilmaisua oslí můstek voidaan käyttää kummassakin merkityksessä.
Latinankielinen ilmaisu on kuitenkin yleisimmin käytössä geometriassa, missä...
Valitettavasti tämä Kari Kuijalan säveltämä ja Pertti Mäenpään sanoittama KAUNEIMMAT RUUSUT kuuluu niihin lauluihin, joita ei kohtalaisesta suosiostaan huolimatta ole nuottimuodossa koskaan julkaistu. Nyt pitäisi Rautjärvellä löytää joku sovitustaitoinen ihminen, joka levyltä kuuntelemalla pystyisi tekemään kuorosovituksen nuotit.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Mervi Koski mainitsee teoksessa ”Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan” (BTJ Kirjastopalvelu, 2000) Vernen teoksista sellaiset kuin ”Matka maan keskipisteeseen”, ”Maasta Kuuhun”, ”Kuun ympäri”, ”Sukelluslaivalla maapallon ympäri”, ”Maailman ympäri 80 päivässä”, ” Salaperäinen saari” ”Kapteeni Grantin lapset” ja ”Tsaarin kuriiri”. Kaksi viimeistä mainitaan Suomessa hyvin tunnetuiksi.
Arvelisin itse, että ”Maailman ympäri 80 päivässä” lienee noista tunnetuin, sillä siitä on tehty monenlaisia sovituksia.
Suomalaisten sukunimet eivät ole olleet viime vuosisatojen aikana välttämättä pysyviä, vaan vaihtuneet monista syistä.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen nimistöntutkijan Sirkka Paikkalan artikkeleita aiheesta:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36js.htm
Rajakarjalaisten sukunimien muuttumisesta on Outi Patronen tehnyt lisensiaatintyön (Rajakarjalainen sukunimistö ja sen muuttuminen, Helsingin yliopiston ja suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2009). Työ on luettavissa myös verkossa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39960/rajakarj.pdf?seq…
Näillä tiedoilla löytyi novelli nimeltään Kunniamerkki, joka on Guy de Maupassantin kirjoittama ja löytyy kirjailijan teoksista:
Maupassant, Guy de: Maupassantin parhaat. Tammi 1964
Maupassant, guy de: Neiti Fifi ja muita novelleja. Tammi 1981
Tämä tieto löytyi valtakunnallisen Kirjasampo-palvelun kautta. Sinne on luetteloitu myös yksittäisiä novelleja. Ks. http://www.kirjasampo.fi/fi
Netin tietolähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki sarjan musiikki on Richard Grégoiren käsialaa. On silti mahdollista, että tuossa jaksossa 10 on soinut jokin klassinen valssi - vaikkapa Chopin - varsinaisen sarjaan sävelletyn musiikin lisäksi. Valitettavasti ei netistä tuntunut löytyvän sarjasta muita kuin ensimmäinen jakso, joten en pystynyt kuuntelemallakaan sulkemaan pois tätä mahdollisuutta. Jos nimittäin tämä valssi olisikin jokin "tunnettu" tapaus, nuotit siihen voisivat löytyä helpostikin.
Kanadalainen Grégoire näkyy tehneen paljon elokuva- ja televisiosarjamusiikkia, mutta ainakaan pikaisella etsimisellä en törmännyt näistä sarjoista tehtyihin nuottivihkoihin. Televisiosarjat eivät muutamaa maailmanhittiä lukuun...
