On harmillista, kun löytää kiinnostavan kirjailijan, mutta tämän kirjoja ei sitten myöhemmin enää suomennetakaan. Kustannustoiminnassa on varmasti lukuisia eri syitä, minkä perusteella päätetään mitä kirjoja julkaistaan. Kustannustoimintahan on ennen kaikkea liiketoimintaa, joten kustantamoissa mietitään tarkkaan, mikä kirja kannattaa kääntää. Jo kääntäjän korvaukset työstään nostavat kirjan hintaa verrattuna suoraan suomeksi kirjoitettuun teokseen. Painoksen koollakin on merkitystä. Saadaanko koko painos kannattavasti myytyä. Lisäksi viihdekirjallisuudessa on nykypäivänä valtavasti tarjontaa. Tästä massasta kustantamot valitsevat vuosittain vähän jotain vanhaa ja vähän jotain uudempaa.
Kustantamoihin voi...
Voisiko kyseessä olla Jane and the Lost City. Elonetin mukaan ei kuitenkaan ole esitetty televisiossa, vaan videolevityksessä. Ajankohta, paikka ja juoni täsmäisivät:
https://www.imdb.com/title/tt0093296/
1980-luvulla Inarissa toimi lentotaxi R Raumala. Lentokapteeni Reijo Raumala ( 23.12.1942 – 23.8.2017) kuljetti poromiehiä, kullankaivajia, kalastajia, virkamiehiä, tutkijoita, turisteja ja monenlaisia kulkijoita erämaahan, tuntureille ja järville sekä vei tavaraa ja ruokaa paikkoihin, joihin muilla kulkuneuvoilla ei ollut asiaa.
Barbara Tuchmanin kirja The march of folly : From Troy to Vietnam (1984) löytyy HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta, mistä sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Kirja löytyy myös Tampereelta ja Kuopion Varastokirjastosta sekä ruotsinkielisenä käännöksenä mm. Porvoosta.
Heikki Poroila
Kyseessä lienee Alistair Macleanin romaani Jääasema Zebra (Ice station Zebra), joka julkaistiin suomeksi 1963. Baretsinmereen liittyy muistaakseni osittain myös vuonna 1956 suomennettu Saattue Murmanskiin (H.M.S. Ulysses), mutta se on selkeä sotakirja.
Heikki Poroila
Aika vähän löytyy alan oppaita selkosuomeksi.
Ammattiopintojen materiaaleista maahanmuuttajille on tehty hyvä koonti 2012, mutta varmaan alkaisi olla uuden katsauksen paikka. http://www.edu.fi/download/141229_maahanmuuttajien_oppimateriaalikartoitus_25042012.pdf
Tutkielmasta sain vinkin yhteen kirjaan: Rakentavaa suomea - Rakennusalan oppikirja maahanmuuttajille - kirja on tarkoitettu rakennusalan alkeisoppikirjaksi maahanmuuttajille. Sen avulla maahanmuuttaja voi parantaa alan ammattisanaston tuntemustaan ja helpottaa siirtymistään joko työelämään tai ammattiopintoihin. Oppikirja on jaettu osioihin, joissa kussakin käsitellään yhtä rakennusalan keskeistä osa-aluetta (esim. puutyöt, muuraustyöt jne.). Tekstejä ja harjoituksia...
William Blaken teoksessa The Marriage of Heaven and Hell on virke “The man who never alters his opinion is like standing water, and breeds reptiles of the mind.”. Tuomas Anhava on suomentanut kohdan näin: "Ihminen, joka ei koskaan muuta mieltään, on kuin seisova vesi ja sikiää mielen matelijoita." (s. 68).
https://www.gutenberg.org/files/45315/45315-h/45315-h.htm
Blake William: Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa (1959)
Uskonnonvapauslaki tuli Suomessa voimaan 1923 ja silloin saattoi erota kirkosta. Henkilön piti kuitenkin olla jossain kirjoilla, joten hänen merkittiin siviilirekisteriin.
Väestörekisterikeskuksen historiikista löytyvät seuraavat tiedot: Vuoden 1970 loppuun saakka evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta keräsivät tiedot omista jäsenistään. Vuosina 1919 - 1970 pidettiin kirkkokuntiin kuulumattomista siviilirekisteriä.
Väestörekisterikeskus, jonka tehtäväksi tuli väestökirjanpidon ohjaus ja valvonta sekä väestön keskusrekisterin (nyk. väestötietojärjestelmän) ylläpitäminen, perustettiin vuonna 1969. Atk-pohjaiseen rekisteriin siirryttiin vuonna 1971.
Nykyisin siviilirekisterin tiedot saa maistraatista....
Itkemistä kontrolloi parasympaattinen hermosto. Hermosto lähettää impulsseja sekä kyynelkanaviin että suuta ympäröiviin pieniin lihaksiin, mistä johtuu myös alahuulen tai leuan väpätys.
Lähteitä ja lisätietoa:
Jani Kaaro: Kun tunteet kuohuvat, itku rauhoittaa. Tiede-lehti 3/2004.
Mandy Oaklander: The science of crying. https://time.com/4254089/science-crying/. Viitattu 24.6.2019.
Steve Parker: Ihmiskeho : ensyklopedia. Readme.fi, 2014.
Heidi Vierimaa: Keho : anatomia ja fysiologia. WSOY, 2010.
ja hieman epätieteellisempi lähde, Reddit-keskustelufoorumi:
https://www.reddit.com/r/explainlikeimfive/comments/4iwszt/eli5_why_does_your_lip_quiver_before_you_cry/
Duodecimin Terveyskirjaston mukaan tavalliset Ixodes-puutiaiset kuolevat nopeasti huoneilman kuivuuden takia. Suomeen on kuitenkin ilmaantunut Välimeren alueelta ruskea koirapunkki, Rhipicephalus sanguineus, joka on tottunut kuivaan ja kuumaan ilmastoon. Se saattaa selviytyä sisäilmassa ja munia huonekaluihin ja seinänrakoihin.
