Kysyin asiaa viisaammilta ja vastaus oli että ihan normaalisti eli äänestysprosentti on suhteessa kaikkiin äänioikeutettuihin. Linkki WikipediaanLisää USAn väälijärjestelmän kiemuroista saa tietää suomeksi Janne Isosävin artikkelista (19.4.2017) Linkki artikkeliin
Tarkennetussa Helmet-aineistohaussa voi etsiä vaikkapa sanoilla ”lastenkirjallisuus” ja ”metsät”, ”lastenkirjallisuus” ja ”ympäristökasvatus” tai ”lastenkirjallisuus” ja ”luonto” ja tutkia, löytyykö tuloksena lisää mieluisia kirjoja.
Tässä joitakin esimerkkejä eri aiheista:
Roskaaminen ja kierrätys
Günther Jakobs: Rikas, rakas metsä
Emilia Erfving: Roskakasa
Metsämarja Aittokoski: Pidä metsä siistinä, Pikkuli
Tiina Sarja: Kuka vei roskat?
Retkeily
Marjo Nygård: Reippureissulle!: siilin retkikirja
Maria Kuutti: Onni ja Aada metsäretkellä
Josefine Sundström: Tam-Tam metsäretkellä
Eppu Nuotio: Metsäretki
Metsä, lajit ja elinympäristöt
Emilia Erfving: Kasa
Sanna Pelliccioni: Metsämuistikirja
Jenni Erkintalo: Ystäväni puu: lasten oma...
Nuotti lauluun "Soi iltakellot", joka alkaa sanoilla "Soi iltakellot yli vainioiden" löytyy ainakin Yrjö Koskimäen sävelmäkokoelmasta Vuorella soi laulu : hengellisiä yksin- ja kuorolauluja
https://finna.fi/Record/oy.9914938723906252?sid=3773157440.
Nuottikokoelmaa ei ole Kokkolan kaupunginkirjastossa, mutta sen saa tilaamalla kaukolainaksi. Ota silloin yhteyttä omaan kirjastoosi.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy pdf-muotoinen Suomalainen paikannimikirja. Sieltä löytyy seuraava selitys: "Nimien taustalla on sana backe ’mäki’, jonka tavallinen murteellinen muoto on backa."
Olisikohan kyseessä Frederik Pohlin Heechee-sarja? Ensimmäinen osa, Gateway, on käännetty suomeksi nimellä Avaruuden portti. Ainakin The Annals of the Heechee -kirjassa (ilmestynyt 1987) esiintyy Albert Einstein -niminen tekoäly.
Kollegalta tuli ehdotus, voisiko olla tämä?: Äidin rohkea päätös In God's Country, draama, Kanada, 2007) Judith Joseph pakenee viiden lapsensa kanssa moniavioisesta yhteisöstä, jonka kurimuksessa perhe on elänyt vuosia. Uusi elämä ulkomaailmassa katkeaa alkuunsa, kun Judithin naiivi 16-vuotias tytär karkaa takaisin lahkoon. 86 min. Ohjaus: John L'Ecuyer. Pääosissa: Kelly Rowan, Richard Burgi, Martha MacIsaac. Esitetty Suomessa televisiossa 2013.
Yliopiston almanakkatoimiston blogista löytyy erikoissuunnittelija Asko Palviaisen asiaa käsittelevä kirjoitus (https://almanakka.helsinki.fi/ajankohtaista/vuoden-ja-vuosikymmenen-vai…). Siinä todetaan, ettei sanalle "vuosikymmen" ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää, eikä siksi ole olemassa sääntöä siitä, alkaako uusi vuosikymmen esimerkiksi 1.1.2020 vai 1.1.2021 ja käsittääkö se vuodet 2020-2029 vai 2021-2030. Vuosikymmen-ilmaisua voidaan käyttää myös puhuttaessa mistä tahansa kymmenen vuoden jaksosta (siis vaikkapa 2013-2023).
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon arkistosta löytyvässä jutussa Anneli Räikkälä toteaa näin: "Matemaattisesti ajatellen vuosisata alkaa ykköseen päättyvällä luvulla ja päättyy nollaan päättyvällä luvulla...
