Elokuva löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta. Vastauksen hetkellä se on paikalla kahdeksassa kirjastossa (näistä Espoossa 5 kpl), joten varaamalla sen saa muutamassa päivässä. Voit tehdä varauksen suoraan tämän linkin kautta http://luettelo.helmet.fi/record=b1905349~S9*fin, jos kysyjällä on henkilökohtainen PIN-koodi. Jos sitä ei ole, täytyy käydä lähimmässä HelMet-kirjastossa, jossa varauksen voi tehdä.
Heikki Poroila
Hakuteosten mukaan liettualainen Balys Dvarionas näyttäisi säveltäneen yhden viulukonserton (1948), jonka sävellaji on h-molli. Concertinoa viululle C-duurissa en kyennyt löytämään. Liettuan musiikin tiedotuskeskuksen sivuilla (http://mic.lt/en/database/classical/composers/dvarionas/) olevassa Dvarionasin teosluettelossa on mainittu yksi Concertino (1972), mutta se on sävelletty jousiorkesterille eikä mitään sävellajeja ole mainittu.
Tadas Sérnas lienee tässä tapauksessa sovittaja, mutta mikä teos on kyseessä ja millainen sovitus (esimerkiksi viululle ja pianolle), jää näillä tiedoilla avoimeksi. Mutta ainakaan Sibelius-Akatemian kirjastossa ei ole mitään hakuehtoihin osuvaa Dvarionasin nuottia. Jos etsitystä teoksesta löytyy lisätietoja,...
Uusi Suomi -lehden vuosikerrat löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilasta sekä Eduskunnan kirjastosta. Niitä voi lukea kirjastojen lukusaleissa. Sanomalehtien vuosikertoja ei lähetetä kaukolainaksi, mutta niitä on mahdollista tilata mikrofilminä. Jos haluat kaukolainan, otapa yhteys oman kuntasi kirjastoon. Kirjastossa on mikrofilmien lukulaite.
Kaikki kaukolainaus toimii kirjastojen välillä, joten oikea paikka kysyä tästä asiasta on tämä Suomi-instituutin kirjasto tai jokin muu Tukholman isompi kirjasto. Suomen ja Ruotsin välillä toimii kyllä kaukopalvelu, mutta ei välttämättä kaikkien kirjastoyksiköiden välillä. Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen puolella hyvä ehdokas.
Ennen kaukolainapyyntöä täytyy kuitenkin löytää julkaisu, jossa on haettu versio, sillä useimmat joululaulukokoelmat eivät sisällä sekakuorosovituksia vaan yksinkertaisemman nuotinnoksen. Näin on myös näiden kahden suositun laulun kohdalla.
Maasalon laulu löytyy sekakuoroversiona kokoelmasta "Joulun aikaan : 150 joululaulua sekakuorolle" (1998), mutta tässä ei ole Collanin Sylvia-laulua. Näin on monen muunkin...
Kyseessä on varmaankin Kirsi Kunnaksen runo "Martti Makkuran koira". Runo sisältyy Kunnaksen runojen kokoelmaan Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, useita painoksia) sekä esimerkiksi teokseen "Tiitiäisen kissa- ja koiraystävät : ja yllättävästi myös hiiret" (WSOY, 2014), joka on valikoima useista Kirsi Kunnaksen teoksista.
Koski, Mervi: Lastenrunojen hakemisto. 2 : Taidelyriikkaa Z. Topeliuksesta Kirsi Kunnakseen(BTJ Kirjastopalvelu, 2004)
https://www.lastenkirjainstituutti.fi/
Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, 2000)
Runon suomennoksessa sana on tosiaan "merenselän". Runo on nimeltään Suru, ja se löytyy ainakin Gösta Ågrenin kokoelmasta Katve: valittu runous 1955-1985.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1598892__Skatve__Orightres…
Lennart Hellsing är en mycket produktiv författare. Han har skrivit tiotalls av barnböcker. Tyvärr hittar vi inte den här textrad i våra samlingar. Vi undersökte ganska många böcker, men inte alla. Du kan hitta alla våra svenska barnböcker av honom, som är i Helmet-bibliotekens samlingar här:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28hellsing%20lennart%2…
Några är också tonsätta. Musiktryck som är i Helmet-samlingar kan du hitta här:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28hellsing%20lennart%2…
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan lehti on ollut nimeltään Kuorevesi-Mänttä-Vilppula vuodesta 1925, jolloin se allkoi ilmestyä, aina vuoteen 2004 asti. Vuonna 2005 lehti vaihtoi nimensä KMV-lehdeksi.
https://finna.fi
Vantaan Tikkurilassa adapteri on, mutta Hakunilassa ei. Varaa laite soittamalla Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolle:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh…
Vanhoissa kirjoissa on usein huonosti asiasanoja, ja jos kirjan nimessäkään ei ole joulua, ei kirja ehkä tule hakutuloksiini.
Tällaiset haun perusteella vanhin suomenkielinen jouluteos olisi Charles Dickensin "Joulun-aatto" vuodelta 1878. Suomalainen vanhin kirja olisi J. L. Runebergin "Joulu-ilta" vuodelta 1881. Vanhin kokonaan jouluaiheinen alun perin suomeksi kirjoitettu kirja lienee Theodolinda Hahnssonin "Joululahjat" vuodelta 1891.