Alla linkki sivustolle:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kpp00004#s24
Sisäilmainfopisteestä löydät kaiken mahdollisen avun sisäilmaongelmiin. Palvelu on maksutonta. Tässä linkki palveluun.
https://www.sisailmayhdistys.fi/Sisailmayhdistys/Sisailmainfopiste
Lisäksi kannattaa remonttiin liittyvissä kysymyksissä tietenkin olla yhteydessä oman taloyhtiön isännöitsijätoimistoon.
Virittäjä-lehden artikkelin mukaan souru tarkoittaa kapeaa laaksoa, kurua tai notkoa ( Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä, Salmenkivi, Pulkkinen, Tuominen, Virittäjä 2/2006, s. 190–228): http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_190.pdf
Se on myös sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Souru on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kysymyksesi on hyvin laaja. Näyttäisi siltä, että kaikki Suomen yleiset kirjastot ovat kehittyneet jotenkin 2010-luvulla. On tullut uusia palveluita, on otettu käyttöön uusia järjestelmiä paikallisesti ja koko maan laajuisesti, on perustettu kirjastokimppoja ja rakennettu paljon uusia kirjastoja.
Voisit alkaa tiedonhaun Kirjastot.fi -sivuilta. Sieltä löytyy mm. lista paikoista, joissa koulutetaan kirjastoammattilaisia https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
KirjastoPro osiosta saat kuvan siitä, mitä kirjastoissa on parhaillaan kehitteillä. https://www.kirjastot.fi/kirjastoala
Nopean katsauksen netissä julkaistuihin tutkimuksiin saat scholar.google.fi -haulla. https://...
Netistä löytyy monia ns. ikikalentereita. esim. Kivijakola.fi sivuilta http://kivijakola.fi/kalenteri/index.php?kuu=6&vuosi=1955&nimipaivat=no tai jkauppi.fi sivuilta https://www.jkauppi.fi/aika/kalenteri-1955
Yliopiston almanakkatoimisto tarjoaa jopa näköiskuvat 1900-luvun almanakoista. https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universitetets-almanackor-1608-1999/1900-luvun-almanakat.html
Juhannusaatto näyttäisi olleen pe 24.6. ja juhannuspäivä la 25.6.1955.
Aatto-sekaannukseen lienee syynä se, että 23.6.1955 oli Aaton ja Aatun nimipäivä.
Psykoanalyytikko J. G. Jacobsonin teksteissä näytetään käytettävän hänen etumimistään vain etukirjaimia. Artikkelin "Signal Affects and Our Psychoanalytic Confusion of Tongues" on kuitenkin kirjoittanut Jacob G. Jacobson. Mahtaako olla sama henkilö?
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/000306519404200103
Näyttää siltä, ettei saksaa ole vielä kielikahviloiden valikoimissa.
Suomen-, viron-, englannin- ja espanjan-kielisiä kahviloita on jo olemassa.
Kielikahvilat löytyvät helposti Helmet tapahtumista, kun rajaat ajanjakson lisäksi tapahtuman muodoksi "kielikahvilat ja keskusteluryhmät". https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=24.6.2019&ee=31.12.2019&t=Kielikahvilat%20ja%20keskusteluryhm%C3%A4t
Voit toivoa saksankielistä kielikahvilaa antamalla palautetta Helmet kirjastoille. https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Voit myös ottaa yhteyttä haluamaasi kirjastoon ja kertoa halustasi perustaa syksyllä saksankielinen kielikahvila. (jos haluat itse vetää kielikahvilaa)
Syksyllä alkaa taas monia...
Nyt olisi tarjolla kaksi vaihtoehtoa: Ingpen, Robert Joutonalle (suom. Hannele Huovi), Weilin + Göös 1987 tai Craft, Ruth Talvinalle 1975. Voisiko kirja olla jompikumpi näistä?
Voit saada Helmet-kirjastokortin. Sen voi saada jokainen, jonka osoite on Suomessa. Kortin saat käymällä jossakin Helmet-kirjastossa. Ota virallinen, kuvallinen henkilökortti mukaan. Lisää tietoa kirjastokortista Helmet-sivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Vielä 1985 opetussuunnitelman laati kouluhallitus. Vuonna 1991 kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhdistettiin
opetushallitukseksi, joka nykyisin vastaa opetussuunnitelman perusteiden laatimisesta. Näissä mainituissa opetussuunnitelmissa ei selviä henkilöitä, vaan tekijänä on v. 1985 kouluhallitus, ja vuosina 1991 ja 2004 opetushallitus. Tietoa opetushallituksen nykyisestä kokoonpanosta on sivulla https://www.oph.fi/opetushallitus/organisaatio. Yhteystiedoista löytyvät myös henkilöstön yhteystiedot, joista voi hakea henkilöitä esimerkiksi tehtävän perusteella. Tämä koskee kuitenkin nykytilannetta, eikä ole varmuutta, ovatko juuri tätä kautta löytyvät henkilöt olleet tekemisissä myös aiempien opetussuunnitelmien kanssa.
Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän ja Suomessa niistä puhutaan kolmea: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä. Nykyään saamelaiskielet katsotaan erillisiksi kieliksi eikä murteiksi. Saamelaiskielet kuuluvat uralilaisiin kieliin kuten suomen kielikin.
Lisää tietoa mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/saame
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet
https://www.kielikello.fi/-/saamelaiskielista-ja-niiden-huollosta