Vanhoista puhelinluetteloista löytyi tällaisia osoitteita:
Esimerkiksi näinä vuosina osoite on ollut:
1975 Saarikunnas valintamyymälä Pirttiharju Päätie 1
1992 Saarikunnas Ky K-Market Hämeenlinnantie 65
2000 Saarikunnas Oy K-kauppa Hämeenlinnantie 67 (uusi kiinteistö valmistui vuonna 2000)
Jonkin verran muodin maailmaan sijoittuu Hildegaard Erlundin Tyttö ja hattu.
Kerstin Thorvallin nuortenkirja Tyttö huhtikuussa kertoo asiasanoituksen mukaan muotiopinnoista.
Dekkareita, jotka sijoittuvat muodin maailmaan:
Gardner Erle, Stanley Vaalea kultakaivos
Maria Lang, Silkkiä samettia
Arhippa Pirkko, Murha on sydämen asia
Maria Langin kirjoissa muotia ja vaatetusta kuvataan aina tarkasti, vaikkeivät tapahtumat sijoittuisikaan muotitaloon niin kuin tuossa Silkkiä samettia –teoksessa. Agatha Christien Kolmas tyttö kertoo muotitietoisista nuorista.
Finnan hakutulos teoksista asiasanoilla muoti ja kaunokirjallisuus, jotka on julkaistu ajanjaksolla 1960-1970.
Kirjasampo.fi hakutulos muoti 1960-luku, mutta osa näistä...
Opetushallituksen Opintopolku-portaaliin on koottu korkeakoulujen antamia tietoja koulutuksistaan. Sen mukaan oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) suoritusaika on 5 vuotta: https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.000000000000000….
Tilastotietoa tutkintojen suoritusajoista en onnistunut löytämään. Tilastokeskus (https://stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html) tilastoi koulutusasioita monin tavoin, mutta ei tältä kantilta.
Laskutuksesta säädetään sähkömarkkinalaissa (588/2013). Sen luvun 13 a 105 c § mukaan laskussa on esitettävä seuraavat tiedot:
1) palvelutarjoajan nimi ja yhteystiedot, puhelinnumero ja sähköpostiosoite;
2) maksettava hinta;
3) laskun eräpäivä;
4) laskutuksen perusteena käytettävien mitattavien suureiden määrät tai, jos laskutuksen perusteena käytetään mitattavien suureiden perusteella muodostettavia yhdistettyjä suureita, tällaisten yhdistettyjen suureiden määrät laskutuskaudella;
5) erittely siitä, miten suorituksen tai palvelun hinta muodostuu;
6) suorituksen tai palvelun nimi;
7) loppukäyttäjän käyttöpaikkatunnus;
8) sopimuksen voimassaoloaika.
Lähde ja lisätietoa: Sähkömarkkinalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/...
Kirja päättyy Poonan kirjeeseen Shiraz-veljelleen eli lukemastasi kirjasta ei ole puuttunut sivuja. Joskus kirjan loppu jää avoimeksi eli kaikki asiat eivät selviä. Rakas Poona on viides osa Fossumin Konrad Sejer -sarjaa, joten ehkä jotkut asioista selviävät sarjan seuraavissa osissa.
Konrad Sejer sarjan osat luettelona: https://fi.wikipedia.org/wiki/Karin_Fossum
Suurkuvatulostimia löytyy keskustakirjasto Oodista sekä Kontulan kirjastosta.
Oodin laitteella käytetään kirjaston omaa julistepaperia. Materiaalimaksu on 15€ / tulostettu metri. Minimiveloitus on 7,5 euroa. Yhden varauksen aikana voit käyttää enintään viisi metriä materiaalia.
Lisätietoja: https://varaamo.hel.fi/resources/awbpfgq2bgrq
Kontulan suurkuvatulostimen tulosteen minimikoko on 0,4 m eli 3,20€. Käytettävä kirjaston materiaalia.
Lisätietoja: https://varaamo.hel.fi/resources/axyphpkfxmmq?date=2024-01-23
Mustameri on saanut nimensä pohjan ominaisuuksistaan. Sitä peittää rikkivetypitoinen musta lieju, joten siitäpäs nimikin.
