Vittu on paitsi kirosana myös voimasana siinä merkityksessä, että vitulla, sikäli kun se ymmärretään synnyttäneen naisen sukuelimenä, on aiemmin katsottu olevan jopa maagisia suojeluvoimia. Esimerkiksi tässä Terve.fin artikkelissa kerrotaan vitun hyvistä ja pahoista voimista.
Vittu juontuu ruotsin kielen sanasta fitta, joskaan länsinaapurissa sanaa ei viljellä yhtä hanakasti. Jyväskylän yliopistossa tehdyn kandidaatintutkielman mukaan vittu on suomen kielen yleisin kirosana. Sen suosiota on selitetty monikäyttöisyydellä ja sillä, että se viestittää tehokkaasti asenteita. Onhan se kieltämättä helpompi, nopeampi ja painavampi sanoa, kuin vaikkapa jokin raamatullisempi voimasana.
Monikäyttöisyydestä esitetään...
Tieteelliselle tiedolle ei ole ominaista uskominen, vaan mm. se, että tutkimuksessa saatu tieto on aina alustavaa, ja sitä voidaan aikojen kuluessa joutua korjaamaan ja muuttamaan. Alla linkkejä tieteellisen tiedon määrittelyyn ja kriteereihin peda.fi-sivustolta, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sivuilta:
https://peda.net/tohmajarvi/tohmajarvenlukio/oppiaineet/filosofia/filosofia-1/filosofia1/3tjt/3t/ttk
https://www3.uef.fi/fi/web/aducate/tiedon-maarittelya
https://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/kirjastotuutori/aihehaku-tutkimusprosessissa/tiedonlahteet-eri-tarpeisiin
Tyhmyys on suhteellista, ja jonkun mielestä tyhmä kysymys voi jonkun toisen mielestä olla hyvinkin relevantti. Vastaamme siis periaatteessa kaikkiin kysymyksiin, poislukien täysin asiattomat kysymykset, joita onneksi tulee vain harvoin.
Roskapostittajat urkkivat sähköpostiosoitteita laajasti ympäri verkkoa. Niitä kalastellaan muun muassa erilaisilta myyntisivustoilta (esim. nettikirpputorit) ja muilta verkkosivuilta. Jos roskapostittajat ovat onnistuneet tekemään tietomurron, he saattavat saada käsiinsä esimerkiksi yhdistysten jäsenrekistereitä. Suuri osa verkkokaupoista ja muista kirjautumista vaativista sivustoista pyrkii takaamaan asiakkaille jonkinlaisen tietoturvan, mutta käytännössä sähköpostiosoitteen kirjoittaminen mihin tahansa voi johtaa siihen, että se päätyy vääriin käsiin, kuten roskapostin lähettäjille. Jotkut "spämmääjät" myös arpovat sähköpostiosoitteita.
Lisää roskapostikäytännöistä ja tietojenkalastelusta:
https://fi.wikipedia....
Kultakolikon puremisella testataan, että kolikko on aitoa kultaa. Oletus on, että jos kolikon metalliin olisi sekoitettu lyijyä, kolikkoon jäisi hampaanjäljet. Aitoon kultaan taas ei jäisi jälkiä, koska se on kovempaa kuin lyijy. Pureminen ei kuitenkaan ole mikään hyvä keino testata kullan aitoutta, ja kyse on enemmänkin elokuvissa ja vastaavissa esiintyvästä kliseestä. Ks. myös Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Gold_coin
Valitettavasti emme löytäneet kirjakauppaa tai antikvariaattia, joka myisi tätä vuonna 2007 ilmestynyttä kuvakirjaa. Alla kirjan esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789518827224
Kipling Society on laatinut Viidakkokirjan hahmoista nimiluettelon. Sen mukaan Shere Khanin nimi viittaa sen korkeaan asemaan lajinsa parissa: "shere" tarkoittaa tiikeriä, "khan" on hallitsijan arvonimi: http://www.kiplingsociety.co.uk/rg_junglebook_names.htm.
Ursula-nimi tulee latinankielisestä karhun nimityksestä. Ursulan kerrotaan olevan naaraspuolista karhua tarkoittavan ursan hellittelymuoto, toisaalta sana merkitsee ’pientä karhua’. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ur….
Gaston on germaanista alkuperää ranskalainen etunimi, joka merkitsee isäntää. Prenoms.com-sivusto: https://www.prenoms.com/prenom/signification-prenom-GASTON.html#etymolo….
Sanasta "sirmakka" löytyy seuraavanlaisia tietoja kirjasta Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö: "Sirmakka" on Kaakkois-Suomen murteen sanoja. Karjalankannaksella sana esiintyi myös muodossa "sermakka". Karjalan kielellä sana on "širmankka". Sana tulee alkujaan venäjän kielen sanasta "šarmanka", joka ei tosin tarkoita harmonikkaa, vaan posetiivia. Venäjän kielen sana taas johtuu suositusta posetiivikappaleesta Charmante Katharine.
Kyseinen sitaatti ei ilmeisesti ole peräisin A. A. Milnen alkuperäisistä Nalle Puh -kirjoista, tai ainakaan en löytänyt sitä niistä. "Pooh Misquoted" -blogin mukaan sitaatti on Disney-elokuvan "Sing a Song with Pooh Bear" (1999) laulusta "The One and Only One", jossa sen esittää Nasu, ks. http://poohmisquoted.weebly.com/ . Laulu on ilmeisesti myöhemmin ilmestynyt myös DVD:llä "Sing Along Songs: Sing a Song with Pooh Bear and Piglet Too" (2003). En onnistunut löytämään tietoa, onko ko. videoita julkaistu suomeksi. Sitaatilla ei ilmeisesti ole mitään virallista käännöstä, ja sen voisi kääntää vaikka "Asiat, jotka tekevät minusta erilaisen, tekevät minusta minut".
