Hei,
Suomalaisen paikannimikirjan (2007, 323) mukaan on todennäköistä, että kunnan nimen takana on sekä joennimi että entiset kylännimet. Vuonna 1546 on mainintana kylä Patioki, vuonna 1554 kylä nimeltä Patteioki ja vuonna 1649 joennimenä Pata Jocki. Kirjan mukaan on mahdollista, että joennimeen sisältyy sana patti. Tämä sana on alueen murteissa tarkoittanut sanaa 'lammikko'. Tähän viittaa myös Alpo Räisänen artikkelissaan 'Silmäkkeiden nimet ja nimitykset suomen kielessä'. Patti-nimien levikkialue on Räisäsen mukaan ollut Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ja niiden lähialueet. Hänen mukaansa joen ja entisen kunnan nimi Pattijoki kuuluvat todennäköisesti näihin Patti-alkuisiin silmäkkeitä/lammikoita tarkoittaviin nimiin. Raahen alueella on myös...
Vaikka Ulmasia tavataan jo 1500-luvulta peräisin olevissa asiakirjalähteissä, nimen alkuperälle ei ole löytynyt ehdottoman varmaa selitystä. Paikannimet ovat aina yksi mahdollinen alkuperä henkilönnimille, ja Ulmanen ja muut sitä lähellä olevat sukunimet (Ulmaja, Ulmala, Ulmonen) voivat olla hyvinkin olla peräisin jostakin maantieteellisestä nimestä. Esimerkiksi Suistamolla on Ulmalahti ja Sallassa Ulmapaljakka. Germaanilainankaan mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu: äänteellisesti Ulmaselle läheisiä ovat saksalaisperäisen miehennimen Uodalman lyhennysmuodot Ollman ja Ul(l)mann. Nimen merkitys saattaisi liittyä Etelä- ja Laatokan Karjalassa käytettyihin sanoihin ulmakka ja ulmakko, jotka tarkoittavat kylmähköä, pilvistä...
Suosittelen, että tutustut teokseen Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Se on hyvin ansiokas ja perusteellinen selonteko piikojen elämästä ja sosiaalisesta asemasta.
Piikojen elämä on varmasti erilaisissa palveluspaikoissa voinut olla hyvinkin erilaista, mutta enimmäkseen tuskin kuitenkaan sietämättömän kurjaa. 1900-luvulle asti piikominen pysyi naisten yleisimpänä palkkatyönä. Monessa palveluspaikassa piika on saattanut olla hyvinkin arvostettu henkilö ja on voinut edetäkin työurallaan; yllä mainittu teos sisältää mm. luvun "Pikkupiiasta...
Hei!
Keski-kirjastoissa voi tosiaan uusia lainan viisi kertaa netissä ja sen jälkeen kirja on palautettava kirjastoon.
Kirjan voi lainata heti palautuksen jälkeen uudestaan, jos siitä ei ole varauksia. Sääntö koskee kaikkia Keski-kirjastoja,
joten voit lainata palautuksen jälkeen uudestaan myös jonkun toisen Keski-kirjastoihin kuuluvan kunnan kirjaston kirjan. Kirja kannattaa palauttaa palvelutiskille, jotta sen saa heti mukaansa.
Ruotsalaiset näyttelijät Bibi Andersson ja Harriet Andersson eivät ole tiettävästi sukua toisilleen. Tieto löytyi IMDb:stä (International Movie Database) Harriet Anderssonin kohdalta.
https://www.imdb.com/name/nm0027683/bio
https://www.imdb.com/name/nm0000761/bio?ref_=nm_ql_1
Kuvailemiasi novelleja oli vaikea löytää. Tässä on kuitenkin muutama novelli tai novellikokoelma, jotka kuvaavat tai joiden voi tulkita kuvaavan skitsofreniaa. Romaaneja sen sijaan löytyi enemmänkin.
Novelleja:
Asikainen, Raija: Joku muu, novellikokoelmassa Joku muu (Like, 1991)
Atwood, Margaret: Poikkeustila-novellikokoelma (Otava, 2007). Sivuhenkilöllä on skitsofrenia.
Krohn, Leena: Läsnäolo, kirjassa Ettei etäisyys ikävöisi : 2 kertomusta (WSOY, 1995)
Romaaneja:
Anderberg Strollo, Åsa: Minna (Karisto, 2009) Nuortenkirja
Green, Hannah: En luvannut sinulle ruusutarhaa (Tammi, 1974)
Honkanen, Rauha: Vaiennettu potilas (Books on Demand, 2011)
Koistinen, Vuokko: Poikkiviivat (Kirjayhtymä, 1969)
Kozlova, Anna: F20 (Scanria, 2018)
Kärkkäinen...
Mitään yhtenäistä käsitystä ei varmasti ole olemassa. Suuri osa ei varmasti ajattele meitä lainkaan. Riku Rantala kirjoitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa (28.3.2015), että suomalaisia ei pidetä maailmalla yhtään minään, koska Suomi on monille täysin tuntematon maa. Artikkeli löytyy (kirjautuminen tarvitaan) alta:
https://www.hs.fi/matka/art-2000002812140.html
Käsityksistä suomalaisista on kirjoitettu paljon. Alla linkit artikkeliin Etelä-Saimaasta (23.9.2017) ja bloggaaja Lena ajatuksiin:
https://esaimaa.fi/mielipide/kolumnit/c3d44546-6d3a-40f6-974e-452f5d0150a0
https://www.rantapallo.fi/lena/2015/03/30/mitas-ne-ulkomaalaiset-meista-suomalaisista-oikein-ajattelevat/
Aihepiiriin liittyviä romaaneja on vuosina 2000-2019 julkaistu niin paljon, että niiden luetteleminen tässä on mahdotonta. Kirjojen lajityypitkin vaihtelevat dekkareista viihteeseen ja vakavampaan pohdiskeluun. Tässä joitakin esimerkkejä ja lisäksi ohjeita siihen, miten voit hakea lisää kirjoja PIKI-verkkokirjastosta.