Lähde: Mustameri ja muita meriä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kouta on mm. Kainuussa käytetty muoto yleiskielen verbistä koota.
- Niin kun heinäaijaksi pitäsik kouta, vähä sitä, että ruokoa että pystysih heinäntekkoon. Suomussalmi
- Tuo navetan kehikko pitäsi purkoo ja kouta oekeelle paekalleen. Sotkamo
koota - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Kotuksen nimineuvonta kertoi seuraavaa:
Etunimikirjoista ei tosiaan löydy tietoa nimestä Kouta. Nimi onkin uudehko: ennen 2000-lukua syntyneissä on muutamia yksittäisiä Kouta-nimisiä; enemmän nimeä on annettu 2000-luvulla, mutta se on yhä melko harvinainen. Suosio näyttää kuitenkin olevan nousussa. 2000-luvun ensikymmenellä syntyneissä on 9 Koutaa, 2010-luvulla syntyneissä 13 ja...
Näin mietiskelee nuori Mika Waltari teoksessaan Yksinäisen miehen juna (1929). Nuori kirjailija on ehtinyt matkallaan Budapestiin, kun tällaiset ajatukset heräävät.
Rafael Koskimies arvosteli Yksinäisen miehen junan Uusi Suomi –lehdessä 24.11.1929. Voit lukea arvostelun Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä:
Uusi Suomi 24.11.1929 s. 12
Mika Waltari: Yksinäisen miehen juna (1929), s. 81
Kreikan kielen sana téssares (τέσσαρες) tarkoittaa lukua neljä. Siitä johdettu "tetra" esiintyy yleensä vain numeerisena etuliitteenä, kuten esimerkiksi sanoissa tetraedri (nelitahokas), tetrarkki (neljännysruhtinas) tai tetralogia (neljän taideteoksen sarja).
Tetrat ovat pieniä eteläamerikkalaisia kaloja, joista monet ovat suosittuja akvaariokaloja. En löytänyt kovinkaan varmaa tietoa siitä, mistä tetrat ovat saaneet nimensä. Englanninkielisen Wikipedian mukaan ne olisivat saaneet nimensä tetragonopterus-suvusta (tetra- ’neljä’, gonia ’kulma’, pteron ’siipi’), mutta en löytänyt vahvistusta tälle väitteelle toisesta lähteestä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tetra
Preussin prinssi Georg Friedrich (s. 10.6.1976). Hän on Saksan viimeisen keisarin Vilhelm II:n pojanpojan pojanpoika.
-https://www.preussen.de/en/
-https://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Friedrich_(Preussin_prinssi)
-https://de.wikipedia.org/wiki/Stammliste_der_Hohenzollern (Sisältää sukupuun)
Nordic Names -sivustolla on koottu tilastotietoja pohjoismaisista etunimistä. Sen mukaan Ivalo-nimeä esiintyy pääosin Grönlannissa ja Tanskassa, mutta harvinaisena myös Islannissa, Ruotsissa ja Suomessa. Eri maiden viranomaiset tilastoivat nimiä hieman eri tavalla - esimerkiksi Tanskassa tilastoon merkitään vain ensimmäiset etunimet, kun taas vaikkapa Suomen tilastoissa ei eritellä sitä, onko kyseessä ensimmäinen vai vaikkapa toinen tai kolmas etunimi. Jonkinlaista suuntaa tilasto kuitenkin antaa: https://www.nordicnames.de/wiki/Ivalo.
Ivalu-nimestä löytyy oma tilastonsa: https://www.nordicnames.de/wiki/Ivalu.
Nimen suosiota voi tutkia Statistics Denmark -sivustolla: https://www.dst.dk/en/Statistik/emner/borgere/navne/Baro. Kovin...
Voisiko kyseessä olla elokuva nimeltä "Tapahtuipa kerran metsässä" (eng. Once Upon a Forest)? Animaatio on tosin valmistunut jo vuonna 1993.
Kuvailusi sopisi tapahtumien osalta tähän elokuvaan sillä eroavaisuudella, että onnettomuuden uhriksi joutuu mäyrä.
Lisätietoa elokuvasta voi lukea esimerkiksi https://www.imdb.com/title/tt0107745/?ref_=fn_al_tt_1