Seuraavassa linkissä on osa Kalevalaa. 15. runo: http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/VIIDESTOISTA.html jossa Lemminkäinen päätyy jokeen ja äiti hänet herättää kuolleista. Kuulemma se on vaarallinen ja kavala, sen yli pitää soutaa kun kuolee. Wikipedia kertoo lyhyemmin ja selkeämmin joesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuonelan_virta
Asiasta ei löytynyt tilastotietoa. Tilastokeskuksen verkkosivuilta kohdasta "Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset" http://www.stat.fi/til/syyttr/index.html on mahdollista löytää tiedot rangaistusten tai rikostapausten määristä vuosittain muutamilta viime vuosilta, mutta tilasto käsittelee rangaistusten eikä ihmisten määrää. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Tilastokeskukselta esimerkiksi em. verkkosivun kohdasta "Lisätietoja" avautuvalla lomakkeella.
Kysyin asiaa kirjastoverkon yhteisistä palveluista (KiVePa). Vastaus kuuluu seuraavasti:
Helmetin viivakoodit eivät ole EAN-koodeja. Helmetin viivakoodeissa on kaupunkitunnus, juokseva numero sekä tarkistusnumero. Muodosta nähdään, että kyseessä on nide eikä kirjastokortti.
"Step-in" voi olla mikä tahansa vaate, joka puetaan astumalla sen sisään. Sanaa on käytetty esimerkiksi sairaanhoitajien mekoista, vanhanaikaisista alushousuista ja avokkaan tyyppisistä kengistä (lähde: The Oxford English Dictionary).
Murha ei vanhene koskaan tarkoittaa varsinaisesti sitä, että sen syyteoikeus ei vanhene. Vanhentumattomia rikoksia on muitakin. Syyttäjälaitoksen sivuilta lisää tietoa:
https://syyttajalaitos.fi/syyteoikeuden-vanhentuminen
Syyteoikeuden vanhentumisesta on tehty opinnäytetyö: Vili Järvinen, Syyteoikeuden vanhentuminen rikosoikeudellisen vanhentumisen muotona (Vaasan ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2014). Opinnäytetyö on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/83281/Vili.oppari.pdf?sequence=1
Mahdollista aikaa, jolloin tämä syyteoikeuden vanhenemattomuus ei olisi ollut voimassa, ei löytynyt.
Ruotsin lainsäädännöstä opinnäytetyö sanoo mm. näin:
"Ruotsissa sellaisen rikoksen,...
Varmaan tarkoitat tietokirjoja kidnappauksista tai muistelmia?
Kidnappaukset sanalla löytyy vähemmän kirjoja kuin ihmisryöstöt asiasanalla.
Helmet-haulla löysin 24 tulosta esim.
Takaisin valoon : kaapatun suomalaisnaisen selviytymistarina / Marissa Jaakola & Ari Väntänen,
3096 päivää / Natascha Kampusch ; yhdessä Heike Gronemeierin ja Corinna Milbornin kanssa ; suomentanut Anja Meripirtti ja
Orja : kaapatun tytön tie Sudanista Lontooseen / Mende Nazer, Damien Lewis ; suomentanut Jaana Iso-Markku.
Lumme kirjastojen haulla löysin myös 24 osumaa mm.
Idän orjakauppa keskiajalla : ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta / Korpela, Jukka,
Madeleine : kuka vei tyttäremme? /...
Hei,
Tuoreimpana Juri Nummelin sivuaa myös Kallaksen tuotantoa (pääasiassa Sudenmorsianta) teoksessaan Kuoleman usvaa ja pimeyttä : suomalaisen kauhukirjallisuuden historia (Oppian, 2020).
Kai Laitinen on tehnyt Kallaksesta väitöskirjansa ja häneltä löytyy muutakin tuotantoa:
Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta / Kai Laitinen (Otava, 1973)
- väitöskirja
Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922-1956 / Kai Laitinen. (Otava, 1995)
Aino Kallaksen maailmaa : kuusi tutkielmaa Aino Kallaksen vaiheilta / Kai Laitinen. (Otava, 1978)
Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa / Kukku Melkas. (SKS, 2006)
- väitöskirja
...
Ainakin Frozen storybook collection, suomeksi Tarinoiden taikamaailma löytyy molemmilla kielillä Vaski-kirjastoista mm. Turun pääkirjastosta. Alla linkit Vaski-kirjastojen luetteloihin suomen- ja englanninkielisistä Frozen-kuvakirjoista:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=frozen+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=frozen+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22eng%22
Sukunimet-opuksessa (Mikkonen, Pirjo ; Paikkala, Sirkka; Otava 2000) kerrotaan seuraavaa:
"Viljo Nissilä on yhdistänyt (1975) tämän itäsuomalaisen sukunimen sanaan utra 'poloinen, raukka, vanha ukko', vrt. Kalevalan "ukko utra". Viron murteissa udres, udris, utris merkitsee 'nopeaa, reipasta' ja 'ahkeraa'. Etelä-Virossa on puolestaan säilynyt udras, gen. utra merkityksessä 'saukko, saarva'."