Rikosromaaneja:
Ekberg, Anna: Uskottu nainen (2019)
Ravilo, Hilkka: Kuolleet lehdet (2006)
Romanttista viihdettä:
Keyes, Marian: Naura, Claire, naura! (2000)
Moyes, Jojo: Ole niin kiltti, älä rakasta häntä (2014)
Vuori, Kristiina: Elinan surma (2018)
Muuta kaunokirjallisuutta:
Coelho, Paolo: Uskottomuus (2014)
Huilaja, Janne: Kanootti (2018)
Marttinen, Annamari: Mitä ilman ei voi olla (2016)
Hämeen-Anttila, Virpi...
Aika moni lapsi oppii lukemaan jo ennen kouluun menoa. Luvut poikkeavat toisistaan hieman lähteen mukaan, mutta esimerkiksi Heikki Lyytisen ja Paula Lyytisen artikkelin (Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia?, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto) mukaan nykyään yli kolmannes lapsista on oppinut peruslukutaidon ennen kouluun menoa:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/kirjoituksia/suomenkieliset-artikkelit/lukivaikeudet.pdf
Toisluokkalaisten lukutaidosta ei löytynyt tarkempia tietoja, mutta peda.net-sivuston mukaan "ensiluokkalaiset osaavat tavallisesti keväällä yhdistää äänteitä ja lukea sanoja. Toisen lukuvuoden loppuun mennessä lapset yleensä lukevat sanoja tarkasti ja lauseita sujuvasti."
https://peda....
Jyväskylän kaupunginkirjastossa hankintaehdotuksen toteutuminen ei edellytä tiettyä lukumäärää ehdotuksia. Aineiston valintaan vaikuttavat kirjaston yleiset valintaperiaatteet, mm. teoksen arvioitu kysyntä. Vain pieni osa kirjaston kokoelmasta on hankintaehdotuksia, mutta sitä ei erikseen tilastoida.
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Vieras mies kokoelmasta Uni ja kuolema (1931). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen kokoelmaan Runoja (1932), jonka voit lukea alla olevasta linkistä. Runo Vieras mies löytyy sivulta 180.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdf
Netistä sivulta www.marinshopen.se (->Motorguiden) pitäisi löytyä perämoottoreiden vuosimallitiedot. En kuitenkaan löytänyt tuota sinun perämoottorin koodia sieltä. Kannattaakin nyt ottaa yhteyttä suoraan Marinekauppaan, puh. 010 548 5605. Myös muilla perämoottoreiden huoltoon erikoistuneilla liikkeillä pitäisi olla käytössään tietokantoja, joista asia selviää. Netistä etsimällä Kotkasta löytyy mm. Extra Marine Oy, joka huoltaa Hondan perämoottoreita (puh. (05) 225 0079, pvk[ät]extramarine.fi).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on 2 kpl kyseisen kirjan painosta vuodelta 1964 ja 1 kpl vuonna 2000 otettua näköispainosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28euroopan%20ensimm%C3%A4inen%20naisel%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri%29__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Mtv-uutiset uutisoi 13.6.2016, että suomen kieli on yksi vanhimmista kielistä, joita edelleen puhutaan maailmalla. Artikkelissa myös kerrotaan, että suomen kielen kirjakielestä on todisteita vasta 1500-luvulta:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/10-vanhinta-kielta-joita-edelleen-puhutaan-maailmalla-ja-suomen-kieli-on-yksi-niista/5941982#gs.7b41ti
Löytyy myös listoja, joissa suomen kieli ei ole vanhimpien joukossa, esim. tämä:
https://www.k-international.com/blog/oldest-living-languages/
Kielten kehittyneisyyttä emme kykene arvioimaan.
Tähän on vastattu palvelussa ennenkin. Ensimmäinen Sekahaku-ohjelma lähetettiin ensimmäisen kerran 8.1.2007. Aiempi vastaus löytyy alta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-on-aloittanut-vanha-tanssimusiikia?language_content_entity=fi
Ehdokkaiden määrät eduskuntavaaleissa:
Vaalit
Määrä
Lähde
2019
2468
https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2019/fi/ehd_listat_kokomaa.htm
2015
2146
https://www.stat.fi/til/evaa/2015/01/evaa_2015_01_2015-04-10_tie_001_fi.html
2011
2315
https://www.stat.fi/til/evaa/tau.html
1907-2007
http://www.doria.fi/handle/10024/67154/browse?type=dateissued
Vanhempia (vaalien 1907-2007) osalta ehdokasmäärät voi poimia tarpeen mukaan Dorian tilastoista http://www.doria.fi/handle/10024/67154/browse?type=dateissued
Tampereen kaupunginkirjastoon tulee Test-lehti, jonka numerot ovat lainattavissa ja varattavissa. Varaaminen on maksutonta Tampereen sisällä, muihin kuntiin seuruvarauksen hinta on 2 e / kpl. Lehden kotisivut löytyvät täältä: https://www.test.de/.
Kangasalan, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken ja Ylöjärven kirjastoissa on asiakkaiden käytössä Pressreader-tietokanta, josta löytyy yli 7000 elektronista sanoma- ja aikakauslehteä yli 100 eri maasta. Näiden joukossa on mm. Haus & Garten Test ja Testjahrbuch. Asentamalla maksuttoman PressReader-sovelluksen (iPhone/iPad, Android, Windows, Blueberry) laitteelleen voi kirjastossa käydessä ladata siihen palvelun lehtiä kirjaston langattomassa verkossa ja ...