Englanniksi vanhin saattaa olla Thornton Wilderin "The Long Christmas Dinner" vuodelta 1931. Dickensin "A Christmas Carol in Prose Being" on vuodelta 1938.
Europass eli suomeksi Europassi on Opetushallituksen sivuston mukaan "Euroopan komission kehittämä asiakirjakokonaisuus, jonka avulla työnhakijat ja opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa hakiessaan työ- tai opiskelupaikkaa. Europassilla voi osoittaa hankitut tiedot ja taidot kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla."
Opetushallituksen sivuilta löytyy lisää tietoa:
http://www.oph.fi/europassi/
Ei saa kopioida, valitettavasti. Jos tuote on vielä ostettavissa, mikään kirjasto ei saa valmistaa täydentävää kopiota vaan rikkoutunut on korvattava ostamalla uusi.
Sen jälkeen, kun tuote poistuu markkinoilta eli sitä ei voi enää ostaa, tekijänoikeusasetuksessa mainituilla kirjastoilla (tieteelliset kirjastot, maakuntakirjastot, yleisten kirjastojen keskuskirjasto eli Helsinki) on lain 16§:n perusteella oikeus korvata rikkoutunut tai kadonnut osa kopiolla. Tätäkään poikkeusoikeutta ei siis ole ns. tavallisilla kunnankirjastoilla.
Heikki Poroila
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Kysy siis tästä mahdollisuudesta Luulajan kirjastosta. Luulajan kirjastosta voidaan lähettää kaukolainapyyntö meille Suomeen, jos kirjaa ei löydä omalta alueelta. Todennäköisesti on niin, että jos kirja oman alueen kokoelmista löytyy, mutta se on lainassa, pyyntöä ei tehdä, vaan asiakas jää odottelemaan lainasta palaavia kirjoja.
Kirja on ollut Suomessa varauslistojen kärjessä ilmestymisestään asti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kirjasta on vielä tälläkin hetkellä 764 varausta, joten vaikka kirjoja kokoelmissa on paljon, kirjan saaminen varaamalla vie kauan.
Sekä Tornion että Kemin kirjastoista kirja on tällä hetkellä lainassa. Varauksia ei kuitenkaan ole. Lainataksesi...
Hinta-arvioita voi pyytää esim. huutokauppoja järjestäviltä Hagelstamilta tai Bukowskisilta. Molemmilla on toimipaikat Helsingissä tai voit ottaa yhteyttä sähköpostitse.
http://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
Niilo Suojoesta löytyy lisätietoja tästä aiemmasta Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksesta
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c0a0301b-ec83-401…
Kyseinen katkelma on Anton Tšehovin kirjeestä veljelleen Nikolaille. Kirje on päivätty Moskovassa maaliskuussa 1886. Martti Anhavan suomennos kirjeestä sisältyy teokseen Anton Tšehov: Kirjeitä vuosilta 1877 - 1890, (Otava, 1982).
Saat suomennoksen katkelmasta sähköpostiisi.
https://www.drive2.ru/b/107023/
Tšehov, Anton: Kirjeitä. vuosilta 1877-1890 (suom. ja selityksin varust. Martti Anhava, Otava, 1982)
Suurin syy pelien hitaampaan tuloon kirjastoon lienee toimittajan tilaa-toimita -ketjussa, sillä toimittajat eivät pidä kovin suuria varastoja. Myös pelien toimittajat siis tilaavat pelit kirjastojen tilauksien mukaan ja odottavat niiden saapumista, sen jälkeen lähtee paketti kirjastolle. Joskus pelien erät ovat pieniä, ja pelit saattavat olla tavarantoimittajalta lopussa, vaikka kaupoissa samoja pelejä hyllyssä onkin.
Myös pelien luetteloinnissa on joskus viivettä. Jos kirjastojen käyttämällä luettelointipalvelu BTJ:llä ei ole valmista tietuetta pelistä, kun luettelointia aloitetaan, kirjastot luetteloivat tuotteen itse.
Tämän lisäksi pelejä vielä tilataan selvästi harvemmalla aikataululla kuin kirjoja.
Ylen tietopalvelusta kerrottiin, että syntymäsi hetkellä on tosiaan radiossa lähetetty aamuhartaus. Ylen arkistossa ei kuitenkaan valitettavasti ole tallella tätä ohjelmaa, eikä tietoa sen sisällöstä.
1960-luvun ohjelmista vain harva on arkistoitu. Nauhamateriaali oli kallista, ja nauhoja käytettiin uudelleen uusiin ohjelmiin.
Näyttäisi selailun perusteella siltä, että Woop on saatavilla ainoastaan älypuhelimiin ja Applen laitteeisiin. Osoitteesta https://itunes.apple.com/us/app/woop-app/id790247988?mt=8 löytyy Applen versio ja osoitteesta https://play.google.com/store/apps/details?id=de.parrotmedia.woop Googlen kaupassa oleva versio.
Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson...
